Näihin talkoisiin Suomen ei pitäisi upottaa euroakaan
Chris Ratcliffe/Bloomberg News
Näihin talkoisiin Suomen ei pitäisi upottaa euroakaan
Suomea uhkaa muiden euromaiden tavoin EU:n määräys osallistua Euroopan suurpankkien pääomittamiseen. Maksukehotusta on syytä pelätä, sillä suurpankit tarvitsevat tuoretta pääomaa rutkasti runsaammin kuin niiden kotimailla on halua maksaa. Suomella ei ole senkään vertaa syytä maksaa. Päin vastoin, Suomella on ainakin neljä pätevää perustetta olla maksamatta euroakaan.
Euromaiden ja Euroopan unionin talouspoliittiset päättäjät tuskailevat parhaillaan kriisikokouksissaan keinoja velkakriisin ratkaisemiseksi.
Kriisin ratkeaminen tämän viikonlopun tai edes ensi viikon jatkokokouksen eväin olisi ihme, sillä tämä edellyttäisi keskenään ristiriitaisten toimien saumatonta ja täydellistä onnistumista.
Päättäjien pitäisi keksiä, sopia ja panna toteen keinot, joilla:
1) Leikataan Kreikan ja muiden kriisimaiden mittavat velkavastuut siedettäviksi, ja
2) Pidetään velkasaneerauksista mittavia luottotappioita kärsivät pankit pystyssä.
Velkasaneeraukset lienevät välttämättömiä, mutta niitä on mahdoton toteuttaa ilman pankeille koituvia luottotappioita.
Saneerauksissa tappioiksi muuttuvien epävarmojen saatavien määrä on niin suuri ja pankkien vakavaraisuus niin heikko, etteivät pankit selviäisi velkasaneerauksista ilman vakavaa vararikon vaaraa.
Suomella on suuri vaara kärsiä menetyksiä siitä riippumatta, toteutuuko pankkikriisi vai torjuuko EU kriisiä tähänastisin talkooperiaattein Suomenkin kustannuksella.
Suomella enemmän syitä jättää
maksamatta kuin maksaa
Yleiseurooppalaisen pankkikriisin uhka on todennäköinen peruste, jolla EU voi ryhtyä painostamaan Suomeakin mukaan pääomittamaan Euroopan suurpankkeja.
Vastuunkanto, yhteisvastuullisuus ja Euroopan tulevaisuuden puolustaminen ovat todennäköisiä kiertoilmaisuja sille, että Suomenkin pitäisi maksaa osansa suurten jäsenmaiden pankkien huterien pääomien vahvistamisesta.
Muuten suuret jäsenmaat joutuvat maksamaan omien pankkiensa pystyssä pitämisen itse. Tähänastisten kriisitoimien perusteella moinen voi EU:n mielestä olla kohtuutonta, joten se kallistunee mieluummin talkoiden kannalle.
Suomella on kuitenkin enemmän ja pätevämpiä perusteita olla osallistumatta pankkien tukemiseen kuin osallistua. Tarkalleen ottaen Suomella on ainakin neljä hyvää syytä olla maksamatta euroakaan.
Muiden velat eivät Suomen
valtion tai pankkien syytä
Ensimmäinen peruste pankkitalkoiden torjumiseen on se, että Suomen valtio on ani harvoja eurovaltioita tai sen puoleen EU-valtioita, jotka eivät ole kirjaimellisesti ylivelkaisia.
Suomenkin valtio on toki alijäämäinen ja velkainen, mutta se ei ole ainakaan vielä rikkonut EU:n määrittelemiä ja kaikkien jäsenmaiden vahvistamia velkaisuuden ja alijäämäisyyden enimmäismääriä.
Suurin osa muista jäsenvaltioista on Saksaa ja Ranskaa myöten EU:n virallisten määritelmien mukaan ylivelkaisia. Suomella ei ole ollut keinoja estää muiden alijäämiä ja velkoja kasvamasta liian suuriksi.
