"Kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan ruoka on Suomessa 22 prosenttia kalliimpaa kuin EU-maissa keskimäärin.
Eurostatin vuoden 2003 keväällä tekemässä tutkimuksessa selvitettiin ruoan, juoman ja tupakan hintoja.
Suomen asema Euroopan maiden hintavertailussa ei ole muuttunut merkittävästi sitten vuonna 2001 tehdyn edellisen tutkimuksen, kertoo Harri Kananoja Tilastokeskuksesta." Näin HS verkkoliite 16.6.
Suomessa ruoka on näin kallista vaikka jyväjemmareille syydetään tukieuroja minkä ehditään. Ja tästä on turha syyttää kaupan keskuliikkeitä.
Eurostatin vuoden 2003 keväällä tekemässä tutkimuksessa selvitettiin ruoan, juoman ja tupakan hintoja.
Suomen asema Euroopan maiden hintavertailussa ei ole muuttunut merkittävästi sitten vuonna 2001 tehdyn edellisen tutkimuksen, kertoo Harri Kananoja Tilastokeskuksesta." Näin HS verkkoliite 16.6.
Suomessa ruoka on näin kallista vaikka jyväjemmareille syydetään tukieuroja minkä ehditään. Ja tästä on turha syyttää kaupan keskuliikkeitä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
...syyttää maataloustuottajia, suomessa kun on monissa tuotteissa Euroopan alhaisimmat tuottajahinnat.
...ovat itse mukana elintarvikeyrityksissä mm. Raisio.
Mitenkähän tämä homma oikein menee ?.
Maalaisliitto/MTK/tuottajaosuuskunnat = maatalousmafia. Sillä on historialliset yhteistyöperinteet SAK/SDP-mafian kanssa.
Pelin henki on se, että palkansaajaa verotetaan maksimaalisesti. Rhaa jaetaan sitten kummankin puolueen tahdon mukaan joko maatalous- tai sosiaalitukina. Pääasia, että punamultakummanit pääsevät kierrättämään palkansaajan ja yrittäjän ansiot omien käsiensä kautta.
Elintarvikkeiden hinnoissa tämä merkitsee sitä, että alkutuottajalle joka tekee raskaimman työn, maksetaan tukia, niin että tuotajaosuuskuntien (eli ökyisäntien)omistama teollisuus saa halpaa raaka-ainetta, josta osuuskunta voi kääriä voitot, eli veronmaksajan rahat taskuunsa.
Elintarvikkeiden hinnoissa on noin 60 % palkkoja. Pörsissä pelaavien voittoja noin 25 %. Loppu on tuotantokustannuksia ja veroja.
Suomen muuta EU:ta 20% korkeampiin ruoan hintoihin vaikuttavat nämä:
KeSKittynyt ja kartellisoitunut elintarviketeollisuus, Joka on lähes täysin MTK:laisten tuottajaosuuskuntien käsissä.
Keskittynyt ja kartellisoitunut päivittäistavarakauppa, joka on Keskon, S-ryhmän ja Tradekan käsissä 80%:sesti, mutta jota Lidl alkaa nyt hiukan häiritä. - Lidlissä muuten ollaan hyvin tyytyväisiä Suomen kartellitilanteeseen, koska Lidlin ei tarvitse vielä kilpailla hinnoilla ollenkaan tosissaan, vaan se voi kääriä rasvaisia katteita niillä vain hieman muiden hintatasoa halvemmilla hinnoilla ja käyttää käärimänsä voitot myymäläketjunsa laajentamiseen nopeammassa aikataulussa, kuin se muutoin voisi.
Elintarvikkeiden korkea alv.
Työvaltaisia toimialoja rokottavat palkkasidonnaiset työnantajamaksut
Korkea tuloverotus.
Kaikesta edellä mainitusta jo saa pääpiirteittäin käsityksen syistä, jotka nostavat hintatason sellaiseksi, että ruoan ostaminen vie suomalaisen kuluttajan nettoansioista niin ison osan, ettei rahaa jää riittävästi sellaiseen kulutukseen, joka kotimarkkinoiden kysyntää lisäämällä aiheuttaisi työn tarvetta ja parantaisi työllisyyttä.
Kokoomus oli 8 vuotta konsensuksessa himoverottaja SDP:n kanssa. Loppuaikoina Niinistö sai aikaan lievää tuloverotuksen alenemista, mitä Vanhanen nyt jatkaa, mutta ekonomistien ja Sailaksenkin mukaan aivan liian varovasti.
