Se ensiksi Luterilaisen kirkon kylkiäsenä, ettei heitä nimitettäisi lahkolaiseksi, minkä raamattukin tuomitsee.
Mikä sitten on lahkolainen?
No se on juuri sellainen kuin lestadiolaiset "vanhemmat" ja sen saarnamiehet sen tekevät. "Rupusakki", eli kuulija/nöyrä kansa tulee sellaiseksi juuri kuin sen johtajat haluaa. On myös niin, että kun on lapsesta saakka ollut lestadiolaisuuden piirissä, niin siihen on kasvettu se hyväksymään ainoana oikeana.
He haluavat sakin pysyvän koossa hinnalla millä hyvänsä. Sääntöjä uhkailua saarnoihin sekä rukouksiin sisällytetty. Oppi on itse Lestadiukselta. Hän on Jumalasta ja Jeesuksesta seuraava järjestyksessä.
He haluavat olla parhaita Jeesuksen lapsia. He ovat eristäytyneet omaan rukoushuoneiseensa. Kirkko ei kelpaa, vaikka samaa raamattua luetaan. Sukeudutaan omaan piiriin, josta ei kurkita liialti syntiseen maailmaan.
Luetaan sellaisetkin asiat synniksi jotka olisi ihmiselle henkisesti tärkeitä. Urheilu, musiikki, taide, tai joku muu harrastus, jos ihminen olisi kykenevä ja halukas niitä harrastamaan. Naisten pukeutumista valvotaan ja seurataan, ei saa olla syntisen näköinen.
Ulkopuolisten kanssa kanssakäyminen vähäistä. Koska voi tarttua joku joka vie pois omasta piiristä. Ulkopuoliset tuntuvat heidän mielestään kaikki syntisiltä ja helvettiin menijöiltä.
Ulkomaailmassa tapahtuva ryyppäily, tappelut, kapakkareissut, tanssit ym. ovat heille vieraita. Se on hyvä puoli. Mutta vastapainona heillä voi olla kaappijuoppous, kotitappelut, tupakointi,koska Lestadiuskin poltti, ja ikävä kyllä sukupuolinen häiriköiminen "yleisöltä salassa".
Suurin poikkeus luterrilaisuuteen on rippi. Sen voi tehdä tavallinen "hyvä lestadiolainen" ja synnit saadaan hänen kauttaan anteeksi. Jos poikkeaa usein ruodusta, se hoidetaan vanhempien myötä. Jos poikkeaa lopullisesti, ei päivää enää sanota helvettiin menijälle. Ripin jälkeen ollaan puhtaita uutta syntiä tekemään.
Siinä ollaan Jumala sivuutettu, vaikka väittäisivät toisin.
Siksi täälläkin he haluavat omia tämän osaston, ettei vaan täältä tarttuisi mitään, että joku huomaisi olevan parempi toisin. Näistä asioista onkin tullut syytöksiä, tuomioita, uhkauksia lestadilaisuuden arvostelijoille. Ja sitten suuri, suuri syntinen sanasota.
Varmaan on heissä hyviä ihmisiä, kun ovat hyväksyneet omat lakinsa, mutta joukossa on, niin kuin meissä kaikissa, yhtä syntisiä ja kaksinaamaisia uskovaisia. Ei me heitä tuomita, jos he eivät tuomitse "meitä"¨
Jos mikään, niin lestadilaisuus on lahkolaisuutta, nimen omaan heidän johtajien oikeauskovaisuus ajattelunsa ja tekojensa takia.
Olen kirjoittanut osaston otsikon mukaan.
Mikä sitten on lahkolainen?
No se on juuri sellainen kuin lestadiolaiset "vanhemmat" ja sen saarnamiehet sen tekevät. "Rupusakki", eli kuulija/nöyrä kansa tulee sellaiseksi juuri kuin sen johtajat haluaa. On myös niin, että kun on lapsesta saakka ollut lestadiolaisuuden piirissä, niin siihen on kasvettu se hyväksymään ainoana oikeana.
He haluavat sakin pysyvän koossa hinnalla millä hyvänsä. Sääntöjä uhkailua saarnoihin sekä rukouksiin sisällytetty. Oppi on itse Lestadiukselta. Hän on Jumalasta ja Jeesuksesta seuraava järjestyksessä.
