http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=1100
Tällä hetkellä kaikista laeista, säädöksistä ja asetuksista noin 75–80 % saa alkunsa tai tulee suoraan EU:sta. Kansallisesta itsenäisyydestä ei siis juuri kannata puhua. Ja sitäkin vähää jäljellä olevaa ollaan viemässä Perustuslain muutosesitys HE 60/2010:n avulla.
Verkkomediassa haluamme avata kansalaiskeskustelun aiheesta, jota valtamedia ei ole käsitellyt.
Toimittaja: Riikka Söyring
2.9.2011, Verkkomedia.org
Suomen perustuslakia muutetaan laittomasti ja ilman mediahuomiota
Hallitus on tehnyt esityksen, jolla itsenäisyytemme menetetään. Kyseessä on HE 60/2010, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta. Hallitus esittää perustuslakiin kirjattavaksi, että valtiosäännön 1§ mukaan Suomi on Euroopan unionin jäsenvaltio. Lakiin kirjattuna tämä tarkoittaa sitä, että Suomi luopuu asemastaan itsenäisenä, suvereenina valtiona, ja liittyy osavaltiona liittovaltioon nimeltä Euroopan unioni.
"Kyseessä on kenties perustavinta laatua oleva muutos Suomen ja Suomen kansan historiassa sitten sen kun Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917."
Valtamedia käyttää tästä prosessista peitteleviä ilmaisuja kuten "poliittinen integraatio" ja "lakien yhdenmukaistaminen".
Tavoitteena EU-liittovaltio
Lakiesityksen 94§ ja 95§ esittävät "...valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle..."
Tahoa ei määritellä, lakimuutoksen jälkeen toimivalta voidaan siirtää kenelle tahansa: EU, NATO, IMF, YK, Strassbourgin norpansuojelijain liitto tai vaikkapa jokin korporaatio.
Lakiesitys haluaa myös rajoittaa kansalaisen syyteoikeutta lakia laatineita virkamiehiä vastaan sekä helpottaa poikkeustilan julistamista. Poikkeustilan aikana kansalaisen perusoikeuksia voidaan rajoittaa. Poikkeustilaa koskevan pykälän väljentämisellä liikutaan samaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa, jossa kansalaisten oikeuksia on merkittävästi kavennettu.
Lakiesitys pyrkii myös kaventamaan presidentin valtaa ja ohjaamaan päätäntävaltaa merkittävässä määrin eduskunnalta valtioneuvostolle.
Entisen oikeusministeri Jacob Södermanin (sd) mukaan perustuslain muutosesitys myös mahdollistaa sen, että valtioneuvosto tai vaikkapa vain viisi ministeriä voi kaapata koko poliittisen vallan ja sivuuttaa muut parlamentaariset elimet päätöksenteossa.
Euroopan parlamentin mepeillä ei EU:ssa ole oikeutta tehdä lakialoitteita. Aloitteet tulevat komissiolta, siis noin tusinalta virkamieheltä, ja mepit saavat lausua niistä mielipiteensä.
Perustuslain muuttaminen – laitonta!
Perustuslain muuttamisesta ei näillä näkymin olla järjestämässä kansanäänestystä
Hallituksen esitys perustuslain muuttamisesta on Suomen lain vastainen. Laki maanpetosrikoksista kieltää yksiselitteisesti Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen ja Suomen valtion alueen saattamisen vieraan vallan alaiseksi.
Armeijan käyneiden vala puolustaa isänmaataan rikotaan heidän mielipidettään tiedustelematta
Lainsäädännöstä on jo poistettu kohta, jossa Suomen armeijan komentokieleksi määritellään suomi.
Samaan aikaan kun Suomi on luopumassa oikeudesta päättää omista asioistaan, Suomen media on omaksunut poliittisen eliitin kannan siitä, että keskeneräisistä asioista ei keskustella. Vai vallitseeko maassamme Omerta, vaikenemisen laki?
Tällä hetkellä kaikista laeista, säädöksistä ja asetuksista noin 75–80 % saa alkunsa tai tulee suoraan EU:sta. Kansallisesta itsenäisyydestä ei siis juuri kannata puhua. Ja sitäkin vähää jäljellä olevaa ollaan viemässä Perustuslain muutosesitys HE 60/2010:n avulla.
Verkkomediassa haluamme avata kansalaiskeskustelun aiheesta, jota valtamedia ei ole käsitellyt.
