Talon laskennallinen lämmitystarve on alle 5000kWh (20kWh/m2 a), eli talon bruttoala on 250m2, huonekorkeus 2,8m.
Ei taida kannattaa oikein mikään muu lämmitys, kuin tuloilmalämmitys RCL:n päätelaitteilla, märkätiloihin kaapelit.
Rakennuskustannuksien lisäys on alle maalämmön olla 50% maalämmön hankintahinnan, huomioimatta maalämmön huolto ja korjauskuluja (ei ikiliikkuja)
- ilmavuotoluku (n50) 0,6
- primäärienergia 120kWh/m2 a
-lämmitysenergia 20kWh/m2 a
Miksi ihmeessä uuden talon rakentajat tekevät edes miettivät jotain lämpöpumppuja?
Olisin toki ottanut maalämmön, mutta suojaetäisyydet ei täyty, jolloin muutettiin rakennus passiivitaloksi. Kas kummaa, järkiteko.
Olkoon tämä hyvä keskustelun avaus.
Ei taida kannattaa oikein mikään muu lämmitys, kuin tuloilmalämmitys RCL:n päätelaitteilla, märkätiloihin kaapelit.
Rakennuskustannuksien lisäys on alle maalämmön olla 50% maalämmön hankintahinnan, huomioimatta maalämmön huolto ja korjauskuluja (ei ikiliikkuja)
- ilmavuotoluku (n50) 0,6
- primäärienergia 120kWh/m2 a
-lämmitysenergia 20kWh/m2 a
Miksi ihmeessä uuden talon rakentajat tekevät edes miettivät jotain lämpöpumppuja?
Olisin toki ottanut maalämmön, mutta suojaetäisyydet ei täyty, jolloin muutettiin rakennus passiivitaloksi. Kas kummaa, järkiteko.
Olkoon tämä hyvä keskustelun avaus.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Taitaapa olla tämäkin juttu kaluttu loppuun. Nuo laskelmat kun ovat useimmiten ihan muuta kun todellisuus. Rakentaapa nyt ensin sen talon ja asuu pari vuotta niin on todellista tietoakin. Palaa sitten asiaan!
"Rakennuskustannuksien lisäys on alle maalämmön olla 50% maalämmön hankintahinnan"
Että mitä?
"Miksi ihmeessä uuden talon rakentajat tekevät edes miettivät jotain lämpöpumppuja?"
Tähän sama... tekevät edes miettivät...??
"Olkoon tämä hyvä keskustelun avaus. "
Pakkohan sen on olla, kun itse niin julistat.
Aika hyvin jos 10000 €:lla ( 50% mallämmöstä ) normaali talon muuttaa passivitaloksi. :DDDD
Minä aikoinaan Talopelillä laskin, että meidän talon muuttaminen passiivitaloksi maksoi n. 20.000 euroa. Kokonaisneliöt n. 270. Jos tekee tuosta puolet (eli 135 kokonaisneliöt), niin onko lisäys 10.000 €? (Ei välttämättä ole...) Tuo 20.000 € on siis laskennallinen. Todellista kustannusten lisäystä ei voi sanoa, koska valitsemaamme runkorakennetta ei ole tarjolla ns. normitalona. Matalaenergiaversio olisi löytynyt.
Jos kaikkein halvinta lämmitysmuotoa hakee, niin RCL:n päätteet pitää pudottaa pois. Niiden listahinta taitaa olla 350 €/kpl. Uskoisin, että halvemmalla saa kaapelin lattiaan.
Toi menee jo ylimääräisenä parempiin oviin ja ikkunoihin. Millä pistät seiniin 10-15 cm lämpöeristettä jos todella oikeaampassiivitaloa mielit. Tiedätkö edes mitä passiivitalolla tarkoitetaan?