He haluavat olla parhaita Jeesuksen lapsia. He ovat eristäytyneet omaan rukoushuoneiseensa. Kirkko ei kelpaa, vaikka samaa raamattua luetaan. Sukeudutaan omaan piiriin, josta ei kurkita liialti syntiseen maailmaan.
Luetaan sellaisetkin asiat synniksi jotka olisi ihmiselle henkisesti tärkeitä. Urheilu, musiikki, taide, tai joku muu harrastus, jos ihminen olisi kykenevä ja halukas niitä harrastamaan. Naisten pukeutumista valvotaan ja seurataan, ei saa olla syntisen näköinen.
Ulkopuolisten kanssa kanssakäyminen vähäistä. Koska voi tarttua joku joka vie pois omasta piiristä. Ulkopuoliset tuntuvat heidän mielestään kaikki syntisiltä ja helvettiin menijöiltä.
Ulkomaailmassa tapahtuva ryyppäily, tappelut, kapakkareissut, tanssit ym. ovat heille vieraita. Se on hyvä puoli. Mutta vastapainona heillä voi olla kaappijuoppous, kotitappelut, tupakointi,koska Lestadiuskin poltti, ja ikävä kyllä sukupuolinen häiriköiminen "yleisöltä salassa".
Suurin poikkeus luterrilaisuuteen on rippi. Sen voi tehdä tavallinen "hyvä lestadiolainen" ja synnit saadaan hänen kauttaan anteeksi. Jos poikkeaa usein ruodusta, se hoidetaan vanhempien myötä. Jos poikkeaa lopullisesti, ei päivää enää sanota helvettiin menijälle. Ripin jälkeen ollaan puhtaita uutta syntiä tekemään.
Siinä ollaan Jumala sivuutettu, vaikka väittäisivät toisin.
Siksi täälläkin he haluavat omia tämän osaston, ettei vaan täältä tarttuisi mitään, että joku huomaisi olevan parempi toisin. Näistä asioista onkin tullut syytöksiä, tuomioita, uhkauksia lestadilaisuuden arvostelijoille. Ja sitten suuri, suuri syntinen sanasota.
Varmaan on heissä hyviä ihmisiä, kun ovat hyväksyneet omat lakinsa, mutta joukossa on, niin kuin meissä kaikissa, yhtä syntisiä ja kaksinaamaisia uskovaisia. Ei me heitä tuomita, jos he eivät tuomitse "meitä"¨
Jos mikään, niin lestadilaisuus on lahkolaisuutta, nimen omaan heidän johtajien oikeauskovaisuus ajattelunsa ja tekojensa takia.
Olen kirjoittanut osaston otsikon mukaan.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kyllä kerrankin , mutta silti olet hyvin puolueellinen ,
Se ei poista su:ta , minnekään mutta sanon kuitenkin
että lahkolainen on. Sellainen joka on eronnut kirkosta (
valta kirkosta ) ei sellainen johon sinun tahtosi on sen
muokannut , meillä ei ole mitään sitä vastaan että saamme
puheen vuoromme kirkossa siinä kuin muutkin , vain onko
Eerikson ,
No sillä periaatteella että vaihtaisin jotain , ei käy Jumala
ei ole vaihtokauppias. eikä omista ostoja myyntiliikettä
vaan kaikki on Jumalan rakkauden pohjalta , sinulla on
varmaan VL: mielessä koska et sano muuta kuin Lestaadiolainen , määritellessäsi lahkolaisuutta en nyt viitsi
enempää , koska romaanit on erikseen . MIETI .
Lahkolaisten seurakuntia ovat kaikki seurakunnat jotka on perustettu Jeesuksen perustaman seurakunnan jälkeen! Rikollisella kristinuskolla EI OLE YHTÄÄN JUMALALLISUUDEN SEURAKUNTAA VAAN KAIKKI OVAT epäjumalaa jumaloivia RIKOLLISJÄRJESTÖJÄ.
Rikollisella kristinuskolla on yli 3500 lahkoa, epäjumalina mm. Paavali, Luder/Lutheri, LLL jne.
12:30 Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan; ja joka ei minun kanssani kokoa, se hajottaa.