Toimittaja: Riikka Söyring
2.9.2011, Verkkomedia.org
Suomen perustuslakia muutetaan laittomasti ja ilman mediahuomiota
Hallitus on tehnyt esityksen, jolla itsenäisyytemme menetetään. Kyseessä on HE 60/2010, Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta. Hallitus esittää perustuslakiin kirjattavaksi, että valtiosäännön 1§ mukaan Suomi on Euroopan unionin jäsenvaltio. Lakiin kirjattuna tämä tarkoittaa sitä, että Suomi luopuu asemastaan itsenäisenä, suvereenina valtiona, ja liittyy osavaltiona liittovaltioon nimeltä Euroopan unioni.
"Kyseessä on kenties perustavinta laatua oleva muutos Suomen ja Suomen kansan historiassa sitten sen kun Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917."
Valtamedia käyttää tästä prosessista peitteleviä ilmaisuja kuten "poliittinen integraatio" ja "lakien yhdenmukaistaminen".
Tavoitteena EU-liittovaltio
Lakiesityksen 94§ ja 95§ esittävät "...valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle..."
Tahoa ei määritellä, lakimuutoksen jälkeen toimivalta voidaan siirtää kenelle tahansa: EU, NATO, IMF, YK, Strassbourgin norpansuojelijain liitto tai vaikkapa jokin korporaatio.
Lakiesitys haluaa myös rajoittaa kansalaisen syyteoikeutta lakia laatineita virkamiehiä vastaan sekä helpottaa poikkeustilan julistamista. Poikkeustilan aikana kansalaisen perusoikeuksia voidaan rajoittaa. Poikkeustilaa koskevan pykälän väljentämisellä liikutaan samaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa, jossa kansalaisten oikeuksia on merkittävästi kavennettu.
Lakiesitys pyrkii myös kaventamaan presidentin valtaa ja ohjaamaan päätäntävaltaa merkittävässä määrin eduskunnalta valtioneuvostolle.
Entisen oikeusministeri Jacob Södermanin (sd) mukaan perustuslain muutosesitys myös mahdollistaa sen, että valtioneuvosto tai vaikkapa vain viisi ministeriä voi kaapata koko poliittisen vallan ja sivuuttaa muut parlamentaariset elimet päätöksenteossa.
Euroopan parlamentin mepeillä ei EU:ssa ole oikeutta tehdä lakialoitteita. Aloitteet tulevat komissiolta, siis noin tusinalta virkamieheltä, ja mepit saavat lausua niistä mielipiteensä.
Perustuslain muuttaminen – laitonta!
Perustuslain muuttamisesta ei näillä näkymin olla järjestämässä kansanäänestystä
Hallituksen esitys perustuslain muuttamisesta on Suomen lain vastainen. Laki maanpetosrikoksista kieltää yksiselitteisesti Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantamisen ja Suomen valtion alueen saattamisen vieraan vallan alaiseksi.
Armeijan käyneiden vala puolustaa isänmaataan rikotaan heidän mielipidettään tiedustelematta
Lainsäädännöstä on jo poistettu kohta, jossa Suomen armeijan komentokieleksi määritellään suomi.
Samaan aikaan kun Suomi on luopumassa oikeudesta päättää omista asioistaan, Suomen media on omaksunut poliittisen eliitin kannan siitä, että keskeneräisistä asioista ei keskustella. Vai vallitseeko maassamme Omerta, vaikenemisen laki?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomella on Yleisradion toimintaa koskeva laki. Ylen lakisääteinen velvollisuus on lain mukaan tuoda tasapuolisesti julki erilaisia poliittisia näkemyksiä. Tosiasiat kertovat toisenlaisesta toimituskulttuurista: vaihtoehdot ja vastakkaiset näkemykset halutaan vaieta olemattomiin. Se kertoo myös poliittisesta kulttuuristamme: perustuslaki kirjoitettiin, jotta se suojaisi kansalaista valtiovallalta ja mielivallalta.
Perustuslaki on tärkein lakimme. Eikö sen heikentämisestä saa puhua?
EU-korulauseiden karu kääntöpuoli
Arkitodellisuus poikkeaa niin tyystin juhlapuheiden ja muistoiden kuvaamasta maailmasta, että ristiriita aiheuttaa ihmisille pysyvän päännyrjähtämisen tunteen.
Sanoilla voidaan verhota, mutta sanoilla voidaan myös paljastaa.
Vuosi 2010 oli Euroopan unionin köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuosi.
Aloitetaan kuitenkin hiukan kauempaa. Saamme taustaa, jota vasten arvioida: normaali tulosvastuullisuutta tarkasteleva metodi.