Nyt kirjoitat vähän höpöjä. Jos passiivitaloon sopivat ovet ja ikkunat maksoivat meille n. 17.000 €, niin miten hintaero normi-ikkunoihin muka olisi 20.000 €? Emme missään vaiheessa kysyneet tarjousta normi-ikkunoista, mutta veikkaan hintaeron olevan muutaman tonnin. Kovin paljon enempää se ei voi olla, koska eivät normi-ikkunatkaan ilmaisia ole. Tiedän, mikä on passiivitalo, koska rakennamme sellaista. Tällä hetkellä tehdään sisäpintahommia ja tarkoitus on muuttaa ennen joulua.
Kuten kirjoitin, meidän valitsemaamme runkorakennetta ei saanut kuin passiivi- tai matalaenergiaversionaa. Toimittaja, jonka valitsimme, toimittaa vain passiiviversiota. Täysin vastaavansisältöistä toimitusta ei olisi saanut keneltäkään muulta, joten passiivitalon todellinen hintaero normitaloon jäi arvoitukseksi.
Kohtuullinen avaus. Sillä asia on kyllä aivan oikea.
Mutta, mikä on lämpimän veden kulutus ja millä sen lämmität?
MLP:tä saa myös matalammalla porakaivolla. Jostain syystä myyvät porakaivoja metrihintaan.
En tiedä aloittajan kulutustottumuksista, mutta minulla menee 4 hlön perheessä veden lämmitykseen n. 500 kWh/kk. Kannattaako tuota varten laittaa maalämpöä vai pelkkä varaaja? Kerro ihmeessä.
miksi ihmeessä ei öljyllä. kattila maksaa n.1300 e tavarat noin200e automatiikka400e.oljy noin1e litra jota kuluu 1500-2000l v. jos varaava takka niin aina parempi ja on huoleton.paljos maalämmön sähkölaskut.
ihan jos tarkkaan miettii niin öljy on lapsiperheen painajainen. Syö kukkaroa koko ajan. Maalämpölaitteisto maksaa myös paljon. Onhan näitä "ilma ilppejä " mahdollista lisätä öljykattiloihin, vaatii tosin tilaa ja eikä sekään tule ilmatteeksi. Varaajaan liitettynä kiva laitos. On kuitenkin paljonkin edullisempi maksella kuin pelkkä öljy lämmitys. Jos öljylämmitystä haaveilee niin kattilassa pitää olla jokin muukin mahdollisuus lämmitykseen esim puu, ...sähkövastus. Tuota lämpöä esim. 80 % ja loput sähköllä/ puulla. Kulutus varmaan tippuu 500 euroa / vuosi. Huom vaikka sähkö maksaa ns jotain niin öljyn maksun rinnalla sillä on suuri merkitys, siksi kallistun mieluummin tällaisen mixerin vääntämiseen eli kovalla pakkasella tulistellaan jollain muulla kuin öljyllä.
Laske öljyn energiasisältö. Kerro se sähkön hinnalla. Jaa se viidellä.
Maalämmön hyötysuhde suoraan sähkölämmitykseen verrattuna 1:5. Kilowatilla saa 5 kilowattia lämpöä.
Laske öljyn energiasisältö. Kerro se sähkön hinnalla. Jaa se viidellä.
Maalämmön hyötysuhde suoraan sähkölämmitykseen verrattuna 1:5. Kilowatilla saa 5 kilowattia lämpöä.
Mielenkiintoista välillä seurata näitä "marginaalisia" säästöjä eri lämmitysvaihtoehtojen välillä. Se mikä jäi mietityttämään on ne turhat neliöt ja kuutiot, joita nykyään asuntoihin rakennutetaan. Jos ensin tinkisi niistä, niin siinä säästäisi joka suhteessa. Itselläni normirunkoinen 22-vuotta vanha talo, jossa aikanaan asustanut 4-henkeä, pinta-ala 100 m2. Käytössä suora sähkölämmitys ja sähkölasku = vesi lämmitys käyttösähkö 200 Euroa/kk. Perustamiskustannukset (joita nyt en enää muista) olivat naurettavan edulliset aikoinaan ja sähköä emme mitenkään erityisesti säännöstele. Huonelämpötila keskimäärin 23-astetta. Täysin huoltovapaa. Välillä tulee mieleen, että koko homma eri lämmitysratkaisuineen on hieman pientä hifistelyä.