Mutta demarit ovat haudannet kaksi keskustan keskeisintä vaaliteemaa: elintarvikkeiden alv:n ja työnantajamaksujen alentamisen.
Mistä mahtaa jotua, ettei keskusta nyt pane yhtään hanttiin? Ei puhu edes bensaveron alentamisesta, josta se teki jopa välikysymyksen pari vuotta sitten. Bensaveron alentaminenhan juuri vapauttaisi kuluttajen ostovoimaa sellaiseen kulutukseen, joka parantaisi työllisyyttä.
Mistä helevetistä se voi johtua, että kokoomus ja keskusta vuoron perään menevät auliisti toteuttamaan demareiden hyvinvointiverotusyhteiskuntaa, jossa nimenomaan työn tekemisestä ja teettämisestä haittaverotetaan ikään kuin ihmisen työ olisi jotain saastetta!
Olipas mukava lukea kirjoitus, jossa oli painoa. Paino tuli tiedosta.
Listalta puuttui kuitenkin yksi ihan keskeinen ruuan hintaa nostava tekijä. Se on EU:n maatalouspolitiikka. Ruuan hintaa nostavat tämän poliitikan sisältöön kuuluvat korkeat suojatullit ja EU:n sisällä kiintiöity tuotantomäärä. Tuotantomäärien ylipaine eli ylituotanto dumpataan kolmansiin maihin. Tämän maksavat kuluttajat korkeina hintoina. Kun elintarvikeollisuus vie ulkomaille esim. kolmanneksella EU-kaupassa näkyvästä hinnasta, niin jokuhan tämän viennin aina maksaa. Se nostaa EU-ruuan hintaa yleisesti koko EU:n alueella.
Mutta ok, otan sanojani kuitenkin takaisin siinä, ettei se listaltasi loogisesti ajatellen puutnut, koska listasi käsitteli Suomen hintatason suhdetta EU:n hintatasoon.
Kukaan ei verota itseisarvoisesti. Kuten sanoit kyse on hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisestä. Tästä annat tarpeettoman suuren kunnian demareille. Kyllä Keskusta on ollut hyvin vahvasti yhdessä RKP:n ja kommunistien kanssa ollut rakentamassa tätä hyvinvointiyhteiskuntaa. Nämä muut ovat olleet vaatimassa hyvinvointiä lähinnä maantieteellisesti laveammalle kuin demarit. Sulle mulle politiikka johti kaikenlaiseen keksiläisyyteen. Piti ihan kaivamalla kaivaa näitä siltarumpuja, jotta löytyi kohteita rahalle alueellisestikin tasavertaisella tavalla.
Veor ovat menojen kattamista varten. Menojen karsinnasta verojen alentaminen pitää aloittaa. Vaikka kuinka uskoisi pienemmän veropohjan tuottavan suuremman verokertymän, ei voida lähteä siitä, että näin todella käy. Sen vuoksi pitää ensin sopia, mitä menoja leikataan. Jos veroja sitten kertyykin enemmän kuin toivottiin, voidaan alkaa keksiä, mihin ne rahat pannaan. Tämä on mielstäni marssijärjestys.
Viime vaaleissa kansalaiset äänestivät melko lailla korkeiden verojen ja palveluiden turvaamisen puolesta. Tämän seurauksena palattiin sinänsä johdonmukaisesti punamultahallitukseen, joka on paras tae tulonjakopolitiikan harjoittamisen jatkumisesta. Jotensakin älytöntä ja samalla älyllistä epärehellisyyttä on vaatia samanaikaisesti lisää rahaa palveluihin ja alentaa veroja kuten Keskusta tekee.
EU:ta, joten sitä tahoa ei voi syyttää suomalaisen ruokakorin hinnasta. Ja miten muissa EU-maissa ruoka on kuitenkin noin 20% halvempaa? Kyllä Suomen tilanne on täysin sisäsiittoinen lypsyjärjestelmä ja johtuu myös tuotannon tehottomuudesta.
Tarkastelin vain kotimarkkinoita, en siis EU:ta.
Tarkoitukseni ei ollut antaa demareille muuta kunniaa kuin sen yleisen mielipiteen manipuloinnista annettavan kunnian, että he ovat onnistuneet luomaan kansalaisten mieliin uskomuksen siitä, että mitä korkeampi verotus, sitä hyvinvoivampi yhteiskunta.
