Laki uskoista

http://keskustelu.suomi24.fi/node/10194346

"Paavali lisäksi todistaa, ettemme tule vanhurskaaksi lain töistä, vaan uskosta Jeesukseen Kristukseen."

Niin! Kunpa vaan vl:ät uskoisivat tähän, eivätkä tarvitsisi ja kehoittaisi muitakin turvautumaan toisen vl:än apuun välttämättömänä vanhurskautumisen vuoksi.

Vaikka ihmisen ratkaisulle jäisi vain pienen pieni ansio, sekin on liikaa, koska se turhentaa Kristuksen työn. Ihminen ei silloin pelastu enää yksin armosta, vaan armon lisäksi tarvitaan jokin ihmisen teko, olipa se kuinka pieni teko hyvänsä.
"Ilman minua te ette voi mitään tehdä." (Joh.15:5).
Luther kirjoittaa: "Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen, Herraani, enkä tulla hänen tykönsä; vaan Pyhä Henki on kutsunut minua evankeliumin kautta,…"

Parannus eli mielenmuutos. Lue Luuk. 13:3-5, 15:7 ja 24:47.
Huomio: Sana parannus on tarpeen ymmärtää oikealla tavalla, ettemme joudu harhaan. Usein luullaan, että se tarkoittaisi ihmisen omia yrityksiä parantaa elämäänsä ja niin kelvata Jumalalle. Näin ei kuitenkaan ole, vaan se tarkoittaa ihmisen mielen "parantamista" eli mielenmuutosta, minkä Jumala saa sanallaan aikaan ihmisessä. Siinä esiintyvät edellä esitetyt kääntymyksen kaksi kohtaa: 1. Omantunnon hätä, kun ihminen lain sanan kautta käsittää sydämessään, että hän on todella ansainnut Jumalan iankaikkisen hylkäystuomion. 2. Omantunnon lohdutus. Sen vaikuttaa evankeliumi, kun se ilmoittaa, että Kristus on jo ansainnut kaikille syntisille lahjaksi syntien anteeksiantamuksen. Niin evankeliumi synnyttää uskon anteeksiantoon ja antaa tunnonrauhan. Parannuksen hedelmänä seuraa kiitollinen, halukas kuuliaisuus Jumalan sanalle ja tahdolle. - Toisinaan Raamattu käyttää sanaa parannus tarkoittamaan vain sen ensimmäistä kohtaa, siis katumusta eli omantunnon hätää, esim. Luuk. 24:47.


Vaikuttaako Pyhä Henki yksin kääntymyksen vai voiko ihminen itse siinä myötävaikuttaa?

Perisynnin alainen ihminen ei luonnostaan tunne Kristusta eikä Jumalan armoa. Hänellä ei ole halua, kaipausta eikä voimaa kääntyä totuudessa Jumalan puoleen tai siinä myötävaikuttaa vähäisimmässäkään määrin. Kaikki kunnia ja kiitos pelastuksestamme kuuluu Jumalalle, joka yksin saa aikaan meissä kääntymyksen niin, että uskomme Jeesukseen.
Vaikka ihmisellä on ajallisen elämän asioissa jossain määrin vapaata tahtoa, niin hengellisissä asioissa epäuskoiselta ihmiseltä puuttuu vapaa tahto tyystin. Sellainen ihminen, joka jo tahtoo uskoa Jeesukseen, uskoo, vaikka ei vielä olisikaan uskonsa olemassaolosta tietoinen.

1 Kor. 2:9-10: Sen, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat, sen Jumala on ilmoittanut meille Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.

1 Kor. 2:14: Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on.

Ef. 2. 1: Te olitte kuolleet rikoksiinne ja synteihinne.

Joh. 6.44: Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä.

4. Edelleen opetetaan, että vielä uudestisyntymätön ihminen on vapaan tahtonsa varassa tosin liian heikko tekemään aloitetta, omin voimin kääntymään Jumalan puoleen ja tottelemaan sydämestään Jumalan lakia, mutta kun Pyhä Henki tekee aloitteen saarnauttamalla sanaa ja tarjoaa sanassa armonsa, silloin ihmisen tahto muka kykenee omien luonnollisten kykyjensä avulla tekemään sentään jotakin, joskin kovin vähäpätöistä, auttamaan, myötävaikuttamaan, valmistautumaan armoon, tarttumaan siihen, ottamaan sen vastaan ja uskomaan evankeliumin.

5. Uudestisyntynyt ihminen kykenee MUKA pitämään ja täysin täyttämään Jumalan lain. Tämä täyttämys on sitten Jumalan edessä vanhurskautemme, jolla me ansaitsemme iankaikkisen elämän.

6. Me hylkäämme ja torjumme myös hurmahenkien harhan, kun he kuvittelevat, että Jumala vetää ihmisiä luokseen sekä valaisee, vanhurskauttaa ja pelastaa heitä käyttämättä mitään välineitä, siis ilman että ihminen kuulee Jumalan sanaa ja käyttää pyhiä sakramentteja. [Enthusiasteiksi sanotaan niitä, jotka Jumalan sanan saarnasta välittämättä odottavat Hengen taivaallista valaisua.]

7. Torjumme myös sen opin, että Jumala kääntymyksessä ja uudestisyntymässä täysin tuhoaa vanhan Aadamin substanssin ja olemuksen, eritoten järjellisen sielun, ja luo tyhjästä sielun uudelle olemukselle.

Voitaisiko antaa myös asetusi uskoista? Olisi lainsäädäntöä nopeampaa.