Lähinnä pääkaupunkiseudun kuntapäättäjiä ojentaen sanoo kuntaministeri Henna tänäisessä Hesarissa, että ”kilpailu veronmaksajista ei vie eteenpäin”. Ministeri jatkaa: ”Mitä hyötyä kuntien keskinäinen kilpailu tuo seudulle? Näkisin, että pikemmin pitäisi yhdistää voimia ja kilpailla metropolialueena muiden Euroopan metropolien kanssa”
Ihailtavan selväjärkinen nuori nainen! Espoon, Kauniaisen ja muutamat Vantaankin päättäjät vastustavat pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä itsekkäistä syistä, joista vähäisin ei ole heidän omaan asemaansa liittyvä. Tietenkin heidän kuntansakin hyötyvät loisimisasemastaan, kun niillä on maata, jolle voi rakentaa asuntoja, joihin muuttavat käyvät työssä Helsingissä, mutta maksavat veronsa asuinkuntaansa. Aivan väärin. Työssäkäyntialue on oikea peruste kuntarajojen muuttamiseksi.
On siis muuallakin kuin vain Kepulandiassa itsekkyyttä, jonka johdosta jäävät ”mopen osalle” ne, jotka olisivat paremman palkan ansainneet. Noiden keskuskuntien ihmiset työllään ovat tehneet kuntansa vahvoiksi ja monipuolisiksi myös luomalla työpaikkoja, jotka nyt elättävät paljon noita naapurikuntienkin ihmisiä. Mutta nyt he veroillaan hyödyttävät vain asuinkuntiaan ja ovat oikeastaan melkoinen rasite työtä tarjoaville kunnilleen, kun he käyttävät myös niiden tarjoamia, niiden kuntien asukkaiden paljolti kustantamia palveluja. Kun niiden kuntien veropohja veronmaksajien vähennyttyä rapautuu, rapautuu myös seudullista kehitystä vetänyt kunta ja sen asukkaat joutuvat siitä eniten kärsimään.
Tässä käsittelemäni ilmiö on yleinen Suomen monilla paikkakunnilla, aikaisemmin täällä esille ottamani Turun seutu siitä on hyvin ruma esimerkki. Ilmiö varmaan estää kehitystä ja raskauttaa keskuskunnan elämää myös ministeri Virkkusen kotiseudulla Jyväskylässä, johon tosin ainakin Säynätsalo ja Korpilahti ovat yhdistyneet, mutta paljon on vielä silläkin naapureita, joista käydään työssä Jyväskylässä ja maksetaan verot asuinkuntaan, ehkä oikeastaan Jyväskylän keskelle jäänyt Muurame sellaisesta tyyppiesimerkkinä.
Jos pyrittäisiin paikkakuntansa kehitystä eteenpäin vieneiden ihmisten palkitsemiseen eikä rankaisemiseen, kuntarakenneuudistuksessa pitäisi olla täysi valta valtiolla, sillä nykyisen hallituksen vallassa ollessa – kun kepu ei ole siinä mukana – päästäisiin varmasti kokonaisuuden kannalta ehdottomasti parhaaseen ratkaisuun. Valta pitäisi siis ottaa valta kokonaan pois kehyskuntien päättäjiltä, joilla aina on paitsi puoluepoliittinen, myös omaa asemaa koskeva intressi estämässä hyvään tulokseen pääsemistä.
Otin asian esille tällä palstalla siksi, että minua ei voitaisi syyttää kepukaunaamisesta, kun muuallakin näen ja myönnän kuntarakenteen uudistuksen suhteen olevan samanlaista järjettömyyttä kuin kepun hallinnoimilla paikkakunnilla, joissa sitä kyllä on eniten ja selvimmin johtuen vain puoluepoliittisesta itsekkyydestä, jossa paikkakunnan kehityksestä ja sen asukkaiden parhaasta vähät välitetään.
Ihailtavan selväjärkinen nuori nainen! Espoon, Kauniaisen ja muutamat Vantaankin päättäjät vastustavat pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä itsekkäistä syistä, joista vähäisin ei ole heidän omaan asemaansa liittyvä. Tietenkin heidän kuntansakin hyötyvät loisimisasemastaan, kun niillä on maata, jolle voi rakentaa asuntoja, joihin muuttavat käyvät työssä Helsingissä, mutta maksavat veronsa asuinkuntaansa. Aivan väärin. Työssäkäyntialue on oikea peruste kuntarajojen muuttamiseksi.