Jos kriisissä on pohjimmiltaan kyse valtioiden liian suurista velkamääristä ja liian suurista budjettialijäämistä, on koko sotku kaikkein viimeiseksi ja kaikista vanhoista jäsenmaista kaikkein vähiten Suomen syytä.
Suomen pankeilla riskiä
pyöristysvirheen verran
Toinen peruste pysytellä kaukana pankkitalkoista on se, ettei Suomen kamaralla ja näin ollen Suomen valtion valvontavastuulla toimivilla pankeilla ole kriisimaissa saatavia kuin pyöristysvirheen verran.
Suomen Finanssivalvonnan mukaan suomalaispankeilla on viidessä kyseenalaisessa euromaassa, Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa, saatavia yhteensä 3,8 miljardia euroa.
Pelkästään näiden samojen maiden yhteenlaskettu valtionvelka on pitkälti yli 3 000 miljardia euroa, ja yhdessä yksityisen talouden velkojen kanssa summa kasvaa vielä huimasti suuremmaksi.
Suomalaispankkien saatavat ovat hädin tuskin tuhannesosa kriisissä kytevistä kaikista epävarmoista saatavista.
Moisella osuudella lienee mahdoton väittää, että suomalaiset pankit olisivat holtittomalla luotonannollaan ruokkineet kriisimaiden liiallista velkaantumista ja näin osallistuneet räjähdysalttiin kriisin synnyttämiseen.
pankeille kriisimaista
satojen miljardien tulot
Suomalaispankkien häviävän pienistä saatavista johtuu, että myös kriisimaiden lainoistaan maksamista koroista häviävän pieni osa on kertynyt suomalaispankeille.
Chris Ratcliffe/Bloomberg News
Näihin talkoisiin Suomen ei pitäisi upottaa euroakaan
Suomea uhkaa muiden euromaiden tavoin EU:n määräys osallistua Euroopan suurpankkien pääomittamiseen. Maksukehotusta on syytä pelätä, sillä suurpankit tarvitsevat tuoretta pääomaa rutkasti runsaammin kuin niiden kotimailla on halua maksaa. Suomella ei ole senkään vertaa syytä maksaa. Päin vastoin, Suomella on ainakin neljä pätevää perustetta olla maksamatta euroakaan.
Euromaiden ja Euroopan unionin talouspoliittiset päättäjät tuskailevat parhaillaan kriisikokouksissaan keinoja velkakriisin ratkaisemiseksi.
Kriisin ratkeaminen tämän viikonlopun tai edes ensi viikon jatkokokouksen eväin olisi ihme, sillä tämä edellyttäisi keskenään ristiriitaisten toimien saumatonta ja täydellistä onnistumista.
Päättäjien pitäisi keksiä, sopia ja panna toteen keinot, joilla:
1) Leikataan Kreikan ja muiden kriisimaiden mittavat velkavastuut siedettäviksi, ja
2) Pidetään velkasaneerauksista mittavia luottotappioita kärsivät pankit pystyssä.
Velkasaneeraukset lienevät välttämättömiä, mutta niitä on mahdoton toteuttaa ilman pankeille koituvia luottotappioita.
Saneerauksissa tappioiksi muuttuvien epävarmojen saatavien määrä on niin suuri ja pankkien vakavaraisuus niin heikko, etteivät pankit selviäisi velkasaneerauksista ilman vakavaa vararikon vaaraa.
Suomella on suuri vaara kärsiä menetyksiä siitä riippumatta, toteutuuko pankkikriisi vai torjuuko EU kriisiä tähänastisin talkooperiaattein Suomenkin kustannuksella.
Suomella enemmän syitä jättää
maksamatta kuin maksaa
Yleiseurooppalaisen pankkikriisin uhka on todennäköinen peruste, jolla EU voi ryhtyä painostamaan Suomeakin mukaan pääomittamaan Euroopan suurpankkeja.