Kun Suomea aikanaan manipuloitiin mukaan monenlaisin mainostempuin mukaan Euroopan unioniin, meille kerrottiin ja arveltiin valtamedian kautta vaikka mitä.
Kansanedustaja Kirsti Ala-Harja (kok) runoili Ilkka-lehdessä 1994: "EU-jäsenyys on helpotus. EU:n jäsenenä Suomi saa tukea EU-kassasta joka ulkopuolella jää saamatta. Ellei ole varaa, ei voida pitää yllä nykyistä palvelutasoa, ei sosiaalisia turvaverkkoja, jota jokainen haluamme. EU antaa meille myös laajenevat markkinat, jonne puhtaat ja hyvälaatuiset elintarvikkeemme löytävät suuremmat markkinat."
Samansuuntaisia lausuntoja antoivat monen muun päättäjän ohella silloinen pääministeri Esko Ahon avustaja Esa Härmälä (kesk), joka myöhemmin kohosi MTK:n puheenjohtajaksi, ja maa- ja metsätalousministeri Mikko Pesälä (kesk). Nykyään Esa Härmälä vaikuttaa TEM:ssä.
Mitä meille on oikeasti jäänyt käteen?
Toteutuma on lähinnä nolla: Suomi on EU:ssa nettomaksaja 750 miljoonan edestä, ja summa kohoaa EU-alueen velkaantumisen myötä. Elintarvikkeiden ja eläinrehujen hinnat eivät ole laskeneet, päinvastoin. Sosiaalisia turvaverkkoja on purettu alkutekijöihinsä. Maatalousomavaraisuutta ei Suomessa enää ole.
Elintarvikkeemme eivät kelpaa Venäjän vientiin puhtaus- ja laatuvaatimusten jäätyä täyttymättä. Palvelut on siirretty maaseudun asiakkaiden ulottumattomiin nk. kehityskeskuksiin eli kaupunkeihin.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Matti Viialainen arvioi Helsingin Sanomissa vuonna 1994, että "Jäsenyyden suurin hyöty onkin poliittinen. Sen avulla Suomi voi olla enemmän oman tulevaisuutensa subjekti kuin pelkkä muualla tehtyjen päätösten objekti."
Naisten Eurooppa ry:n puheenjohtaja Liisa Piitulainen-Numminen kehui, Helsingin Sanomissa hänkin, "Suomen itsenäisyys säilyy EU:ssa. EU-jäsenyyden odotetaan nyt parantavan mahdollisuuksiamme vaikuttaa ylikansallisiin ympäristöongelmiin ja tarjoavan resursseja sellaisiin hankkeisiin, joihin omat rahkeemme eivät riitä."
Heidi Hautala (vihr) puhui EU:sta ylikansallisena demokratiana. Nykyisin Heidi Hautala toimii Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtajana. Samaa seireeninlaulua EU:sta lauloivat Anneli "Ansku" Jäätteenmäki (kesk) sekä valtioneuvosto.
Anteeksi mitä sanoit, pääministeri Lipponen?
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri Paavo Lipponen painotti YLE:n A-studiossa 1994:
"Euroopan unionissa ei ole päätetty vielä perustaa yhteistä rahaa, ei yhteistä puolustusta eikä myöskään yhteistä poliisia, jotka olisi kaikissa maissa. Tällaisesta on keskusteltu, mutta ne ovat hyvin pitkän aikavälin asioita toteutuakseen ja me voisimme itsenäisenä kansakuntana päättää siitä, mihin me menemme mukaan. Menemmekö mukaan tällaisiin ratkaisuihin. Ja sen voin sanoa sosiaalidemokraattisesta puolueesta, että emme Euroopan unionin jäsenenä aja liittovaltion perustamista."
Vuonna 2005 SDP hahmotteli EU:sta liittovaltiota, jolla on oma eduskunta, hallitus ja verotusoikeus, kertoo Aamulehti.
Tällä hetkellä meillä on Europol, Euroopan poliisi, jolla on toimivalta yli kansallisten poliisien, ja Europolilla on EIO eli yleiseurooppalainen kuulusteluoikeus ja EAW eli yleiseurooppalainen pidätysoikeus. Perusteilla on myös yleiseurooppalainen syyttäjävirasto ja monta muuta asiaa. Meillä on myös yhteinen valuutta euro, jonka horjumisia korjataan velkaannuttamalla jäsenvaltioita ERVV- ja EVM-sopimuksin.
Suomineito on vakavasti uhattuna.