On siis muuallakin kuin vain Kepulandiassa itsekkyyttä, jonka johdosta jäävät ”mopen osalle” ne, jotka olisivat paremman palkan ansainneet. Noiden keskuskuntien ihmiset työllään ovat tehneet kuntansa vahvoiksi ja monipuolisiksi myös luomalla työpaikkoja, jotka nyt elättävät paljon noita naapurikuntienkin ihmisiä. Mutta nyt he veroillaan hyödyttävät vain asuinkuntiaan ja ovat oikeastaan melkoinen rasite työtä tarjoaville kunnilleen, kun he käyttävät myös niiden tarjoamia, niiden kuntien asukkaiden paljolti kustantamia palveluja. Kun niiden kuntien veropohja veronmaksajien vähennyttyä rapautuu, rapautuu myös seudullista kehitystä vetänyt kunta ja sen asukkaat joutuvat siitä eniten kärsimään.
Tässä käsittelemäni ilmiö on yleinen Suomen monilla paikkakunnilla, aikaisemmin täällä esille ottamani Turun seutu siitä on hyvin ruma esimerkki. Ilmiö varmaan estää kehitystä ja raskauttaa keskuskunnan elämää myös ministeri Virkkusen kotiseudulla Jyväskylässä, johon tosin ainakin Säynätsalo ja Korpilahti ovat yhdistyneet, mutta paljon on vielä silläkin naapureita, joista käydään työssä Jyväskylässä ja maksetaan verot asuinkuntaan, ehkä oikeastaan Jyväskylän keskelle jäänyt Muurame sellaisesta tyyppiesimerkkinä.
Jos pyrittäisiin paikkakuntansa kehitystä eteenpäin vieneiden ihmisten palkitsemiseen eikä rankaisemiseen, kuntarakenneuudistuksessa pitäisi olla täysi valta valtiolla, sillä nykyisen hallituksen vallassa ollessa – kun kepu ei ole siinä mukana – päästäisiin varmasti kokonaisuuden kannalta ehdottomasti parhaaseen ratkaisuun. Valta pitäisi siis ottaa valta kokonaan pois kehyskuntien päättäjiltä, joilla aina on paitsi puoluepoliittinen, myös omaa asemaa koskeva intressi estämässä hyvään tulokseen pääsemistä.
Otin asian esille tällä palstalla siksi, että minua ei voitaisi syyttää kepukaunaamisesta, kun muuallakin näen ja myönnän kuntarakenteen uudistuksen suhteen olevan samanlaista järjettömyyttä kuin kepun hallinnoimilla paikkakunnilla, joissa sitä kyllä on eniten ja selvimmin johtuen vain puoluepoliittisesta itsekkyydestä, jossa paikkakunnan kehityksestä ja sen asukkaiden parhaasta vähät välitetään.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tarkoitukseni ei suinkaan ole "tytötellä" arvostamaani ministeri Henna Virkkusta, vaan silkkaa huolimattomuuttani näkyy ministerin sukunimi jääneen pois tuosta avaukseni ensimmäisestä lauseesta. Sorry!
Miten suolesui on toiminut tänään?? Arvaan , että aamulla oli vellit vaipoissa....;)
Ja esimerkkinä kuntien yhdistämisen palveluja parantavasta
vaikutuksesta omalla kohdallani kävi näin;
aikaisemmin kotokuntani ollessa itsenäinen tilatessani
ajan vuotuiseen hammaslääkärissä käyntiin, se onnistui
alle viikon jonotusajalla ja matkaa oli 12 km.
Vaan nyt kun palveluja parannettiin, tuota hammaslääkärissä
käyntiä täytyy jonottaa yli kaksi (2) kuukautta ja matkaa
kertyy 67 km.
Minusta aika outoa palveluiden parantamista!
WSinä et näköjään ymmärrä organisoinnin perusolemusta, suomalaiseen, erittäin typerään tapaan; asioita vaikeutetaan ja palvelua heikennetään, vähintään samassa suhteessa.
Typerähän olet, sen tietävät kaikki.
Kuntauudistuskin on aika vaikea asia hallituksille, muutosta kaivataan, mutta mikä on tavoite? Se ei ole mielestäni oikein selvinnyt.
Onko tavoitteena säästöt vai kuntalaisten hyvinvointi? Mielestäni säästöt ovat huono ykkös tavoite. se on tietysti kriisikunnilla ja lähellä sitä tilaa välttämätöntä. Säästöt ja kuntalaisten hyvinvointi ovat kolikoneri puolia. kun säästetään niin yksittäisen kuntalaisenelämä hankaloituu.
