Helmi-maaliskuun vaihteessa lähdimme omille teillemme. Olen ollut aika onneton sen jälkeen ja ikävä on kova. Nyt tiedän sen ahdistuksen tunteen, mikä sinullakin oli... kun tietää, ettei pysty antamaan itsestään niin paljon kuin toinen vaatii. Ei ollut todellakaan tarkoitus vaatia liikoja! Olisin ollut vain iloinen, jos olisit kertonut paremmin ahdistuksestasi, ja varmasti olisin ymmärtänyt... No nyt ainakin ymmärrän... ja ymmärrän senkin, että ei ole helppoa puhua epämiellyttävistä tunteista. Haluan korjata välimme vielä, toivottavasti haluat samaa... on jotenkin musertavaa aistia haikeus silmistäsi, joissa olen joskus saanut nähdä iloa, tai sitä jotain mikä vei sydämeni. Jos vielä kerran otat minua kädestä kiinni, en lähde juoksemaan... vaan otamme yhdessä pieniä, turvallisia askelia.
Ymmärrän sinua nyt, mutta kaipaan...
J***** (m)
3166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sulla se noita korjattavia välejä riittää. Monesko nyt olen jonossa? Montako keskeneräistä
oikee osoite kirjoitella tuollaisia.
Naiselle vai miehelle?