Det talas alltid om hur dyra vi svenskatalande blir.Det vore roligt om det någon gång skulle göras någon undersökning om vem som (i procent förstås)använder mera av samhällets tjänster,utkomststöd,alkoholistvård,fängelser,mentalvård och dylikt.
Vilka blir dyrare.
intressant
35145
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Det är ett så brännbart ämne ,det passar inte in på Sannfinländarnas agenda.
Ei keskustelussa yleensä puhuta, kuinka "kalliiksi ruotsinkielinen tulee".. Ainoastaan siitä puhutaan, miten kalliiksi tulee järjestelmä, jossa ruotsinkielistä palvelua vaaditaan jopa sellaisilla alueilla, missä ruotsinkielisten määrä on pieni..Samoin kalliiksi tulee kouluttaa jokainen suomalainen ruotsia osaavaksi, vaikka kielellä ei ole käyttöä kuin satunnaisesti.
On aivan totta, että alkoholismin, mieli- ja muiden sairauksien hoitoon tuhlattavia rahoja tulisi tarkastella kriittisesti. Esim. kakkostyypin diabeteksen hoitoon mennee 15 % kaikista terveydenhuollon menoista, vaikka edullisinta olisi taudin ehkäisy terveellisillä elintavoilla. Kyllä tässä maassa on paljon parannettavaa, mutta enpä ole nähnyt RKP:nkään vaativan terveellisempiä elintapoja..
"Ainoastaan siitä puhutaan, miten kalliiksi tulee järjestelmä, jossa ruotsinkielistä palvelua vaaditaan jopa sellaisilla alueilla, missä ruotsinkielisten määrä on pieni."
Missäs näitä alueita on ja mitähän kalliita palveluja mahdat tarkoittaa?
Väitän ett nyt tuli taas sitä "mutua". Kaksikielisiä palveluja on velvollisuus järjestää ainoastaan kaksikielisisssä kunnissa joten sellaisissa kunnissa joissa meitä on vain vähän ei yhteiskunnan kustantamia ruotsinkielisiä palvleuja ole.
"Entä vähän tarkemmin – milloin minulla on oikeus saada palvelua suomeksi tai ruotsiksi?
Oikeus palveluun suomeksi tai ruotsiksi riippuu siitä, minkäkielisellä alueella olet. Kunta on kielilain perusyksikkö. Yksikielinen kunta toimii yksikielisesti, kaksikielinen kunta kahdella kielellä. Valtion keskushallintoviranomaiset ovat aina kaksikielisiä. Sen sijaan niiden alue- ja paikallishallinnon yksiköt ovat yksikielisiä, jos niiden virka-alueeseen kuuluu vain samankielisiä kuntia.
Kielilain mukaan jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia asioidessaan valtion viranomaisessa ja kaksikielisen kunnan viranomaisessa. Yksikielinen valtion viranomainen saa tarvittaessa käyttää palvelussa tulkkausta tai käännösapua. Oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei ole sidottu vireillä olevaan asiaan, vaan asiakkaalla on sama oikeus myös pyytäessään esimerkiksi neuvoa tai selvitystä yleisemminkin.
Yksikielinen kunta palvelee yleensä vain kunnan kielellä. Tietyissä perusoikeuksia koskevissa asioissa asianosaisella on kunnan kielestä riippumatta aina oikeus käyttää omaa kieltään, tarvittaessa tulkkausta apuna käyttäen. Erityislainsäädännössä, esimerkiksi terveydenhuoltoa koskevassa, on myös säännöksiä kielellisistä oikeuksista."
Palvelujen saatavuus riippuu kunnan kielisyydestä.
Oikeusministeriö:
"Tarkoittaako "kaksikielisesti" sitä, että kaikkien työntekijöiden on osattava suomea ja ruotsia?
Toiminta kahdella kielellä ei tarkoita sitä, että kaikkien työntekijöiden tulee hallita molempia kieliä, vaan sitä, että kielitaitoista henkilöstöä tulee olla niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa todellisuudessa tarvitaan. Viranomaisen on suunniteltava toimintansa niin, että palvelussa on aina tarvittaessa saatavilla toisen kielen taitajia.