Matt. 7:15
"Varokaa vääriä profeettoja. He tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia.
Johannes 10:25 Jeesus vastasi: "Minähän olen sanonut sen teille, mutta te ette usko. Teot, jotka minä teen Isäni nimissä, todistavat minusta."
24:5 Sillä monta tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus', ja he eksyttävät monta.
1 Joh 3:9. Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta."
Tyypillistä lahkolaisille on luvata palvella herra epäjumalaa jumalana ja tunnustaa olevansa ymmärtämätön, järjetön ja ei ihminen vaan ilmeisesti sieluton niinkuin elukat:
Uskon tunnustus: http://www.evl.fi/katekismus/uskontunnustus/12.html
'Meillä ei ole järkeä. Meillä ei ole ymmärrystä. Me emme kykene noudattamaan ihmisille säädettyä lakia. Olemme syntisiä (mielenvikaisia ja/tai rikollisia ja/tai alempiarvoisia).'
herra Luder/Lutherin katekismus; epäjumalan ensimmäinen käsky:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia."
epäjumala kieltää palvelmasta muita jumalia, siis Jumalaa ja Jeesustakin!
epäjumalan antama käsky Luder/Lutherin kirje 1.8.1521
"Ole syntinen ja tee syntiä rohkeasti, mutta usko vielä rohkeammin. Synti ei erota meitä Hänestä, vaikka sortuisimme haureuteen tai murhaan tuhansia ja tuhansia kertoja päivässä."
Esimerkkeja käskyn seuraamisista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
Lynkkausjoukot ovat polttaneet elävältä tuhansia ihmisiä Tansaniassa, Keniassa ja Zimbabwessa 1990-luvulla. Noitavainot ovat jatkuneet myös vuosituhannen vaihteen jälkeen. Länsi-Keniassa väkijoukot polttivat 11 noidiksi epäiltyä miestä ja naista toukokuussa 2008. [16] Nigeriassa noin 5000 lasta on hylätty kymmenessä vuodessa vanhempien karkottaessa heidät noitina. Lapsia on syytetty avioeroista, sairauksista, onnettomuuksista tai työn menetyksestä.[17] Afrikan noitavainojen syyt ovat usein myös poliittiset, sillä vaikutusvaltaiset noidat ja noitatohtorit ovat yleensä uudistusten jarruina. Pastorit saavat myös lisämainetta paljastaessaan uusia "noitia."
http://www.huffingtonpost.com/huff-wires/20091018/af-nigeria-child-witches/
Selitä mitä selität , mutta Jeesuksen jälkeen tullut Seurakunta
jos se pystyy niin se liittyy siihen , ja on oikea , mutta sinä taas alat venkoilemaan , esimerkiksi islamisteistä he eivät ole koskaan pystyneet liittymään Jeesuksen seurakuntaan joten
väitänkin , että sinä puhut eri asiasta kokonaan .
Siionin muurin vartijat
Kokemuksia ja havaintoja laestadiolaisuudesta
Varhaisimmat muistoni laestadiolaisuudesta ovat peräisin lapsuuden ajalta. Perheeni on tavallinen luterilainen, maalainen työläiskoti. Muistan muutamana kesänä käyneemme seuroissa. laestadiolaisuus on huomattava herätysliike täällä Pohjois-Pohjanmaalla. Isäni oli kesäisin poissa kotoa liikkuvan työnsä takia. Yhtenä kesänä ollessani kymmenvuotias kävin äitini ja nuoremman veljeni kanssa suviseuroissa. laestadiolaisuus tuli minulle tutuksi lapsuudessani ja nuoruudessani äitini sukulaisten kautta. Uskovainen äidinäitini oli merkittävä ihminen suvussamme. Tällä hetkellä muistelen häntä lämmöllä. Jotkut asiat hänestä eivät olleet niin mairittelevia. Joskus hän puhui minulle serkuistani ikävästi näiden selän takana. Toisten elämän kyttääminen oli hänen heikko kohtansa.
laestadiolaisuus tuli äidilleni oman kotinsa kautta. Hän meni alle kolmekymppisenä naimisiin isäni, tavallisen työläismiehen kanssa. Vanhoillislaestadiolainenhan ei saa mennä ulkopuolisen kanssa naimisiin. Tämä voi johtaa liikkeestä erottamiseen. Hän ei ole koskaan puhunut juuri mitään negatiivista laestadiolaisista. Luultavasti asia on hänelle vaikea. Minun suhde isääni on edelleen vaikea. Murrosiässä käännyttyäni laestadiolaisuuteen minusta tuntui, ettei isä hyväksy uskonnollisuuttani.