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tässä ei toimi talouselämän lait; keskittäminen ja suuret yksiköt ei tuo hyvinvointia samalla tavalla kuin teollisuudessa, jossa suuret yksiköt pärjäävät parhaiten.Kunnilla keskikoko katsotaanolevan paras ratkaisu, luokkaa 50 000 asukasta.
Olen seurannut pääkaupunkiseudun politiikkaa, eikä se kovin hyvältä näytä. Jo nykyisellä kaupunkikoolla asioiden eteneminen näyttää tosi tahmealta, päätökset viipyvät. Ja kun säästöjä haetaan se kohdistuu aina pienimpään kouluun, päiväkotiin, kirjastoon tai terveyskeskukseen, ei ylimpään- tai keskijohtoon.
Jos kaupunkeja yhdistettäisiin varmaan ihan sama jatkuu, hallinto vaan paisuu. Helsingin ja kehyskuntien yhdistäminen tai uudelleen ryhmittäminen on mielestäni täyttä utopiaa. Täällä on kaupungeissa niin vahvat kunnallisjärjestöt, ettei tällä hallitukslla ole harteita tarjota porkkanaa tai keppiä.
Käytät kehä 3:n ulkopuolisista alueista nimitystä kepulandia, olisiko sisäpuolinen alue sitte ehkä punaporlandia?
Ei varmaan ole helppo asia, mutta tarvittavaan pitää mennä vaikka vaikeammankin kautta. Ejnsisijaisena tavoitteena tulee olla laajemman aluekokonaisuuden ihmisten paras, ja sen toteuttamalla muun hyvän lisäksi syntyy myös säästöjäkin.
Talouselämän lait kyllä toimivat pitkälle myös kuntapalveluissa, jotka vaativat rahaa, mutta eihän se suuruuden ekonomia yksin ole parhaan mahdollisen tuloksen tuottava kaikessa liiketoiminnassakaan. Tuo 50 000 asukkaan kokonaisuus voi olla oikeankin suuruinen monien asioiden hoitamiseksi, ja siksipä tietyissä asioissa pitäisi jo nykyiset suuremmat kaupungit jakaa pienempiin yksiköihin siten, kuin ehdotan vastineessani niinpa.niille.
Helsingin ja naapurikuntien yhdistäminen on järkevä ja tarpeellinen toimenpide mm. kaavoitus-, liikenne-, jätehuolto ja monien muidenkin toimintojen vaatimana, mutta vielä suuremmat tarpeet yhdistämiselle olisivat monilla muilla paikkakunnilla, nimenomaan niiden asukkaiden kannalta järkevän taloudenpidon ja sen mahdollistamien palveluiden vuoksi.
En tarkoita Kepulandialla Kehä III:n ulkopuolista aluetta, vaan sitä Suomea, jossa kepu on näihin saakka lähes yksinvaltaa pitänyt ja jonka alueen kunnat ovet pysyneet pystyssä lähinnä vain muualta niihin pumpatun rahan tukemana. Punaporlandia ei ole luonnehtiva nimi Kehä III:n sisäpuoliselle alueelle, vaikka täällä kaikkialla kokoomus taitaa olla kannatetuin puolue, mutta demarit ovat kakkosena ainoastaan Vantaalla. kun viime kuntavaaleissa Helsingissä ja Espoossa vihreät menivät niistä ohi.
"Jos pyrittäisiin paikkakuntansa kehitystä eteenpäin vieneiden ihmisten palkitsemiseen eikä rankaisemiseen, kuntarakenneuudistuksessa pitäisi olla täysi valta valtiolla"
Missä muussa mielestäsi diktatuuri olisi parempi kuin demnokratia? Kysyn, kun olen demokratian kannalla.
En pidä diktatuuria hyvänä missään asiassa, mutta kannatan demokratian laajentamista koko tietyn alueen asukkaita eikä vain jotakin kuntayksikköä koskevaksi. Lähidemokratiaa voidaan sitten toteuttaa eräissä asioissa suuremman kunnan sisällä muodostamalla sinne pienempiä, organisaatioltaan kevyitä ja halpoja yksiköitä.
Mutta pois pitäisi saada sellainen jonkin puolueen tai omaa asemaansa pönkittävien kuntapäättäjien diktatuuri, jota nyt monilla paikkakunnilla Suomessa harjoitetaan asukkaiden parhaan vastaisesti.
syksy on näille henkisistä sairauksista kärsiville vaikeata aikaa!
MOT!