Yleisöä palvelevissa toimipisteissä tulee huolehtia siitä, että asiakas saa palvelua omalla kielellään - ilman, että hänen tarvitsee vaatia tai erikseen perustella sitä. Asiakkaat tulee osata ohjata toista kieltä hallitsevalle virkamiehelle. Palvelupisteissä tulee selvästi näkyä, millä kielellä palvelua annetaan. Jos palvelua annetaan eri kielellä eri luukulta, tulee tämän näkyä selvästi."
Missä säännellään virkamiesten kielitaitovaatimuksista?
Virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta säädetään laissa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (424/2003). Se koskee valtion palveluksessa olevien lisäksi kuntien henkilöstöä sekä myös työsuhteisia.
Tämän ns. kielitaitolain mukaan henkilöstöä palkattaessa on kiinnitettävä huomiota työtehtävien edellyttämään todelliseen kielitaitoon. Kielitaitoa koskevat vaatimukset on kerrottava hakuilmoituksessa. Kielitodistusten lisäksi on työhönottotilanteessa varmistauduttava hakijan todellisesta kielitaidosta. Viranomaisen tulee myös huolehtia henkilöstönsä käytännön kielitaidon ylläpitämisestä muun muassa koulutuksella.
Valtion viroissa, joissa kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, edellytetään kaksikielisessä viranomaisessa enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä vähemmistön kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa vaaditaan viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Useinkysyttya#viranom
Ei täysin pidä paikkaansa. Lahdessa on todella minimaalinen ruotsinkielinen populaatio, mutta kahta oppilasta varten pitää kuitenkin olla pelit ja pensselit.
Kaksi oppilasta! Höpö höpö!
http://www.edu.lahti.fi/ruotsinkielinen/
Niin täsmennyksenä, että ylä-asteella on kaksi oppilasta. Ala-asteella on muistaakseni kahdeksan. On siinä taas veroeuroille vastinetta.
Ruotsinkielinen opetus
Lahden ruotsinkielinen koulu vastaanottaa ruotsinkielisiä oppilaita esikouluun sekä luokille 1-6. Koulu vastaanottaa oppilaita sekä Lahdesta että naapurikunnista. Oppilailla on oikeus koulukyytiin koulumatkan ollessa yli 3 km (lk 0-2) ja yli 5 km (lk. 3-6). Lukuvuonna 2011-12 opetus tapahtuu kolmessa ryhmässä; esikoulu, luokka 1-2 sekä 3-6.
Koulu sijaitsee keskustassa, Lotilan koulun pihamaalla ja hyödyntää Lotilan pihaa, ruokasalia ja liikuntasalia. Ruotsinkielisen koulun osoite on Vuoksenkatu 11.
Ruotsinkielisessä koulussa kieli on keskeinen asia. Koulu on tiiviissä yhteistyössä Lahden Ruotsinkielisen päiväkodin kanssa ja tekee yhteistyötä (Vi7) pienten ruotsinkielisten koulujen kanssa ”kielisaarilla” joihin kuuluu Hämeenlinna, Hyvinkää, Nurmijärvi, Kuusankoski, Jyväskylä sekä Varkaus. Ruotsinkielinen koulu on myös hyvässä yhteistyössä Lotilan koulun kanssa.
Jos haluatte tietää enemmän, ottakaa yhteyttä koulun rehtoriin Karin Ihalaiseen.
http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/476EBBD40DD82BB8C225761C002E7E9B
Esikoulu 14 oppilasta
Luokat 1 - 2 12 oppilasta
Luokat 3 - 6 18 oppilasta
http://peda.net/veraja/lahti/svenskaskolan
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/Lehdet/Itamaasta_itsenaisyyteen.pdf
Vad det än diskuteras så dyker TALAS bok upp som gubben i lådan.Vill ingen ha den ?
Den är ju utgiven som bok redan men eftersom ingen har velat läsa den i bokform försöker han nu puffa den gratis på nätet.
Patetiskt!
Jestas ändå,Tala skriver inlägg på Husis ,hur dyra vi är.
