En tiennyt, mihin osioon tämän sijoittaisin, koska ongelma on aika laaja. Mutta ehkä täältä saisi enemmän miesten mielipidettä.
Elikkä lyhyesti: Ollaan molemmat parikymppisiä ja seurusteltu pari vuotta. Miehellä aina välillä, mutta säännöllisesti ongelmaa, ettei oikein seiso kunnolla. Mulla se vaikuttaa voimakkaasti fiilikseen ja en jotenkin pysty enää nauttimaan tapahtuneen jälkeen. Eritysesti tilanteissa, joissa heittäydyn ja olen hyvin kiihottunut se on suuri "pudotus maanpinnalle." Yleensä nolostun ja alan hävetä ja kyseenalaistaa omaa kiihottumista. Teinkö jotain väärin? Muutenkin on ongelmia rentoutua, koska häpeän vartaloani ja välillä ujostelen heittäytyä niin avoimeksi, joten tämä seisomattomuus ongelma vielä lisää jännitystä. Muutenkin on ongelmaa itsellä tai en yleensä koskaan saa orgasmia ja lisämurehtiminen varmistaa, ettei niin tule jatkossakaan käymään. Ensisijainen tavoite on aina, että seisoisi tai alitajuisesti pyrin vaan siihen!
Emme ole jutelleet asiasta, koska mies ei ole ottanut sitä puheeksi. Itse en uskalla sanoa mitään, ettei hän vaan pahoita mieltään. En halua valittaa tai vaatia tai mitenkään paisutella ongelmaa, mutta välillä jopa tuntuu, ettei mies nää sitä ongelmana, vaikka ei kyllä muutenkaan hirveesti syvällisiä juttele.. Voipi olla siis vaan, ettei puhu. Pitäisikö rohjeta avaamaan keskustelu? Vai unohtaa koko juttu.. Tarvisin jonkin sortin mielenrauhaa, koska omassa päässäni olen kiusallisesti kiihottuva ja yli-innokas yhdistettynä tietysti itseään häpeävään kömpelykseen. : D Hyvä combo siis! Itsevarmuus katossa!
Elikkä lyhyesti: Ollaan molemmat parikymppisiä ja seurusteltu pari vuotta. Miehellä aina välillä, mutta säännöllisesti ongelmaa, ettei oikein seiso kunnolla. Mulla se vaikuttaa voimakkaasti fiilikseen ja en jotenkin pysty enää nauttimaan tapahtuneen jälkeen. Eritysesti tilanteissa, joissa heittäydyn ja olen hyvin kiihottunut se on suuri "pudotus maanpinnalle." Yleensä nolostun ja alan hävetä ja kyseenalaistaa omaa kiihottumista. Teinkö jotain väärin? Muutenkin on ongelmia rentoutua, koska häpeän vartaloani ja välillä ujostelen heittäytyä niin avoimeksi, joten tämä seisomattomuus ongelma vielä lisää jännitystä. Muutenkin on ongelmaa itsellä tai en yleensä koskaan saa orgasmia ja lisämurehtiminen varmistaa, ettei niin tule jatkossakaan käymään. Ensisijainen tavoite on aina, että seisoisi tai alitajuisesti pyrin vaan siihen!
Emme ole jutelleet asiasta, koska mies ei ole ottanut sitä puheeksi. Itse en uskalla sanoa mitään, ettei hän vaan pahoita mieltään. En halua valittaa tai vaatia tai mitenkään paisutella ongelmaa, mutta välillä jopa tuntuu, ettei mies nää sitä ongelmana, vaikka ei kyllä muutenkaan hirveesti syvällisiä juttele.. Voipi olla siis vaan, ettei puhu. Pitäisikö rohjeta avaamaan keskustelu? Vai unohtaa koko juttu.. Tarvisin jonkin sortin mielenrauhaa, koska omassa päässäni olen kiusallisesti kiihottuva ja yli-innokas yhdistettynä tietysti itseään häpeävään kömpelykseen. : D Hyvä combo siis! Itsevarmuus katossa!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.