Minulla on myös vähän samanlainen talo; 1970-luvun alussa rakennettu n. 100 m2, varaava Tulikivi-takka ja keskuslämmitys (puu/sähkö) vesikiertopattereilla. Sähkönkulutus on tähän asti ollut jotain 5000 kWh kaikkineen, koska puuta on poltettu lähelle 20 m3 vuodessa.
Nyt kattila lähtee mahd. patteritkin tai ne pitää ainakin uusia ja teen pannuhuoneesta yhden huoneen lisää.
En oikein tiedä vaan mitä kattilan tilalle ja vaihtoehtoina voisi olla:
Maalämpö yli 10000 €, VILP n. 8000 € vai suora sähkö ILP 3000€ -> investointien takaisin maksu sähkön kulutus vanhan talon arvon nousu.... loppulaskelma aika hämärän peitossa.
Vanhaan, pienehköön ja hyvin eristettyyn taloon ei kai kannata suuria järjestelmiä investoida, vai mitä ?. Mutta huoleton se voisi olla, kyllä pelkän takan lämmitys meille riittää.
Noilla neliöillä ei kannata kovi isoo systeemiä rakentaa.
Öljytäytteiset sähköpatterit seinään hyvä ilmalämpöpumppu riittää, takka sulla jo on, jos löytyy vielä iv-koneesta lämmöntalteenotto niin hyvä homma.
On edullinen investointi ja huoleton.
Joo, näin se varmaan on. Takkaa lämmitämme talvella 2 krt päivä, joten käytännössä esim. säätämällä ILP 20:een ja patterit 18:sta ne harvoin menevät päälle.
Toki joudun ostamaan vesivaraajan erikseen, joten sen takia tuo VILP on vielä laskuissa mukana, jolloin inv. kustannuksissa alkaa tilanne hiukan tasaantumaan. Vai mitähän varaajat maksaa ja kuinka iso varaajan pitäisi olla (2 aik. 3 kohta teini-ikäistä lasta) ?.
Etelä-Pohjanmaalle esittäisin vielä vesikiertoisen pellettitakan hankintaa, hyvää sellaista mutta ei Seinäjoelta, niin lämmität kämpääsi n 4,5 centin kwh hintaan ja vanhan lkattilan voit poistaa kokonaan. Homma toimii automaattisesti ja tuot sitä pellettiä talvella "kurkkuämpärillisen" ja homma toimii termostaattien ohjaaman.
Varaaja 500 litraa kolmella kierukalla maksaa reilut pari tonnia niin voit myöhemmin laittaa vaikka aurinkolämmönkin katolle ja unhoita vilpit.
Joo, tuossa meidän lähelläkin olisi yritys, josta pelletit ja polttimet saisi nätisti, mutta sitten jää kyllä vanhan pannuhuoneen uusiokäyttö pois jos sinne jotain polttokattilaa laitan. Jätän nyt "savuttamiset" vaan takan varaan.
Kysytääs aloittajalta että onko kyseessä joku postimerkin kokoinen tontti, johon ei saa edes IV-koneen esilämmityspiiriä upotettua tontille?
Ilmalämpöpumpputekniikalla ja hitonmoisella takan lämmittämisellä, sekä epäinhimillistä sisälämpöä ylläpitämällä ei talo Värjölä onnistunut pääsemään maalämpöä edes liki eteläisestä sijainnistaan huolimatta. http://tvarjola.blogspot.com/
Eli jättäisin nuo passiivihöpötykset pois ja sietäisin ajatuksen sekä suunnittelisin pohjan siten että sinne voi laittaa yhden hyvä ILPin pöhisemään. Silläkin leikkaa kulutusta enemmän kuin suostumalla rahastettavaksi "passiivi sitä, passiivi tätä" meiningillä.