Suomalainen yhteiskunta on jaettu ylhäältä alas kahteen osaan, suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen. Koulutus ja yhteiskunnalliset palvelut on järjestettävä molemmilla kielillä samanlaisten perusteiden mukaisesti. Tämä kaksijakoisuus tuottaa käytännössä lisätöitä ja on luonnollista että siinä on mukana myös tyhjäkäyntiä, joka tulisi osata karsia pois.
Kaksijakoinen järjestelmä syntyi aikana, jolloin ruotsin kielen merkitys maassamme oli aivan toinen kuin nykyisin. Nyt on edessä suuria mullistuksia, kun kuntajakoa ryhdytään muuttamaan ja pieniä kuntia yhdistämään. Myös siinä tulee olla tarkkana, että tyhjäkäyntiä, tarpeetonta byrokratiaa ja turhia kuluja ei pääse syntymään. Tällainen on tuttua monille liikelaitosten ja hallinnollisten tehtävien piirissä työskenteleville.
Turhien menoerien karsimisesta ei pidä maalata seinille kauhukuvia: kysymyksessä on hallinnon tai muun toiminnon tehostaminen nopeammaksi ja halvemmaksi säilyttäen entisen tason ja sitä parantaen.
Ei ole viisasta vastustaa kaikkea koko ajan. Sipoo on hyvä esimerkki. Kun yhteisymmärrystä ei synny, kun kaikkea vastustetaan ja kaikkeen suhtaudutaan torjuvasti, niin jonain päivän muut kyllästyvät ja löytävät laeista sopivat pakkokeinot.
Om vi skall hålla oss till sanningen så är åtminstone de värsta fennomanerna av den åsikten att vi inte borde få någon som helst service på vårt modersmål.Skatt måste vi förstås betala ,underligt att ingen har hittat på att vår skatteprocent borde vara högre.
Tuollainen asenne toimiin juuri noiden "värsta fennomaner"-ryhmän eduksi. Suomenruotsalaisten tulisi esittää toteuttamiskelpoisia, rakentavia ajatuksia eikä heittäytyä mitääntekemättömiksi.Muutoksia tapahtuu jatkuvasti, ja niihin on osattava suhtautua.
Millainen asenne? Meidän tilanteemmehan on nykyisen lainsäädännön puitteissa ihan ok ja meillä lienee oikeus muistuttaa siitä että sitä myös noudatetaan.
Tuppisuunako tässä pitäisi istua, katse nöyrästi alas painettuna ja lukea noita "värsta fennomaner"-ryhmän solvauksa ja valheiden levittelyä.
"Värsta fennomaner"-ryhmä hyökkää me puolustaudumme. Emme me ole "Värsta fennomaner"-ryhmän kimpussa he ovat meidän!
Mitä ihmeen rakentavia ehdotuksia mahdat meiltä odottaa? Mistä?
Mehän teemme sitä paitsi koko ajan jotain, me puolustaudumme.
Me puolustamme oikeuttamme elää tässä yhteisessä kaksikielisessä isänmaassamme yhdenvertaisin ehdoin teidän suomenkielisten kanssa.
Suhtaudutaan niihin muutoksiin sitten kun ne tulee mutta ennen kuin mitään on lopullisesti muuttunut siihen muutokseen pystyy vielä vaikuttamaan.
Lähitulevaisuudessa on ratkaistava useita kielipolitiikkaa sivua kysymyksiä kuten kuntauudistukset, koulutusta koskevat kysymykset, ruotsin asema virkakielenä, kun ruotsalaisenemmistöisiä yksiköitä on entistä vähemmän, ja pitkän aikavälin ongelmana on, säilyykö koko Suomi "kaksikielisenä'" vai tuleeko ruotsista alueellinen kansalliskieli kuten esim. katalaani Espanjassa. Laki antaa puitteet, mutta poliitikkojen on keskenään päätettävä, miten asiat voidaan ja halutaan toteuttaa käytännössä.
