Mikäs kamppailutaito sopisi kolmekymppiselle miehelle, joka ei ole mikään urheilun monilahjakkuus? En siis ole aktiivisesti harrastanut juuri muuta kuin pyörälenkkejä viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana.
Kiinnostaisi joku laji jonka kroppa vielä kestää, siis joku jossa ei paiskota pitkin lattioita ja seiniä niin, että luut rutisee.
Kiinnostaisi joku laji jonka kroppa vielä kestää, siis joku jossa ei paiskota pitkin lattioita ja seiniä niin, että luut rutisee.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vähän tarkempaan jos osaisit kertoa mitä haluat??
Urheilun monilahjakkuus ei tarvitse olla missään lajissa.
Mitähän se meinaa että kropan pitäisi kestää? Et niin vanha ole, niin onko vammoja tms.? Ja meinasitko ettet halua heittoja tmv. lajiin?
Nimenomaan heittely tai paiskotuksi tuleminen ei kiinnosta, eli en hae lajia jossa paiskotaan kaarella menemään niin, että jytkyy. Joku laji, jossa pääasiassa ei heitellä menemään koko ajan.
Jättää vielä paljon auki. Eli Jujutsu tai Judo ei ainakaan kannata..
Haluatko IP-tä? Matsata? Pysty vai matto? Vai kaikkia näistä?
Niin ja asuinpaikka kannattaa ottaa huomioon ihan aluksi..
http://www.kamppailulajit.net/kaupungit/index.html
Perusterve kolmekymppinen voi vielä hyvin aloittaa vaikka judon, vaikkei olisi aiempaa liikuntataustaa. Kun panostaa tarpeeksi kaatumistekniikoiden opetteluun, vanhempikin kroppa kestää heittelyä yllättävän hyvin. Ikäsi ja taustasi ei siis aseta mainittavia rajoitteita lajin valinnan suhteen, joten valitse laji sen perusteella millaisista asioista olet kiinnostunut.
Ite alotin vielä 35 vuotiaana karaten n. 15 vuoden tauon jäläkeen. Tämän väliajan olin vejelly vaan punttia. Aluksi kylkiluut vähän huusi heitoissa/ kaadoissa hoosiannaa mutta äkkiä kroppa tottui. Varmaan 30 kymppinen vielä kestää melkein lajin kuin lajin alottaa.
"30 kymppinen" tarkoittaa, että vuosikymmeniä on kertynyt 30 eli ikää on sellaiset 300 vuotta. Niin vanhana kroppa tuskin kestää melkein lajia kuin lajia.
kannattaa miettiä haluaako kamppailu-urheilulajin, itsepuolustuslajin vaiko kamppailutaitolajin, kamppailuliikuntalajin vaiko jotain muuta.
KravMaga/Defendo/Systema sisältävät kattavasti mutta ei syvällisesti hioen kaikki osa-alueet ja itsepuolustus- ja hallintalajeina ne sisältävät itsessään psykologisen toiminnan opetusta joka on hyvin hyodyllistä moneen asiaan.
Suosittelen käymään pari kurssia ja sitten vaihtamaan jos haluaa syventyä johonkin tiettyyn suuntaan, kuten: henkisyys, pystynyrkkeily(läheltä, kaukaa, potkut, kyynär polvet, etc), mattopaini, maahanvienti, lukot, liikunta, ottelu, hermorataopit, hieronta, meditaatio, whatever.
Sitten kannattaa miettiä mihin haluaa syventää ja mitä haluaa oppia. Haluaako olla mekaaninen apina vai loytää oman keskustansa ja hyodyntää sitä painissa/nyrkkeilyssä/lukotuksessa yms.
Suomessa lajien ymmärrys ja toteutus on hyvin länsimainen ja mekaaninen. Kannattaa katsella myos ulkomaille niin ei ole niin laput silmillä kuin Wells&Fargo vetohevosella.
Mitä haluat osata tai harjoittaa. etc. Itse olet ainoa joka voit tietää mitä haluat.
Ei kannata uskoa ihmisiä jotka puhuvat se on parempi kuin se, tai vastaan sitä tai tätä. Heillä on ehkä näkemys vain jostain olosuhteista.
On vain kamppailijoita, ei kamppailulajeja. Jos joku lajeihin uskoo, on vain uskovainen, mekaaninen apina. Lajeja voi edustaa, muttei niihin tarvitse uskoa.
Onnea matkaan.
Täältä pisteet potkunyrkkeilyyn. Sitä kun voi harrastaa ihan vain kuntopuolellakin.
Itsekin olen 30v ja olen tykännyt, ja sanottakoon että pidän itseäni todella kankeana, mutta kyllä notkeuskin vielä kehittyy tässä iässä.
Kunto minulla on kuitenkin ihan hyvä ja potkunyrkkeily nostaa kyllä sykettä aika tappiin asti.
Olen huomannut että tasapaino/koordinaatio on parantunut harjoittelun myötä.