Itse olen tuosta aika lailla eri mieltä.
Verotuksen logiikka pitäisi olla se, että valitsemamme edustajat ja heidän luottamustaan nauttiva halittus katsovat hyvin tarkasti, mitkä ovat ne asiat, jotka on järkevää hoitaa yhteiskunnan toimesta ja sitten niihin asioihin haetaan rahoitus verojen kautta.
Nyt asia vaan toimii tasan päinvastoin. Poliitikot katsovat, mitkä ovat maksimaaliset verotulot, jotka voidaan kansalta kerätä ja sitten he riitelevät keskenään niiden jakamisesta.
Kokoomuksen heikkoutta viime vaaleissa oli se, ettei kokoomus tainnut kertaakaan onnistua sanomaan, ettei verojen alentaminen ole heidän tavoitteensa, van tavoite on lisääntyvän ostovoiman kautta pantuva työllisyys ja parempi hyvinvointi.
Vasemmisto ja keskusta saivat paremmin äänensä esiin veropopulistisilla repliikeillään siitä, että "kokoomuksen tavoite on suosia veronalennuksilla omia kannattajiaan, muutenkin hyvätuloisia, joilla ei ole ongelmia ja jättää köyhät kyykkyyn ja ilman palveluja".
Mutta niin kauan kun kansasta vain 15-20% ymmärtää edes alkeet kansantaloudesta, ei kokoomuksenkaan kannatus nouse, ellei se opi puhuman mm. veroista ymmärrettävällä tavalla.
Suomalainen elintarviketuotanto ja -teollisuus ei tietysti ole ihan yhtä suurta ja tehokasta kuin isommat eurooppalaiset vastineensa, mutta eivät ne tehottomiakaan ole. Itse asiassa ne on hiottu meidän mittapuissamme hyvinkin kustannustehokkaiksi.
Ongelma on kilpailun lähes totaalinen puuttuminen, silläotetaan lähtökohdaksi mikä maataloustuotannon haara - vilja, liha, maito - tahansa, niin sitä jalostava teollisuus on hyvin keskittynyttä eikä sillä ole suoraa kotimaista kilpailua, ei ole koskaan ollut.
Kun tähän pannaan päälle vielä hyvin keskittynyt pt-kauppa, joka ei hintakilpaile juuri ollenkaan, niin korkeat hinnat saavat selityksensä.
Tuota viimeistä sinun lienee vaikea uskoa, kun näyttää, että kauppa ei muuta teekään kuin kilpailee hinnoilla. se on kuitenkin harhakuva. Hinnoilla ei todellakaan kilpailla tosissaan. kaupan kolme suurta hinnoittelevat tarjoustuotteensa niin, että niistä saa alennuksenkin jälkeen vielä aivan erinomaisen katetuoton, ja hintamainontansa kaupan ketjut perivät tavarantoimittajiltaan, markkinointitukimaksuina
Kauppa ei siis käytä mainontaansa lainkaan omaa rahaansa. Siksi mreillä on myymäläneliöihin ja kaupan liikevaihtoon nähden ehkä maailman korkein pt-kaupan mainonnan taso, kun se maksatetaan teollisuudella, jonka on se raha maksettava, jos haluavat saada tuotteensa kaupan hyllyyn. ja kun pauppa on 80%:sesti kolmen suuren hallussa, niin siinä on kuule sellainen ostokartelli, jota teollisuuden on noudatettava.
Tämä siis ei suinkaan ole tehotonta, vaan hyvin tehokasta, ja takaa todella hyvät voitot kaikille osapuolille.
Siksi hinnat ovat korkeat. Eli siksi, että hintakilpailu puuttuu.
Maailman eniten tutkittu, tarkastettu ja verotettu ruoka maksaa. Toista se on esimerkiksi Espanjassa, jossa pn halvat hinnat, mutta sieltä tuleekin lähes aina paskataudissa takaisin.
Sen lisäksi tuossa tutkimuksessa oli siis JUOMA (lue: viina)ja TUPAKKA myös mukana, jotka ovat tietääkseni vieläkin kalliita Suomessa. Se mitenkä TUPAKKA ja VIINA rinnastetaan ruokaan kysyisin hiukan perusteluja?