Marttyyrin asenne ei auta ketään, ei myöskään vihamielinen suhtautuminen suomenkielisiin. On säilytettävä positiivinen asenne, pyrittävä sellaisiin ratkaisuihin, jotka tyydyttävät eri osapuolia, eikä kannata kiinnittää huomiota vihapuheisiin joita on kuultu suomeksi ja ruotsiksi yli sadan vuoden ajan.
Mielestäni Sipoon tapauksesta pitäisi oppia, että loputon vastaansanominen ja vastustus ei ole oikea ratkaisu, koska lopulta toinen osapuoli kyllästyy ja käyttää niitä ikäviäkin keinoja, jotka laki sallii.
Ei myöskään kannata käyttäytyä kuin pikkulapset: "Kyllä minäkin saan kiukutella, kun kerran Pekkakin kiukuttelee."
Kyllähän tuota kuntauudistusasiaa mietitään ympäri maata päät punaisena ja erilaisia ehdotuksia satelee.
Sinä nyt yrität sanoa ettei meiltä tule niitä rakentavia ehdotuksia ja että tulisi olla sovitteleva ja nöyrä. Sinäkö sen määrittelet mikä on rakentava ehdotus? Positiivnen asenne ilmeisesti tarkoittaisi että kellahtaisimme seljällemme ja antautuisimme ehdoitta.
Kuntien yhdistämisessä on monia aspekteja joista kieliasiat ovat yksi ja monille meistä kenties jopa se tärkein. Se että me olemme jostain asiasta eri mieltä kuin joku muu tai jotkut muut ei tee siitä yhtään sen vähempää rakentavaa, kyse on eri näkökulmasta.
Meillä on poliittinen järjestelmä jonka kautta voidaan vaikuttaa ja vapaasti ottaa kantaa ja kaikkia olemassa olevia vaikutuskanavia on lupa käyttää.
Rakentava ehdotus on sellainen, jonka molemmat osapuolet voisivat hyväksyä, kunhan sitä yhdessä hiotaan. Positiivinen asenne tarkoittaa myönteistä ja toiset huomioon ottavaa suhtautumista, vaikka mielipiteet eroaisivatkin toisistaan.
Jokaisella on oikeus sanoa sanottavansa mutta se ei merkitse, että puheet vakuuttaisivat tai niitä edes otettaisiin huomioon. Neuvottelutaito ja yhteiskunnallinen keskustelu eivät nimittäin kaikilta suju. Lapsellinen kiukuttelu vaikeuttaa ja hidastaa, "me vaatimme" asenne kyllästyttää, ylimielisyys tympäisee kuulijaa. Virheitä tehdään kaikissa neuvotteluissa, mutta molemmat osapuolet voisivat pyrkiä luomaan myönteistä ilmapiiriä.
Ja ei, "värsta fennimaner" tai Suomalaisuuden liitto eivät ole politiikan tekijöitä, joten heihin ei ruotsinkielisten kannata tuhlata ruutia. Perussuomalaiset ovat korvanneet Suomalaisuuden liiton ruotsinkielisten vihaobjektina - mutta heihinkin ruotsinkielisten kannattaisi suhtautua asiallisesti . Liialliset hyökkäykset herättävät ulkopuolisissakin torjuntaa, ja äänestäjät reagoivat asettumalla puolustamaan Perussuomalaisia, jos heihin kohdistuu epäoikeudenmukaisia hyökkäyksiä.
"Perussuomalaiset ovat korvanneet Suomalaisuuden liiton ruotsinkielisten vihaobjektina - mutta heihinkin ruotsinkielisten kannattaisi suhtautua asiallisesti . "
Jospa mieluummin menisit puhumaan kauniisti noille persuille etteivät pitäsi meitä vihaobjekteina. Minä en ole huomannut meidän riveissämme mitään vihaa, tuollainen vihasta puhuminen on sitä nettifennoretoriikkaa eikä se kuulosta lainkaan tutulta. Sen sijaan toki tiedämme etteivät persut ole meidän kavereita mutta eiväthän politiikassa kaikki koskaan ole kavereita.