Ai niin, entäs se köyhä kansa?
Vuosi 2010 siis oli Euroopan unionin köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuosi.
Metalliliiton puheenjohtaja Per-Erik Lundh kertoili sanomalehti Pohjalaisessa 1994: "EU-jäsenyys on elinehto Suomen teollisuudelle – tästä yksinkertaisesta perustotuudesta voidaan vetää se johtopäätös, että EU-jäsenyyden avulla myös mahdollisuudet huolehtia pohjoismaisesta sosiaaliturvasta kohentuvat."
Köyhien määrä Suomessa nousi puoleentoista miljoonaan ja työttömien luku noin puoleen miljoonaan vuonna 2010. Koko Euroopan alueella määrä nousi suhteessa vielä enemmän vuoden 2009 luvusta 73 miljoonaa köyhää.
VTT:n erikoistutkija Ilpo Airion Työssä käyvät köyhät ‑yhteenveto sisältää paljon mielenkiintoista tietoa. Työssä käyvä köyhä on henkilö, jonka palkka ei riitä perustarpeiden (ruoka, asunto, lääkkeet) tyydyttämiseen. Tämä lisää myös muiden veronmaksajien taakkaa, koska työssäkäyvä köyhä tarvitsee palkkansa lisäksi erilaisia julkisia tukia elääkseen.
Muihin lähteisiin vertaamalla voi päätellä, että ammattiyhdistysliikkeiden johdolla on ollut köyhyyden lisääntymisessä suuri osuus. Ay-liike on esimerkiksi – lähes vastalauseitta – hyväksynyt nk. epätyypilliset työsuhteet ja paikalliset palkkasopimukset.
Köyhyys ei ole yksitahoinen ongelma, vaan se ulottaa riiston mahdollisuudet paljon köyhien työtttömien ja köyhien työssäkäyvien ryhmien ulkopuolelle: kilpailuttamisen laki lisää riistettävien määrää entisestään.
EU on tuomassa pysyvän matalapalkkaisuuden
Euroalueen Euro Plus ‑kilpailukykysopimus takaa tämän.
Medialla – tai päättäjillä – ei tunnu Suomessa olevan tuotevastuuta. Tai kuten akatemiatutkija Anne Koski sanoo, "sanomatta jättäminen voi olla poliittisesti yhtä merkittävä teko kuin sanominenkin."
Onko Ylreollut poliittisesti sitoutumaton?
Henkilökohtaisen näkemykseni mukaan ei ole ollut, koska se ei ole julkaissut, tai on poistanut jälkikäteen "asiattomia" mielipidekirjoituksia.
Henkilökohtainen kokemus kymmeniä mielipiteitä on poistettu, lisäksi myös muuta aineistoa.
Jokohan Diktatuuri päättyy?
SDP:n 40-vuotinen valtakausi Ylen johdossa päättyy, kun Mikael Junger väistyy johdosta.
Helsingin Sanomat 19.2.2010.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Sdpn 40-vuotinen valtakausi Ylen johdossa päättyy/HS20100219SI1YO01sod
---
Lainaus 19.2.2010 Hesarin uutisesta Sdp:n 40- vuotinen VALTAKAUSI päättyy Ylen johdossa
Tarkoittaako Helsingin Sanomien uutinen sitä, että Sdp:llä olisi yliote myös "lastensuojelussa".
Yritin klikata tietoa Vappu Taipaleesta, mutta tietoa ei ollut "jostain syystä" saatavilla
Netistä kylläkin löytyy mielenkiintoista tietoa nimihaulla.
Lainaus Hesarin uutisesta
Poliittisia virkanimityksiä on eniten keskustalla ja Sdp:llä, jotka valtasivat valtion korkeita virkoja 1970-luvulta alkaen.
Nykyinen porvarihallitus on tällä hallituskaudella nimittänyt järjestelmällisesti suosikkejaan Sdp:ltä vapautuneisiin paikkoihin.
Tämä hallitus myös lakkautti Sdp:n luomukset työministeriön ja Stakesin, joka oli pitkään demarien hallussa, ja jonka viimeisenä pääjohtajana oli Vappu Taipale eläkkeelle jäämiseensä asti 2008.
Nykyisiä Sdp:n valitsemia korkeita johtajia ovat muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja RAY:n toimitusjohtaja Sinikka Mönkäre sekä sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
Lisää aiheesta:
Ylen johtoon nousee Mikael Jungnerin vastakohta 19.2.2010
Lähtöpassit yllätys Jungnerille 19.2.2010
---------------
.