Mitenkä vuoden 2001 hintavertailu voi lisäksi olla keskustan syy. Sehän ei ollut hallituksessa tuolloin. Lipposen hallitus täytti tuolloin 6 VUOTTA.
Otsikossa kaikki.
...hieman perustelisit???
...elintarvikkeiden kauppa on EU-alueella tietääkseni vapaata. Ei muuta kuin maahantuontifirma pystyyn. Siitä sitten vain ryhdyt jakelemaan pinta-alaltaan suureen ja vähäväkiseen maahan 17% alv:llä marinoituja Euroopan herkkuja, niin eiköhän siinä vähitellen ala sossupojun simmut aukeamaan.
Et taida tuntea asiaa lainkaan.
Ainahan sitä voi tuoda maahan, mutta mikä on markkinointikanavasi maahantuojalta kuluttajan pöytään?
Kauppa on vapaata, mutta vain Lidlin kokoisella konsernilla on kapitaalia tulla Suomen pt-kaupan kartellisoituneille markkinoille kilpailemaan kaupan alalla. Ja Lidlkin tuo itse maahan melkein kaiken mitä sen myymälöiden valikoimissa on.
Pelkkänä yksityisenä maahantuontifirmana saisit kontata polvet ruvella kolmen suuren kaupan keskusliikkeen ketjujen osto-osastojen kynnysmatoilla viikkokoausia etkä ehkä sittenkään pääsisi edes esittelemään, mitä tuot maahan kaupanteosta puhumattakaan.
Sama se muillakin. Ei ne elintarvikkeet kustannuksitta leviä maahan. Perusta se jakeluketju, niin se on muillakin. Turhaa sinä kuvittelet käyttäväsi muiden jakeluketjuja.
Sinun mielestäsihän se on hyvin kannattavaa, kun ei ole kilpailua.
Kokeile ihmeessä.
Kun ne joilla ei ole tietoa puhuvat pötyä. Tutustu itse tarkoin mistä elintarvikkeiden hinta muodostuu, ja kirjoita sitten asiallisesti, äläkä ketunhäntä kainalossa PISTE.
Kun 80% pt-kaupan markkinoista on kolmen suuren toimijan hallussa, niiden toiminta on kustannustehokasta eikä niiden välillä ole kilpailua, koska kaikki kolme haluavat vähintään kohtuullisesti voittoja.
Oman jakeluketjun perustaminen edellyttää niin runsaasti pääomia, ettei sellaisia ole kellään suomalaisella, harvalla ulkomaisellakaan, mistä on esimerkkinä, että vasta Lidl on ryhtynyt perustamaan uutta jakeluketjua Suomeen.
Seuraava ulkomainen toimija tulee Suomeen niin, että se todennäköisesti ostaa Tradekan. Tämä tapahtuu minun arvaukseni mukaan siinä vaiheessa, kun Lidl on rakentanut oman ketjunsa n. 80-prosenttisesti valmiiksi ja alkaa jo kilpailla hinnalla niin, että suomalaisten ketjujenkin on vastattava siihen.
Tähän mennessä Lidl nimittäin ei ole vielä aloittanut hintakilpailua lainkaan, koska se haluaa rahaa uusien myymälöiden rakentamiseen, eli investoi ketjun laajentamiseen. Siksi Lidlin hinnat ovat vain vähän edullisempia kuin muiden ketjujen hinnat, koska se pystyy jo pienilläkin alennuksilla saaman haluamansa asiakasmäärät ja aikaansaamaan riittävän hyvät keskiostokset.
Mutta sitten, kun Lislin ketju on valtakunnallisesti valmis se pudottaa jokaisella paikkakunnalla, misä Lidl toimii pelistä pois sen paikkakunnan heikoimman toimijan, joka voi kuulua Keskon, S-ryhmän tai Tradekan ketjuihin.
Ennustan, että Tradeka myydään ennen kuin tuo tilanne on päällä.
Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: oman maahantuonnin perustaminen edellyttää edelleen sitä, että ommistut markkinoimaan mahantuomasi tavarat olemallaoleviin markkinointikanaviin, eli kaupan ketjuihin. Luulisin, että n. 5 vuoden kuluttua meillä on enää kaksi suomalaisessa omistuksessa olevaa pt-kaupan toimijaa, Kesko ja S-ryhmä. Mutta silloin meillä toivottavasti on alhaisemmat kuluttajahinnat kuin nyt.