Vilkaisu Hbl:n keskustelupalstalle 23.10.2011: "Ett fullständigt onödigt parti vars enda bedrifter
är korkade uttalanden, antirasismmanifest som strider mot grundlagen och
uppvigling till osämja mellan människorna i landet som försöker påstå
att slöseri med skattepengar är barndagvård på svenska. Det enda de
lyckats bevisa är att det partiet inte lyckas skapa någonting av värde
för de skattepengar de använder, det är det verkliga slöseriet med landets skattepengar ".
Ja siihen tapaan se juttu kulkee, pääkirjoituksissa hieman sofistikoidummin. Olen aivan vakavissani sitä mieltä, että poliittisia vastustajia ei pidä aliarvioida eikä vähätellä. Perussuomalaisten menestystä ei pystytty estämään vihapuheilla ei ivalla eikä pilkalla. Mitäpä, jos koetettaisiin vähän sivistyneempiä keinoja!
"Mitäpä, jos koetettaisiin vähän sivistyneempiä keinoja!"
Mitäpä jos Ehe ehe menisit sivistämään niitä persuja ennen kuin moitit meitä suomenruotsalaisia heidän arvostelemisestaan.
En nyt ehkä itse ilmaisisi asiaa aivan tuolla tavalla kuin siteeraamasi yleisönosastokirjoittaja mutta olen kyllä hyvin paljon samaa mieltä ko viestin kirjoittajan kanssa.
Persut pohjattomassa ja sisällöttömässä populismissaan ja yleisönkosiskelussaan talloo sekä hyvät tavat että maamme lainsäädännön. Mitään rakentavaa substanssia en ole vielä heidän politiikassaan havainnut.
Ei "kansan syvien rivien ääni" eduskunnassa ole vielä sitä substanssia vaan sillä äänellä tulisi ilmaista jotain oikeita ajatuksiakin. Hanttiin osaa panna kuka vaan, ei se ole vaikeata mutta pitäisi olla tarjota niitä vaihtoehtojakin.
Väitän myös minä että puolue ei ole ainakaan tähän mennessä tuottanut muuta kuin onelinereita, kaiken vastustamista ja räikeitä lööppejä.
Yleensä luulisi äänestäjien pyrkivän valitsemaan Eduskuntaan itseään ja ajatuksiaan edustamaan jonkin mieluummin itseän fiksumman henkilön. Perusäänestäjä näyttäsi valinneen edustajakseen useimmiten oman peilikuvansa ja valitettavan usein peräti irvikuvansa.
Ehe ehe: "Olen aivan vakavissani sitä mieltä, että poliittisia vastustajia ei pidä aliarvioida eikä vähätellä."
Ole vain sitä mieltä ja tuskin heitä kukaan niin kovin vähättelekään mutta ei heitä siitä huolimatta voi kunnioittaakaan!!
Perussuomalaisten läpimurto tapahtui puoli vuotta sitten ja olen samaa mieltä, että heillä ei juuri ole konkreettisia saavutuksia. Lööpitkin ovat muiden kuin Perussuomalaisten tekemiä. Ei mikään velvoita sanomalehtiä kirjoittamaan heistä suurin otsikoin.
Protestipuolueen menestys perustuu siihen, että muut puolueet eivät enää nauti äänestäjäjoukkojen luottamusta, niiden entiset kannattajat ovat pettyneitä ja hakeutuvat sinne, missä tyytymättömyys uskalletaan sanoa ääneen. Nämä äänestäjät kelpasivat aikaisemmin lehdille ja muille, kun he äänestivät ”vanhoja puolueita”, mutta eivät he sen tyhmempiä nytkään ole, entisiin puolueisiinsa pettyneitä vain.
Sen sijaan, että muut puolueet miettisivät, mikä meni vikaan, he ovat aloittaneet parjauskampanjan Perussuomalaisia vastaan. Tämä antaa sen kuvan, että muut puolueet olisivat tyytyväisiä asioiden tilaan, eivät näe muutoksia tarpeelliseksi ja paheksuvat niitä, joiden mielestä asioissa olisi korjaamisen varaa.
Perussuomalaiset nostavat muiden puolueiden eteen peilin, mutta muut eivät osaa katsoa. Kannattaisi pohtia, miksi äänestäjät kaikkoavat?