Otan osaa ettet päässyt osalliseksi meidän maalämmittäjien onnesta, mutta älä nyt mokaa...
Lueskele alkuun vaikka: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11129.0
Hohhoijaa värjölän talo ei ole speksien mukainen passiivitalo mm. seinien eristykseltään. Ensimmäinen vuosi menossa jolloin kivitalo vielä kuivuu. Talossa on yli 300m2 lämmintä tilaa (ullakko lämmin autotalli) kuvitteletko että se lämpiää pelkällä pyhällä hengellä ja huonosti toimivalla ilmavesipumpulla. Puita tuolla oli poltettu 4kuutiota, joten sitä tuskin voi kutsua hitonmoiseksi. Jos tuo olisi rakennettu minimi eristyksillä niin ei siihen mikään hinnat alkaen maalämpöpumppu olisi riittänyt ja maalämpöpumpun sähkönkulutus olisi ylittänyt tuon 10000kw mitä nyt menee. Maalämpöpumppu ei olisi maksanut itseään ikinä takaisin.
En minä mitään kuvittele, vaan nämä Passiiviuskovaiset.
Talo värjölän blogin ylälaidasta :
"Talo on tehty passiivitalo -määritysten mukaisesti, ja ensimmäisen vuoden lukemien perusteella sähkönkulutus alitti vaatimukset. Talon runkona on betonielementit, ja päällä tiilijulkisivu."
Ymmärsitkö?
Tuo ilmavesilämpöpumppu toimii ihan niinkuin ne muutoinkin toimivat. Turha takertua siihen, koska siinä on kuitenkin yli 1:Sen COP.
Minimieristyksellä, jolla tänä päivänä saa rakentaa talon on jo siksi vaativa, ettei lisäeristämisestä saada MITÄÄN käytännön hyötyä sijoitettuihin euroihin nähden.
Tuo Värjölän talo olisi normieristyksellä (rak.määr. minimi) ja 6000 euron maalämpöpumpulla ja 180m reiällä mennyt pitkälti alle 15000kWh:n kokonaiskulutuksen. (www.taloon.vom, www.talotarvike.com)
Haluat varmasti informoida miten 300m2 talon rakentamisessa vaikuttaa se että maksat maalämpöpumpusta tonnin enemmän kuin 150m2 talon rakentaja. Varmaan parkettiakin menee enemmän 300m2 taloon, eikö?
Mitä eroa tämä olisi tuonut nykyiseen tilanteeseen?
Sisälämpö olisi koko talossa 22 astetta. Yhtään halkoa ei tarvitse uuniin laittaa, jos ei halua. Lattiat olisivat kauttaaltaan lämpimät.
Koko talo olisi tasalämpöpinen.
Ilmanvaihto voisi olla norminopeudella ihan koko ajan.
jne.
MIKSI kaikki Suomessa olevat passiivitalot ovat PUULÄMMITTEISIÄ? Siksi että passiivitalo ei ole passiivitalo, vaan sitä pitää lämmittää vimmatusti.
JOS passiivitalo olisi passiivitalo, niin sähköä menisi vähemmän kuin maalämpökohteissa ja lämmityksenä toimisi ihan rehelliset lämpöpatterit seinillä.
Niinhän se passiiviuskonnon uskontunnustus meni:
Passiivitalon lämmitystarve on sen vertta pieni ettei kannata investoida kalliisiin lämmitysjärjestelmiin.
Olet ymmärtänyt väärin passiivitalon idean. Ei missään varmaankaan suoraan väitetä, että passiivitalo suoralla sähköllä kuluttaa vähemmän kuin normitalo MLP:llä. Sitä sen sijaan väitetään, että passiivitalo kuluttaa niin vähän, ettei MLP:n asentaminen kannata. Huomaatko noiden väitteiden sisällön eron?