Vastuunkanto, yhteisvastuullisuus ja Euroopan tulevaisuuden puolustaminen ovat todennäköisiä kiertoilmaisuja sille, että Suomenkin pitäisi maksaa osansa suurten jäsenmaiden pankkien huterien pääomien vahvistamisesta.
Muuten suuret jäsenmaat joutuvat maksamaan omien pankkiensa pystyssä pitämisen itse. Tähänastisten kriisitoimien perusteella moinen voi EU:n mielestä olla kohtuutonta, joten se kallistunee mieluummin talkoiden kannalle.
Suomella on kuitenkin enemmän ja pätevämpiä perusteita olla osallistumatta pankkien tukemiseen kuin osallistua. Tarkalleen ottaen Suomella on ainakin neljä hyvää syytä olla maksamatta euroakaan.
Muiden velat eivät Suomen
valtion tai pankkien syytä
Ensimmäinen peruste pankkitalkoiden torjumiseen on se, että Suomen valtio on ani harvoja eurovaltioita tai sen puoleen EU-valtioita, jotka eivät ole kirjaimellisesti ylivelkaisia.
Suomenkin valtio on toki alijäämäinen ja velkainen, mutta se ei ole ainakaan vielä rikkonut EU:n määrittelemiä ja kaikkien jäsenmaiden vahvistamia velkaisuuden ja alijäämäisyyden enimmäismääriä.
Suurin osa muista jäsenvaltioista on Saksaa ja Ranskaa myöten EU:n virallisten määritelmien mukaan ylivelkaisia. Suomella ei ole ollut keinoja estää muiden alijäämiä ja velkoja kasvamasta liian suuriksi.
Jos kriisissä on pohjimmiltaan kyse valtioiden liian suurista velkamääristä ja liian suurista budjettialijäämistä, on koko sotku kaikkein viimeiseksi ja kaikista vanhoista jäsenmaista kaikkein vähiten Suomen syytä.
Suomen pankeilla riskiä
pyöristysvirheen verran
Toinen peruste pysytellä kaukana pankkitalkoista on se, ettei Suomen kamaralla ja näin ollen Suomen valtion valvontavastuulla toimivilla pankeilla ole kriisimaissa saatavia kuin pyöristysvirheen verran.
Suomen Finanssivalvonnan mukaan suomalaispankeilla on viidessä kyseenalaisessa euromaassa, Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa, Espanjassa ja Italiassa, saatavia yhteensä 3,8 miljardia euroa.
Pelkästään näiden samojen maiden yhteenlaskettu valtionvelka on pitkälti yli 3 000 miljardia euroa, ja yhdessä yksityisen talouden velkojen kanssa summa kasvaa vielä huimasti suuremmaksi.
Suomalaispankkien saatavat ovat hädin tuskin tuhannesosa kriisissä kytevistä kaikista epävarmoista saatavista.
Moisella osuudella lienee mahdoton väittää, että suomalaiset pankit olisivat holtittomalla luotonannollaan ruokkineet kriisimaiden liiallista velkaantumista ja näin osallistuneet räjähdysalttiin kriisin synnyttämiseen.
pankeille kriisimaista
satojen miljardien tulot
Suomalaispankkien häviävän pienistä saatavista johtuu, että myös kriisimaiden lainoistaan maksamista koroista häviävän pieni osa on kertynyt suomalaispankeille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Julkaistu: 23.10.2011 12:04
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan myös Suomen on varauduttava pankkien pääomittamiseen ja niiden varainhankinnan turvaamiseen, vaikka on erittäin epätodennäköistä, että suomalaispankit tarvitsisivat pääomitusta.
Katainen sanoi tiedotustilaisuudessa EU-huippukokouksen alkaessa, että pääomittamiseen pitää varautua lainsäädännöllisesti jo kilpailun vääristymisen estämiseksi, kun muualla Euroopassa ryhdytään siihen.
Katainen totesi, että EU-maiden on näinä päivinä pystyttävä sopimaan mallista, jonka avulla pankit kestävät markkinoiden epävarmuutta ja pystyvät jatkamaan varainhankintaa.