Lapsena ja varhaisnuorena vierailimme veljeni kanssa toisinaan samanikäisten laestadiolaisten serkkujen tykönä. Ne ovat ehkä kaikkein parhain muistot laestadiolaisuudesta. Vielä tuolloin en tiennyt mitään Rauhanyhdistyksestä. Yläasteella jouduin koulukiusaamisen kohteeksi. En uskaltanut puhua siitä kotona. Pelkäsin koulukiusaajien kostoa. Hain jonkinlaista turvaa elämääni.
laestadiolaisten hengelliseen opetukseen sain kosketuksen neljätoistavuotiaana Rauhanyhdisten järjestämällä rippikoululeirillä kahdeksankymmentäluvun puolivälissä. Äitini muistaakseni lähetti minut sinne mummoni kehotuksesta. Minun kohdallani voi sanoa laestadiolaisten uskonnollisen opetuksen osuneen herkkään maaperään. Rippikoululeiri sisälsi oppitunteja, liikuntaa ja seurustelua toisten nuorten kanssa. Muistan olleeni leirillä kuumeessa yhdessä vaiheessa. Tällöin kyselin uskonnollisista asioista yhdeltä rippikoulun isoiselta. Tällöin sain "parannuksen armon", niin kuin laestadiolaiset uskonnollista kääntymistä kutsuvat. Elämäni muuttui sen jälkeen jonkin verran. Tutustuin laestadiolaisiin nuoriin heidän kotonaan. Osallistuin jonkin verran Rauhanyhdistyksen toimintaan, kävin seuroissa silloin tällöin.
Niin sanotun parannuksen jälkeen tunsin aluksi hyviä "tuntemisia". En tuntenut enää itseäni niin pelokkaaksi. Vähitellen rauhanyhdistyksen asenteet tulivat kuitenkin tutuiksi. Nuorelle ihmisille luonnollinen seksuaalisuuden kieltäminen on vaikea asia. Koin 16-17- vuotiaana kovaa syyllisyydentunnetta itsetyydytyksestä. Luulin tehneeni jotain kauhean väärää. Hain vastausta vanhoillislaestadiolaisten seuraraamatusta: saanko asiaa koskaan anteeksi. Myös itsetyydytys, puhumattakaan muista avioliiton ulkopuolisista seksiasioista, on laestadiolaisten mielestä syntiä. Jouduin tällä tavalla omien ajatusten ja syyllisyydentunteen noidankehään. Silloin olin lähellä katketa henkisesti. Onneksi minulla oli kuitenkin henkisiä voimia jäljellä. Selvisin ristiriidan yli, mutta asia jätti minulle ikäviä muistoja.
Sain lukion suoritettua kohtuullisesti ja pääsin ylioppilaaksi. Lukion jälkeen ristiriitainen uskonnollisuuteni heitteli minua puolelta toiselle. Yhdessä vaiheessa en tuntenut kuuluvani laestadiolaisiin, mutta toisinaan tunsin voimakasta uskonnollista tunnetta. Kuljin kuvainnollisesti vuoristoradalla tunne-elämässäni. Kävin armeijan läpi kaksikymppisenä. Asepalveluksen jälkeen pääsin opiskelemaan yliopistoon. Oman elämäni ja itsenäistymisen kannalta tämä oli hyvä asia. Opiskelujeni alussa tunsin yksinäisyyttä, etsin itselleni kovasti tyttöystävää. Tutustuin muutamaan opiskelukaveriin. Välillä tunsin tarvetta selvittää asioita laestadiolaisten kanssa.