Passiivitalo voi kuluttaa niin vähän, ettei MLP:n asentaminen kannata. Siitä huolimatta voi olla, että normitalo pääsee pienempään lämmityssähkökulutukseen MLP:n avulla. Kysehän on vain siitä, että miten suuri on erotus.
"Passiivitalon lämmitystarve on sen vertta pieni ettei kannata investoida kalliisiin lämmitysjärjestelmiin."
Homman luu lienee siinä että tulee kalliimpi investointi ja käyttökulut kun rakentaa passiivitalon kuin että rakentaisi normitalon maalämmöllä.
Itse epäilen että kastepiste tekee tepposensa ja meillä on tulevaisuudessa iso määrä hometaloja kun eristettä laitetaan mielipuolissii määriä seiniin.
Maalämpökaivosta saa ilmaista vettä, joka sekin maksaa täällä melkein 5 euroa/kuutio (vesi jätevesimaksu). Onneksi maalämpökaivosta saa kasteluvedet yms. ilmaiseksi.
Nyt laittaisin wc-pytytkin toimimaan maalämpökaivon vedellä. Hölmöläistä käyttää puhdistettua vettä kusen ja ulosteen huuhteluun.
Tämä varmaan täytyisi tehdä kaava-alueella salaa
>>Itse epäilen että kastepiste tekee tepposensa ja meillä on tulevaisuudessa iso määrä hometaloja kun eristettä laitetaan mielipuolissii määriä seiniin.
Jo normaali uusi talo kuluttaa niin vähän että maalämpöpumpun rakentaminen ei kannata, kuin ehkä yli 200m2 taloissa. Ilpit lämmityksen tueksi niin maalämpöä ei saa kannattavaksi millään uusissa taloissa. En tiedä kuinka paljon passiiivitalon rakentaminen tulee kalliimmaksi, mutta 2009 vs. 2010 lisäeristys maksoi vuonna 2010 n. 3000€ lisää ja takaisimaksuaika oli reilusti alle kymmenen vuotta, jos pelkällä sähköllä lämmittää. MLP varaus on olemassa, mutta tuskin toteutuu koskaan , jollei markkinoille tule jotain uutta superpumppua. Passiivitaloa en pidä riskirakenteena, miten sinne eristeisiin kosteutta pääsisi, jollei unohda höyrynsulkua välistä, sitä paitsi niin kuin alla jo todettiin yläpohjissa on iät ja ajat käytetty yli 400mm eristepaksuuksia, miksei sama toimisi seinissä?
Juu että vedetkin saat ilmaiseksi vau säästö on varmaan hirmuinen. Ensinnäkin se vesi siellä kaivossa on usein niin syvällä että pitää olla joku superpumppu ja toiseksi kun sitä vettä ei oikeasti voi käyttää muuhun kuin nurtsin kasteluun Suomen rutikuivassa kesässä, niin pelkkä pumppu maksaa saavutettuihin säästöihin nähden niin paljon että homma ei kannata. Ennenminkin ottaa sadevedet talteen jos haluaa pihistellä, kuutio on kuitenkin melkoinen möhkäle vettä.
sen veden sieltä maalämpökaivosta?
Meillä siinä on hattu päällä ja kaivo maan alla.
Sitäpaitsi ne lämpöputket vievät koko poratun reiän tilan niin mihin se vesiputki mahtuu?
Olisiko kenties sillä osuutensa, että vintillä tuulee ja kosteus pääsee jollakin tavalla kuivumaan, kun taasen seinässä on muutaman sentin tuuletusrako, joka ei nyt niin hirveästi kuitenkaan tuuleta vinttiin verrattuna.
Seiniin asennellaan paljon pistorasioita ym. jotka rikkovat höyrysulun. Välipohjan höyrysulku on oma lukunsa seinissä.
Ja on noita homeisia kattojakin tullut vastaan.