Mitä tulee erityisesti Rkp:hen, niin PS tuskin kilpailee heidän kanssaan äänistä. Sen sijaan PS:n kautta on kuuluvasti noussut esiin kriittisiä ääniä asioissa, joista ennen vaiettiin. Niistäkin asioista pitäisi osata keskustella rauhallisesti, mutta Hbl:n keskustelupalstat osoittavat, ettei se suju.
Ja selvyyden vuoksi: en kannata Perussuomalaisia vaan ihmettelen, miksi muut puolueet eivät osaa vastata heidän haasteisiinsa. Räksyttäminen på svenska eller finska on väärä keino.
Siinä olen samaa mieltä kanssasi että nyt jos koskaan on "vanhoilla" puolueilla itsetutkiskelun paikka. Miksi näin kävi?
Muistuttaisin kuitenkin että RKP oli se puolue jonka äänestäjät pysyivät puolueelleen uskollisina jopa erittäin uskollisina eivätkä langenneet Soinin populistiseen seireeninlauluun. Siksi suunnan muutoksen vaatiminen meiltä ei oikein soinnu puolueen uskollisten äänestäjien kannan kanssa.
Ja huom! kysehän ei persujen kohdalla ole siitä koulujen pakollisesta ruotsin opiskelusta vaan siitä "pakkoruotsista" jonka edustaja Ruohonen-Lehrner muotoili taannoisessa vaatimuksessaan selvittää meidän olemassaolon hinta, ikään kuin me olisimme jokin ylellisyystuote josta tarvittaessa voidaan säästösyistä luopua.
Ruohonen-Lehrner: "Perussuomalaiset vaativat varjobudjetissaan selvitystä toimenpiteistä pakkoruotsin kustannusten vähentämiseksi. Puolueen mielestä selvittämällä pakkoruotsin aiheuttamat valtion- ja kansantaloudelliset kustannukset voitaisiin paremmin arvioida tarvittavia toimenpiteitä.
Perussuomalaisten mukaan maamme nykyinen pakkoruotsilainsäädäntö aiheuttaa huomattavia tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia valtiolle ja kunnille. Puolue pitää tarpeettomina kustannuksia etenkin alueilla, joilla ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus on hyvin pieni. "
Jos niitä hintoja tässä aletaan laskea niin laskettakoon lisää niitä hintoja kuten esim. saamelaiselle, savolaiselle, lappeenrantalaiselle, järvenpääläiselle j.n.e. Uskallan väittää että me surut olemme niitä halvimpia suomalaisia, tuottavimpia, monet varakkaita ja tulemme sen kuuluisan sosiaalisen pääomamme ansiosta ja se myönteisten vaikutusten takia yhteiskunnalle huomatttavasti halvemmaksi kuin keskiverto suomenkielinen maanmiehemme.
Jos hintoja aletaan lasketaan niin pitäähän vertailuun ottaa mukaan sekä plussat että miinukset ja sen jälkeen niitä pitää vielä voida verrata johonkin.
""Rahat äänentoistoon, ei simultaanitulkkaukseen
(Raasepori) Kaupunginhallitus on päättänyt hankkia Tammisaaren Seminarieskolan-koulussa sijaitsevaan valtuustosaliin uudet kovaääniset ja kaksi mikrofonia. Tarvittaessa hankitaan myös uusi vahvistin puheenvuorojen äänenlaadun parantamiseksi.
Simultaanitulkkaukseen ei kuitenkaan ryhdytä, vaikka RKP:n Werner Orre valtuustoaloitteessaan sitä toivoi viime vuoden marraskuussa. Lisäksi toivottiin valtuustosaliin pöytämikrofoneja ja pysyvää uutta äänentoistolaitteistoa.
Kaupunginhallitus toteaa, että käytäntö jossa valtuutettujen puheenvuoroja ei käännetä sanatarkasti, on toiminut tyydyttävästi ja että kaupunginvaltuuston kokouksissa ei sen vuoksi siirrytä simultaanitulkkaukseen.
