Kuinka usein tapaatte kummilastanne?

No itselläni on 3-vuotias kummityttö. Välimatkan takia ei niin usein nähdä ku haluaisimme mutta kyllä vähintään sen 3-4 krt vuodessa. Soitellaan kyllä melkein viikottain. Silloin ku tapaamme niin leikitään ja jutellaan kaikesta mahdollisesta. yleensä ku tapaamme niin olen heillä yötä sen vähintään viikonlopun yli ja se tuntuu olevan tytölle luksusta ku saa nukkuu miun vieressä. Toiselle puolelle kaivautuu myös tytön isosisko ;)
Tietenkin jos asuisin lähempänä niin tapaisimme useammin mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista. Onneksi tytön vanhempiin on kuitenkin niin hyvät välit että voi soitella puolin ja toisin.

Minulla on 4 kummilasta.2,3,5 ja 6v. Mahdollisuuksien mukaan tapaan heitä vähintään kerran kuukaudessa. (Välimatkat on suuret) Teen kummilasteni kanssa milloin mitäkin. Olen sitä mieltä, ettei heitä tarvitse liikaa hemmotella eikä palvoa, vaan he arvostavat suuresti, kun heidän kanssaan juttelee, leikkii ja on. Silloin tällöin extra kivat kuten uimassa käynnit, ovat todellakin extraa, harvoin tapahtuvaa laatuaikaa. Jos lapsen kanssa tekee aina jotain tosi huippua ja jotain äly kivaa, niin lapsi ei enää osaa arvostaa lähimmäis rakkautta, arkista yhdessä oloa. Myös siellä arjessa lapsi tarvitsee läheisyyttä ja leikkikaveria aikuiselta. Me kummit olemme sitä varten, että olemme lapsen elämässä mukana hyvinä ja pahoina hetkinä, ei pelkästään hyvinä extra kivoina päivinä. Itse muistan omista kummeista sen läheisyyden ja huolenpidon mitä heiltä sain. Emme juurikaan tehneet mitään huippu kivoja retkiä mihinkään, vaan parhaat hetket koimme arkisen leikin ympärillä.

En ole nähnyt kummilastamme sen jälkeen, kun erosimme puolisoni kanssa. Siitä on aikaa jo kaksi vuotta. Ensimmäisen vuoden aikana olimme yhteyksissä, mutta sitten yhteydenpito vaan loppui. Pari kertaa yritin kysellä kuulumisia, joihin en kuitenkaan saanut vastausta. En tiedä kannattaako enää edes yrittää, sillä yhtälailla sieltäkin voisi olla kummiin yhteydessä.

Mulla on kummilapsia siunaantunu viis kappaletta. Vain yksi heistä on läheinen. Kaikki asuvat melko lähellä, mutta vanhempansa ovat niin välinpitämättömiä, etteivät viitsi pitää huolta omalta osaltaan siitä, että näkisimme. Siis yhteydenotot ovat yksipuolisia ja ajoittuvat lähinnä juhlapäiviin. Tämä on todella surullista, koska itselle tulee petetty olo. Tätäkö minusta vain haluttiinkin? Tiedän että voisin koska vain ehdottaa näkemistä, mutta koska en siihen sisältyy heidän puoleltaan aina joku "kytky" niin en viitsi!

Itselläni on kaksinkappalein kummityttöjä ja molempia näen vähintään kerran viikossa. Toinen on jo 15-vuotias, joten hänen kanssaa sovitaan itse tapaamiset. Yleensä ollaan ja jutellaan. Ikäeroa on kuitenkin viitisen vuotta niin on helppo jutella kipeistäkin asioista.
Toinen on sitten 2-vuotias ja olen hänenkin kanssaan todella läheinen. Hänen kanssaan tapaamiset koostuu kikattelusta, höpöilystä ja söpöilystä.

Muutaman kerran vuoteen tulee nähtyä. Monesti "menee jutut ristiin", tuntuu että ihmiset ovat nykyisin kauheen kiireisiä kouluineen, harrastuksineen ym.

muutaman viikon välein, kerran tai pari kuussa :) riippuu tosiaan välimatkasta. mutta ei se määrä vaan laatu!

Itse 17v poikana omasta mielestäni tapaan kummitätiäni ja-setääni aivan liian harvoin. Ennen tuli nähtyä kummeja jopa jokaisena viikonloppuna, kummitädin luona oli periaatteessa mun toinen kotini. Nykyään kun asuu eri paikkakunnalla, niin on nuo tapaamiset jäänyt vähän vähemmälle. Harmittaa.

Mun kummipoika on nyt n, 8 kuukautta vanha, ollaan nähty tasasin väliajoin kuukausi pari olla aina väliä. En oo kauheen läheinen tän pojan äidin kanssa sukua ollaan ja isän on vielä etäisempi.
Nyt on ruvennu vähän ärsyttään, kun sovittiin et koska voisin tulla kylään niin sit ilmottaa aamulla ja sanoo että ei tänään käykkää ja sit hänen ehdottama päivä ei käyny mulle, ja sit ehdotin toista päivää ja tää mun tuttava eli lapsen äiti ei vastannu viestiin ollenkaan, ennenkin on käyny vähän samalla lailla. Vähän ärsyttää tollanen, ja muutenkin tuntuu välillä että mä oon aina se joka kysyy että voinko tulla käymään, olis kiva jos joskus pyydettäis kylään, haluisin kuitenkin olla hyvä kummi ja tehdä kaikkee kivaa pojan kanssa.