Yli kaksikymppisenä elämäni muuttui jälleen eräällä opintoretkellä Pohjois-Saksaan. Tällöin käytin liikaa alkoholia. Matkalla yliopiston opettajatkin käyttäytyivät hillittömän seksuaalisesti. En ollut tottunut sellaiseen elämään. Lopulta tunsin kuolemanpelkoa, "sielunhätää". Soitin kotimaahan uskovaiselle kaverille, jolta kysyin syntejäni anteeksi. Palaaminen laestadiolaisten yhteisöön tuli tavallaan tarpeeseen.
Olin Rauhanyhdistyksen jäsen vähän yli kahdestakymmenestä ikävuodesta kolmekymppiseksi asti. Tänä aikana ehdin juurtua vanhoillislaestadiolaiseen herätysliikkeeseen. Ajan kuluessa olin aktiivisesti mukana Rauhanyhdistyksen toiminnassa. Toimin muun muassa pienen vartioryhmän vastuuhenkilönä. Opiskeluissani edistyin vaihtelevasti. Neljänä ensimmäisenä opiskeluvuotena edistyin kiitettävästi, mutta loppututkielman tekemisessä minulta meni useampi vuosi. Valmistuin maisteriksi seitsemän ja puolen vuoden opiskelun jälkeen. Tästä saavutuksesta olen ylpeä. Suurin osa uskossa olemisen ajasta oli melko seesteistä.
Loppuaikana koin kaikkein myrskyisimmät ristiriidat, jotka johtivat liikkeestä eroamiseen. Alle kolmekymppisenä lääkäri totesi minulla vaivan intiimialueella. Tunsin asiasta syyllisyyttä. Lukioiän vaikeat muistot ristiriitaisesta seksuaalisuudesta palautuivat mieleeni. Laestadiolaisillehan seksuaalisuus kuuluu ennen kaikkea avioliittoon. Kaikenlainen toisella tavalla toteutuva seksuaalisuus on heidän mielestään suljettu pois eli "se ei ole sopivaa". Hakeuduin psykiatrin vastaanotolle, joka suositteli minulle psykoterapian aloittamista. Luotettavan terapeutin avulla ahdistukseni helpotti ja syyllisyydentunteeni vähenivät. Sain myös toisenlaista näkökulmaa asioihin. Uskonnollisen liikkeen epäkohdat alkoivat selvitä minulle, kun ajattelin asioita ääneen. Olin uskonveljien ja –sisarten kanssa viime vaiheessa monesta asiasta eri mieltä. Lopulta mielessäni tiesin jättäväni liikkeen. En ole katunut tekemääni päätöstä. Nyt yli kolmekymppisenä olen ollut kokonaan vanhoillislaestadiolaisesta liikkeestä erossa reilut kaksi vuotta. En kuulu enää Rauhanyhdistykseen.
Tämä "Siion", kuten uskovat Rauhanyhdistystä kutsuvat, on keskitetysti johdettu yhteisö, jossa epäilevät mielipiteet kitketään välittömästi pois. Sananvaltaa käyttävät "puhujat" eli saarnamiehet. Ilmiönä on havaittavissa keski-ikäisten miesten harjoittama vallankäyttö, vaikka se ei ole kovin näkyvää. Jos epäilet liikkeen opetuksia, saat vastaasi paitsi parhaat ystäväsi myös liikkeen saarnamiehet. He nauttivat Rauhanyhdistyksen sisällä korotettua arvonantoa. Minun mielestäni heidät pitäisi pudottaa jalustalta ruohonjuuren tasolle. Laestadiolaiset ovat enimmäkseen ihan tavallisia ihmisiä. Minulla on edelleen muutamia liikkeeseen kuuluvia ystäviä. Yksi parhaista kavereistani on kuitenkin lakannut ottamasta yhteyttä, kontaktin pitäminen on minun harteillani. Ihmettelen uskontoon perustuvaa erottelua.
Laestadiolaisen heräyksen perusti Lars Levi Laestadius Ruotsin Lapissa 1800-luvulla. Hän tuli tunnetuksi herättäjän maineen lisäksi raittius- ja tiedemiehenä. Opetuksissaan hän ei korostanut seurakunnan merkitystä. Laestadius kiinnitti vähän huomiota herätysliikkeiden teologisille painotuksille, mutta teki selvää rajanvetoa elävän ja kuolleen kristillisyyden välillä.
