Ihmisen osa

"Ehkä olisi hyvä, että Kimmon äiti olisi lähettänyt samanlaisia postikortteja kylänraitilta kuin Salme Helenalle, jossa hän toteaa: “No niin Helena!
Älä nouse muiden yläpuolelle. Siellä loppuu ilma ja alkaa huimata.”

Kimmolla ei kuitenkaan ole ketään sillä Kimmolle kaikki se mitä muilla on, on keskivertoa mitä pitää välttää. Loppujen lopuksi Kimmo on noussut aivan omiin maailmoihinsa, missä Audilla ei voi madella 140:iä ja missä puheella selviää ihan mistä vain. Missä on noussut omiin yläsfääreihinsä, ihastunut omaan kaikkivoipaisuuden tunteeseen. Kuten kolarin silminnäkijä toteaa Kimmon lukittua ovensa kolarin jälkeen: “Niin kuin sillä olisi siellä joku eri maailma kuin meillä muilla täällä. Niin kuin onkin.”

Mistä Hotakainen sitten haluaa meidät herättää? Minusta juuri siitä kaikkivoipaisuuden tunteesta, siitä, että ei edes huomaa elävänsä jotakin epäelämää, missä ei ole aikaa pysähtyä vaahteran alle. Missä on niin kiire paikasta toiseen, että edessä olevat punaiset valot eivät ole itseä varten ja mitkä muut tahansa esteet ovat vain töytäistävissä pois tieltä. Että me oppisimme hellimään niitä kahta oleellista ominaisuutta:"