Viereen rakennellaan parhaillaan passiivitaloa ja täytyy sanoa, että aika monimutkaisia rakenteet ovat. Ero perinteiseen taloon on aivan jotain muuta kuin pelkästään paksummin villaa seiniin.
En mitenkään passiivitaloja tyrmää. Voivat olla hyväkin juttu. Aika näyttää toteuman.
Laittamalla 100cm betonirenkaan kaivon ympärille ja sinne vesiautomaatin sekä reiän halkaisijaksi sen vähän suuremman reiän, johon mahtuu sekä keruuputkisto että imuputkisto. Naapurustossa on 7 maalämpökohdetta ja kaikissa veden pinta on niin korkealla että saa vettä imettyä.
Meillä ilmaista vettä kulutetaan noin 45m3 per vuosi , josta 42m3 menee uima-altaan täyttöön ja loput nurmikon kasteluun sekä autojen pesuun.
Vesiautomaatti on säästänyt meille noin tuhannen euroa tähän mennessä, toisaalta tuskin olisi uima-allasta edes laitettu jos se pitäisi maksullisella vedellä täyttää :)
Vesiautomaatti maksoi aikoinaan 150 euroa ja imuletku takaiskulla jotain 30-40 euroa.
Maalämpö on turha ja energiaa paljon kuluttava turha mööpeli.
öljylämpö?
Ilmaista?
värjölä on hyvä esimerkki tosiaan :). Kyllähän hyvänkin pystyy pilaamaan jos suunnittelu on täysin luokatonta! Tuossa tapauksessa IV-suunnittelija teki todella virheitä.
mutta katsotaan värjölän ensi talvi, josko ne ois pystynyt paikkailemaan noita virheitä ;).
Ilmanvaihtokone ei taida Värjölässä olla päällä kun niin vähän kuluu energiaa ilmanvaihtoon. No mitäs sitä ilmaa turhaan vaihtamaan kun kotoinen paskanhaju tuntuu omimmalta.
Värjölässä ei ole tehty mitään sellaista virhettä, jota ei pystyis viidellä 500W:n irtopatterilla korjaamaan. Katsoin kanssa että ilmanvaihdon kanssa ei kandeis pelleillä.
Talo vm 52 ja 160+80m2 öljyä menee 2100 litraa ja polttopuita saunaan ja yläkerran sissikamiinaan noin 4 tai 5 m3 vuodessa. Polttopuut maksaa 290e per 6m3 kotiinajettuna ja valmiiksi pilkottuna. Sähköä ei käytetä lämmittämiseen mutta kaikki kulutettu sähkö tuottaa 100% lämpöä kotiin myös silloin kun ei ole lämmityskausi. Yksikään pumppu tai mikään porakolo ei hakkaa kustamnnustasossa vanhaa ö lämmitystä, ikkunat voisi mukavuussyistä kuitenkin vaihtaa uusiin noin 5vuoden kuluttua mutta oleellista säästöä ei niilläkään synny, maksavat säästämänsä energian hankintahinnassa. Sijoitustoiminta tuottaa kyllä kaikki nämä kulut kun ei tunge pääomia porakaivo härpäkkeisiin. Repikää siitä köyhät.
Näin on.
Onne vaan,,,,,
Ihan hyvä. Perjantaipullekin löytyy paikka saunahalkopinossa. Naapuri hankki sähkökiukaan, mutta jätti pienen pinon tuon pullon takia. Kassotaan kun aikaa menee kuis kohdallas on????
No mulla on mettää ja puita. Ei viiti ite polttaa kun noita rahakkaita polttajia on liian kanssa. Ensi keväänä taas hinnantarkistus!!!!
asumismukavuutta kukaan ei mainitse? Huomattavasti mukavampaa on kun ikkunat ei vedä, eikä muuten ovetkaan. Seinänkin vieressä voi istua talvisin, ilman että niskoissa tuntuu.
mut siis normitalo mlp:llä tulee halvemmaksi ;). Ja halvallahan suomalaiset haluaa saada hyvää, yhtälö ei vain toimi rakentamisessa!