Vanhoillislaestadiolaisten mielestä taivaaseen pääsee ennen kaikkea tietyllä tavalla uskovan seurakunnan eli "Jumalan valtakunnan" kautta. Heidän seurakuntaoppinsa perustuu käytännössä mustavalkoiseen Me ja muut- ajatteluun. On olemassa vain uskovaisia ja epäuskoisia. Vanhoillislaestadiolaisten seurakuntaoppi kehittyi myöhemmin 1900-luvulla suurten hajaannusten jälkeen. Vanhoillislaestadiolaisen herätysliikkeen kehityksessä vastuussa on ollut Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys (SRK). Etenkin suhteessa muuhun yhteiskuntaan keskusyhdistyksen johtomiehet ovat määritelleet liikkeen suuntaviivat. Nykyään etenkin nuoren sukupolven (teologien) elämä ei täysin vastaa liikkeen opetuksia. Liikkeen sisällä oppien kyseenalaistaminen on vaikeaa, koska oikeoppisuutta korostetaan voimakkaasti.
Kummastelen vanhoillislaestadiolaisten suhtautumista seksuaalisuuten. Seksuaaliasioihin suhtaudutaan liikkeen piirissä kuin mysteeriin. Ehkäisyvälineiden torjumisella ja perheiden suurella lapsiluvulla pidetään yllä liikkeen kannattajakuntaa. Myös naisen heikompaa asemaa selitetään Raamattuun perustuvana. Nainen on liikkeen piirissä ennen kaikkea äiti ja synnyttäjä.
Naimattomat ovat liikkeen piirissä vähän säälittäviä "vanhapoikia" ja "vanhapiikoja". Naimattomia naisia on Rauhanyhdistyksen piirissä enemmän kuin miehiä. Tästäkin asiasta liikkeen piirissä on syntynyt ristiriitaa. Mistä löytyy kaikille parisuhteeseen haluaville naisille kumppani? Saarnamiehen vastaus kysymykseen on: "Kyllä Jumala uskovaisen aviopuolison johdattaa". Naisilla sekä miehillä "epäuskoisen" elämänkumppanin löytäminen lienee usein syynä liikkeen jättämiselle.
Tällä hetkellä painin työttömyyteeen liittyvien ongelmien parissa. Minulla ei ole myöskään tyttöystävää, vaikka olen jo yli kolmakymppinen. Tunnen jääneeni nuorena jostain asioista paitsi uskonnollisen etsimisen takia. Viime aikoina olen kompensoinut elämätöntä nuoruuttani tekemällä asioita, jotka eivät olleet ennen mahdollisia. Käyn elokuvissa melko säännöllisesti, se on harrastukseni. Silloin tällöin pistäydyn ravintolassa tai diskossa. Nykyään suhtaudun Jumalaan hyvin epäilevästi. Jumala tuskin on mikään tiukkapipo, mikäli Hän ylipäätään on olemassa. Toivon viettäväni onnellista elämää. En ole enää yhden ainoan totuuden etsijä. Tällä hetkellä arvostan humaanisia ihmisarvoja ja luonnon kestävää kehitystä.
"Vierivä kivi"
V....tut!!!
JEESUKSEN SEURAKUNTAAN EI HUOLITA RIKOLLISIA; MURHAAJIA, PEDOFIILEJÄ JNE
TUO SINUN VÄITTEESI ON SINUN TAVALLISTA JUMALAN, JEESUKSEN JA PYHÄN HENGEN PILKKAAMISIA!!!
ILMEISESTI KAIKKI lestadiolaiset OVAT KALTAISIA KUN EIVÄT PISTÄ TUOLLAISIIN SAATANALLISUUKSIIN LOPPUA!!!
TÄSSÄ TIETO ETTÄ VALEHTELET:
Matt. 28:20... ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti.
JEEESUS SIIS EI OLE LUVANNUT OLLA SELLAISTEN RIKOLLISTEN JA RIKOLLISUUDEN JÄSENTEN KANSSA NIINKUIN SINÄKIN OLET KIRKOLLISVEROJA MAKSAVANA MURHIEN TILAAJANA LÄHETYSTYÖ RIKOLLISUUTTA TUKIEN!