Aloitteen allekirjoittajat toivoivat simultaanitulkkausta esimerkiksi tilapäisesti vuokratun laitteiston ja henkilökunnan avulla vuoden 2012 talousarviokeskusteluun ajan säästämiseksi.
Simultaanitulkkauksen edellytyksenä on, että kaikki puhuvat mikrofoniin ja kaikilla on kuulokkeet.
”Kun otetaan huomioon televisiointi ja yleisön mahdollisuudet seurata kaupunginvaltuuston kokouksia, on edelleen perusteltua pitää puheet pääasiassa puhujakorokkeelta eikä valtuutettujen omilta paikoilta”, asiassa todetaan.
Valtuutettujen määrä myös vähenee nykyisestä 59 valtuutetusta 43:een vuoden 2013 alusta, joten investointi pöytämikrofoneihin ei olisi perusteltu. Simultaanitulkkauslaitteet maksaisivat 2.300 euroa viideltä kokoustunnilta. Simultaanitulkkaus ruotsista suomeen ja päinvastoin maksaisi noin 1.700 euroa päivältä.
Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuuston merkitsevän
""
Raaseporissa "kaupungin toimihenkilöt" työskentelevät kalliissa vuokratiloissa ja kaupungin omistama perusteellisesti korjattu kiinteistö seisoo tyhjillään.
Smart va?
No hei, tulisiko sitten halvemmaksi jos ruotsinkieliset "yksiköt" jätettäisiin rauhaan mielivaltaisisssa kuntauudistuksissa? Voisitte tarjota sitä vastineeksi jos haluatte vängätä kieltenopetuksesta.
Lisäksi nuo mikrofonit jossain kunnantalolla ovat sivuseikka kun pohditaan julkisen sektorin kuluja. Yleensä rahat menevät koulutukseen ja vanhusten- ja terveydenhoitoon, eivät kaksikielisiin katukyltteihin.
""Avustuksia jakoon jälkijunassa
(Raasepori) Kaupunginhallitus on päättänyt avustuksista muutamalle yhteenliittymälle, jotka olivat jättäneet hakemuksensa myöhässä. Kaupunginhallitus päätti touko- ja kesäkuussa yhteensä 47.800 euron avustuksista. Tarkoitukseen on varattu 60.000 euroa.
Kaupunginhallitus päätti näin myöntää 5.000 euroa Skärgårdens vänners i Snappertuna rf:lle, vaikka esittelijä ehdotti ko. hakemuksen hylkäämistä. Hallitus päätti niin ikään esittelijän ehdotuksesta poiketen poistaa Mustion päivän työryhmän 500 euron apuhakemuksen. Lisäksi Västeråsa stiftelsen saa 1.580 ja Tammisaaren tenniskerho 1.500 euroa.
""
Det blir nog en hel del dyrare att ta hand om de finskspråkiga utslagna.Ivår lilla tvåspråkiga stad är det betydligt mera av sossus kunder som talar finska.Samma sak med A-klinikens klienter.
Det är nog konstigt att när språket i en förut övervägande svenskspråkig ort blir mera finskt då stiger alla socialkostnader i höjden.Vad de nu beror på?
Vi svenskatalande blir så deprimerade att vi börjar supa och slutar jobba ?
Finnarna känner sig så utsatta när de flyttar till en svenskspråkig ort,därför blir det så mycket strul.
Dyra blir dom med alla sina onödiga undersökningar om hur dyr svenskan blir.Varför inte lita på herr Tala,han har ju berättat att det kostar 10 eller var det nu 30 miljarder per år.
Jag tänker inte jobba mera,vem fan vill betala för att de här äkta finnarna får fortsätta med sitt supande.
Varför skall mina skattepengar användas till alla möjliga losers uppehåll?
Efter det som alla inhemska invandrare flyttade till vår lilla svenskspråkiga småstad så sköt alla socialkostnader i höjden.Man får inte tala om det men om utländska invandrare får man skriva vilket skit som helst.
Sen har vi alla våra äkta Eloveenaflickorna som skaffar barn med både tre och fyra utlänningar och Finland betalar så gärna för ungarnas uppehåll.