Talo värjölässä kylläkin "värjötellään" kylmässä...suomalainen haluaa kalliilla beta-testaajaksi. Toimiihan jotkut testaajina 95e10 bensallekkin, miksei sitten passiivitaloille ?
Myöntävät jopa ite.
http://www.prssystems.fi/news.asp?id=3
Näin ne laskut heittää. Tuossa juuri toisessa viestiketjussa "Yksi vuosi asuttu, maalämpö" aloittaja perustelee kuinka omassa passiivitalossa pumppu säästää 1350 ekiä vuodessa.
ja iso talo niin lämmityslaitteiston saneerauksessa maalämpöpumppu on oikein varteenotettava vaihtoehto.
Pienissä uuskohteissa ei ehkä kannata.
(Toisaalta tullaan toimeen matalammalla kaivolla ja pienemmällä pumpulla :-)
Meillä menee lämpöpumpun sähköön vuodessa suurin piirtein mitä mitoituksessa lupailtiin eli 10300kw-vuodessa.
Lämpöpumpun lämpöteho 11kW
Lämpöpumpulla tuotettu energiamäärä 28050 kWh
Lämpöpumpun osuus huipputehosta 107 %
Lämpöpumpun osuus vuosienergiasta 100,0 %
Ilmaisenergia 17661 kWh
Lämpöpumpun sähkönkulutus 10389 kWh
Talo rakennettu 1973, pinta-ala 170 m2, tilavuus 460 m3.
Öljyä mennyt 3300 litraa vuodessa.
varaava takka uni, ilmalämpöpumppuja pari kappaletta, 120 neliötä. Ilmalämpöpumppu Mitsubishi 25 vah. 12 kk sähköä n. 7200 kWh. Uudet ikkunat(210mm), seinis sahajauhot, lisäeristetty sisältä 50 mm villalla. Pesutilat lattialämmitys, katoissa 100 ja 50 mm lisäeriste. ulkoseinien paksuus 200 mm ...kyseessä siis vanha 3 kerroksinen omakotitalo. Vm 60. Tämä siis varsinais suomessa eli hiukan eri leveyksillä kuin Ivalo.
ja patteristo on sähköpattereilla GLAMOX heating. Ei käy päällä kuin silloin tällöin=vaivatonta.
jos maalämpöä meinaa laittaa taloon niin lämmitysalan pitää olla vähintään 500 neliötä = saa suuremman hyödyn heti käyttöön. Saneerauskohteissa pankin lainan korko antaa pajon paremmat mahdollisuudet suoraan säästöön. vertailu öljyn hintaan = jos 1000 m2 = 12000 L öljyä , jos 80 % siitä tuotetaan maalämmöllä niin meni 2000 L öljyä (vuosi)
hinta 0,55 € / öljylitra = säästöä ei synny .... nyt jo 1,26 € / Litra
Minulla ollut maalämpö vuodesta 2004. Asuinneliöitä reilut 200m2 ja kellaritilaa 150m2. Tähänpäivään mennessä mennyt sähköä lämmitykseen 86300 kwh sisältäen lämpimän käyttöveden lämmityksen.Kaksi aikuista ja pari teiniikäistä lasta. Vuotta kohden tuo tekee n.12500 kwh. Keskiarvona n.34 kvh/vrk.Lämmityskuluja siitä tulee alle 1500 euroa per vuosi.Huoltokuluja ei ole toistaiseksi ollut lainkaan. Aina on lämmintä vettäkin ollut.Ei huolta etelän reisujen aikana. Auton parkkimaksu likellä satasta viikossa kentällä katon alla. Suhteuttakaa kustannuksia mihin lystäätte mutta älkää mollatko toisianne.
Nautitaan elämästä kukin valitsemallamme tavalla niin kauan kun siihen on mahdollisuus.
Mukavaa Joulun odotusta kaikille toivottaa tyytyväinen maalämmittäjä pirkanmaalta.