OLET VARMAAN ONNELLINEN KUN SAAT NIIN HALVALLA RIKKOA JUMALAN JA JEESUKSEN LAKIA TUKEMALLA RIKOLLISIA, NÄITÄ RIKOKSIA OLET sinäkin TILANNUT SAANNUT OSALLISTUA saatana palvelijoiden TUKIJANA:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Noitavainot
Lynkkausjoukot ovat polttaneet elävältä tuhansia ihmisiä Tansaniassa, Keniassa ja Zimbabwessa 1990-luvulla. Noitavainot ovat jatkuneet myös vuosituhannen vaihteen jälkeen. Länsi-Keniassa väkijoukot polttivat 11 noidiksi epäiltyä miestä ja naista toukokuussa 2008. [16] Nigeriassa noin 5000 lasta on hylätty kymmenessä vuodessa vanhempien karkottaessa heidät noitina. Lapsia on syytetty avioeroista, sairauksista, onnettomuuksista tai työn menetyksestä.[17] Afrikan noitavainojen syyt ovat usein myös poliittiset, sillä vaikutusvaltaiset noidat ja noitatohtorit ovat yleensä uudistusten jarruina. Pastorit saavat myös lisämainetta paljastaessaan uusia "noitia."
http://www.huffingtonpost.com/huff-wires/20091018/af-nigeria-child-witches/
Vositteko jo vihdoinkin lopettaa tuon tyhjän puhumisen valtakirkosta. Mitään valtakirkkoa ei ole olemassakaan, tuollainen puhe on siis tyhjän jauhamista.
ccccc
Suomessakin on kymmeniä eri nimisiä herätysliikkeitä ja kirkkoja joissa usko Kristukseen on hallitseva elementti. Kristus ruumiiseen, joka on maailmanlaajuinen HENGELLINEN seurakunta, kuuluva jäsen ei ole KOSKAAN lahkolainen, USKOKAA nyt jo viimeinkin.
Sen sijaan ne jotka ovat erottaneet itsensä apostolisesta uskontunnustuksesta, joka on jeesuksenuskoisten uskontunnustus, - ne ovat lahkolaisia ja hereetikkoja, kuten esimerkiksi jehovantodistajat ja mormonit.
No, minäpä mietin. Ensiksi kiitos kun huomioit kirjoitukseni, vaikka se ei sinua niin miellyttänytkään.
Jos ei hyväksy valtakirkon tapoja, ja perustaa oman unkonpiirin "kirkon" Se on poikkeavaa normaalista seurakunna toimista. Ja naispappeushan myös erottaa teidät seurakuntain erillaisuudesta.
Jumala ei ole todellakaan vaihtokauppias. Vai olenko sanonut niin. Me olemme kaikki hänen asiakkaitaan. Täällä vilisee niin monta lestadiolaissuuntaa, että kun toinen toistaa he arvostelee, niin ei lopuksi tiedetä, kenet Jumala hyväksyy ekapalkinnolla. Vai mitä? Mietippä sitä!
Sinun puheisiin ei enää kannata vasta, Jumala on jo hyljännyt sinut
Jeesuksen tiellä ontuva.
SU! Olet kyllä varsin oikeassa ja tunnet liikkeen hyvin.
Uskonkappaleita ja totuuksia sovelletaan itselle parhainpäin, joka on lahkon tunnusmerkkejä.
Esim " emme me tuomitse mutta jumalan sana tuomitsee" Oikeasti sana ei tuomitse mitään mutta lestadiolaiset sen varjolla.,,
Savon ukko ei tunne ollenkaan lestadiolaista liikettä, älä tuollaista paskaa tule tänne jauhamaan.
Oikein oikea Jumalan sana tuomitsee, mikä on oikeasta Jumalasta. Ei raamattuun lisättynä eikä poistettuna.
Sinulle Jeesuksen tiellä kulkija, joka sanot, etten tiijä. Ja tulen tänne Pas.aa jauhamaan.
Olet mielestäni ainoa tällä listalla jolla on kova syntinen kuori pahan sisusu alla. Jätän nyt sinun minuakin kuolevaksi toivova rauhaan.
Sinulla on paha olla. Niin oli Paavalillakin kun he kivittivät hänet.