Valtionvelainimisteriön sivulta:
Suomen takausvastuiden enimmäismäärästä
Helsingin Sanomat uutisoi 19.10.2011, että eduskunnan syyskuun lopussa hyväksymässä laissa
ERVV:stä (Euroopan rahoitusvakausväline) on lain perusteluissa takausten kattavuus ilmaistu puutteellisesti.
Itse lakitekstissä takausten kattavuus on ilmaistu täsmällisesti. Lain perusteluista voi kuitenkin
saada käsityksen, että korot eivät kuuluisi takauksen piiriin.
ERVV:lle annettava takaus vastaa Suomen kansallista käytäntöä, jossa takaus annetaan nimellisarvolle,
mutta korot kuuluvat sen piiriin. Siksi myös julkisessa keskustelussa on viitattu nimenomaan
Suomen takauksen nimellisarvoon eli vajaaseen 14 miljardiin euroon.
Aiemmin takausten kattavuus on ilmaistu täsmällisesti eduskunnalle 18.8.2011 toimitetussa valtioneuvoston
U-kirjelmässä: ”Suomen osuus 13 päivänä heinäkuuta 2011 tehdyn sopimuksen ja luonnoksen
mukaisista käytettävissä olevasta 726 miljardin euron kokonaistakauksesta on 13,97403
miljardia euroa. Koroille tulevan takauksen määrä riippuisi kulloinkin vallitsevasta korkotasosta.
Suomessa valtiontakaukset annetaan tavanomaisesti taattavan velan pääoman nimellisarvolle. Korot
kuuluvat takauksen piiriin, mutta niille ei aseteta euromääräisiä rajoja.”
Takausten kattavuus on myös täsmällisesti kerrottu eduskunnan suurelle valiokunnalle 14.10. toimitetussa
E-kirjelmässä, jossa asia todetaan seuraavasti: ”ERVV-takausten enimmäismäärään liittyen
on huomioitava myös ERVV:n varainhankinnan korkoja koskevat osuudet takauksista, jotka nostavat
jäsenmaiden potentiaalisia enimmäisvastuita lainan nimellisarvolle annettavia takauksia suuremmaksi.
Aiemmassa puitesopimuksessa takaukset annettiin euro-määräisinä kokonaistakauksina,
uudessa puitesopimuksessa takauksen euromäärä koskee velan nimellisarvoa.”
Kun hallitus esittää eduskunnalle Suomen takauksien käyttöä, niin samalla myös esitetään arvio takauksen
kokonaismäärästä korot mukaan lukien. Tulevilla päätöksillään eduskunta määrittää takauksien
käytön. ERVV-sopimusta koskevassa laissa on kyse takausvaltuudesta. Eduskunta päättää
siis erikseen tuon valtuuden käytöstä. Takauksen enimmäismäärä on aina jäsenvaltioiden poliittinen
päätös.
HS:n esittämä skenaario Suomen takausvastuiden kaksinkertaistumisesta on erittäin epätodennäköinen.
Toisaalta korkotason tuleva ennustaminen on mahdotonta, ERVV:n varainhankinnan keskimaturiteetti
on HS:n esittämää huomattavasti lyhyempi ja skenaario edellyttäisi myös ERVV:n
takausten täysimääräistä toteutumista. Korkomenot tulevat riippumaan myös mm. siitä, miten
ERVV:n instrumentteja käytetään. Lisäksi on huomattava, että ERVV:n käyttö on jäämässä lyhytaikaiseksi,
koska pysyvään vakausmekanismiin siirryttäneen jo ensi kesänä.
Suomen takausvastuiden enimmäismäärästä
Helsingin Sanomat uutisoi 19.10.2011, että eduskunnan syyskuun lopussa hyväksymässä laissa
ERVV:stä (Euroopan rahoitusvakausväline) on lain perusteluissa takausten kattavuus ilmaistu puutteellisesti.
Itse lakitekstissä takausten kattavuus on ilmaistu täsmällisesti. Lain perusteluista voi kuitenkin
saada käsityksen, että korot eivät kuuluisi takauksen piiriin.
ERVV:lle annettava takaus vastaa Suomen kansallista käytäntöä, jossa takaus annetaan nimellisarvolle,
mutta korot kuuluvat sen piiriin. Siksi myös julkisessa keskustelussa on viitattu nimenomaan
Suomen takauksen nimellisarvoon eli vajaaseen 14 miljardiin euroon.
Aiemmin takausten kattavuus on ilmaistu täsmällisesti eduskunnalle 18.8.2011 toimitetussa valtioneuvoston
U-kirjelmässä: ”Suomen osuus 13 päivänä heinäkuuta 2011 tehdyn sopimuksen ja luonnoksen
mukaisista käytettävissä olevasta 726 miljardin euron kokonaistakauksesta on 13,97403
miljardia euroa. Koroille tulevan takauksen määrä riippuisi kulloinkin vallitsevasta korkotasosta.
Suomessa valtiontakaukset annetaan tavanomaisesti taattavan velan pääoman nimellisarvolle. Korot
kuuluvat takauksen piiriin, mutta niille ei aseteta euromääräisiä rajoja.”
Takausten kattavuus on myös täsmällisesti kerrottu eduskunnan suurelle valiokunnalle 14.10. toimitetussa
E-kirjelmässä, jossa asia todetaan seuraavasti: ”ERVV-takausten enimmäismäärään liittyen
on huomioitava myös ERVV:n varainhankinnan korkoja koskevat osuudet takauksista, jotka nostavat
jäsenmaiden potentiaalisia enimmäisvastuita lainan nimellisarvolle annettavia takauksia suuremmaksi.
Aiemmassa puitesopimuksessa takaukset annettiin euro-määräisinä kokonaistakauksina,
uudessa puitesopimuksessa takauksen euromäärä koskee velan nimellisarvoa.”
Kun hallitus esittää eduskunnalle Suomen takauksien käyttöä, niin samalla myös esitetään arvio takauksen
kokonaismäärästä korot mukaan lukien. Tulevilla päätöksillään eduskunta määrittää takauksien
käytön. ERVV-sopimusta koskevassa laissa on kyse takausvaltuudesta. Eduskunta päättää
siis erikseen tuon valtuuden käytöstä. Takauksen enimmäismäärä on aina jäsenvaltioiden poliittinen
päätös.
HS:n esittämä skenaario Suomen takausvastuiden kaksinkertaistumisesta on erittäin epätodennäköinen.
Toisaalta korkotason tuleva ennustaminen on mahdotonta, ERVV:n varainhankinnan keskimaturiteetti
on HS:n esittämää huomattavasti lyhyempi ja skenaario edellyttäisi myös ERVV:n
takausten täysimääräistä toteutumista. Korkomenot tulevat riippumaan myös mm. siitä, miten
ERVV:n instrumentteja käytetään. Lisäksi on huomattava, että ERVV:n käyttö on jäämässä lyhytaikaiseksi,
koska pysyvään vakausmekanismiin siirryttäneen jo ensi kesänä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kuinka kutosen lyhyellä matikalla voisi näitä ymmärtää