Voisin vastata Henna Virkkuselle: Kuntien kilpailu veronmaksajista tuo kuntalaisille parempia palveluja. Henna Virkkuselle voisi myös kerrata hieman perustuslainsisältöä, kunnilla on itsemääräämisoikeus edelleenkin. Vaikka perustuslaki ei suojaa varsinaisesti kuntarajoja, niin pakkoyhdistämiseltä se toki sen tekee. Itsemääräämisoikeutta ei ole se, että omillaan hyvin toimeentuleva kunta pakotetaan liittymään vastentahtoisesti toiseen. Henna Virkkusen olisi myös muistettava se, ettei kuntien tehtävänä ole varsinaisesti järjestää maaotteluja, niiden tehtävänä on huolehtia asukkaistaan.
Helsingin laajentaminen ei ole mielekästä, ei ennen kuin kaupungin palvelut on saatu kuntoon, maankäyttö järkeväksi ja kunnan käsittämättömän monikerroksinen palvelurakenne järkeväksi. Alueen, joka ei osaa hoitaa omia asioitaan, ei pidä pyrkiä laajenemaan.
Helsingillä on ollut mahdollisuus kaavoittaa ja rakentaa siten, että kehyskuntien vetovoima ei olisi niin suuri. Helsingillä olisi mahdollisuus myös hoitaa asiansa siten, että terveyspalvelut, koulu-,vanhustenhuolto, päivähoitolaitokset toimisivat siten kun kuntalaiset haluavat.
Työssä käyvät eivät kuntapalveluja kovin merkittävästi kulta työssäkäyntikunnassa, työssäkäyntialueelle kertyy pikemminkin voittoa, koska kaupalliset palvelut menestyvät. Rakenteelliseen infraan liittyvät menot ovat joka tapauksessa tehtävä, mikäli työpaikkoja alueelle halutaan.
Kyllä kunnilla edelleen on itsemääräämisoikeutta, vaikka hyvin monet kuntamme elävätkin paljolti toiskuntalaisten elättäminä, ei toki pelkästään muualta saatujen työtulojen veroilla, vaan niistä tulleiden tulonsiirtojen varassa. Tällä en toki tarkoita pääkaupunkiseudun kuntia. En raakaa pakottamista minäkään hyvänä pidä, mutta en usko sitä tarvittavankaan, jos hallitus voi ohjata kuntapäättäjiä ymmärtämään kuntiensa ja niiden muodostaman suuremman kokonaisuuden paras, eikä vain kuntapäättäjien tai heidän edustamiensa puolueiden paras.
Silti olen sitä mieltä, että myös pääkaupunkiseudun kunnat pitäisi panna yhteen. Sitä vaatisi paitsi järkevä maankäyttö myös muut tekijät, kuten liikenne-, jätehuolto ja monien muiden palvelujen järkeistäminen. Helsingillä on varsin vähän kaavoituskelpoista tonttimaata, kun se Sipoosta saatukin on kai jo suureksi osaksi kaavoitettu. Helsinki on rakentanut kokonaisia kaupunginosiakin maalle, jota on pidetty rakentamiskelvottomana, Pikku-Huopalahti on siitä hyvä esimerkki. Oletko sitä mieltä, että pitäisi rakentaa täyteen myös Helsingin keskuspuisto, jonka asemakaava-arkkitehti sai taisteltua asemakaavaan jo 1911? Keskuspuiston laidassa asuvana en pidä ajatuksesta. Toinen vaihtoehto olisi, että jatkossa tänne ei saisi rakentaa muita kuin mahdollisimman korkeita kerrostaloja, jolloin asuntoja saataisiin enemmän pienellekin alueelle. En pidä siitäkään ajatuksesta.
Tuo yhdistynyt metropoli pitäisi sitten jakaa aluehallintopalveluja varten moniin pienempiin yksiköihin, jotka toimisivat varsin kevyellä organisaatiolla ja joilla ei olisi päätäntävaltaa emokunnan asioissa. Niinhän on tapahtunut maailman suurissa metropoleissa, esim. lähes 18 miljoonan asukkaan Los Angeles, jossa äskettäin reissasin, jakaantuu kymmeniin ”pikkukaupunkeihin”.
Helsingin johtamisorganisaatio kaikkinensa ei ole yhtään suurempi tai hankalampi kuin on sen naapurienkaan, taitaa olla jopa hieman kevyempi asukaslukuun suhteutettuna, vaikka suuriahan nuo naapuritkin ovat Kauniaista lukuunottamatta. Helsingin kyseinen organisaatio on suorastaan höyhenenkevyt kun sitä asukaslukuun suhteutettuna verrataan monien liitoksia vastustavien pikkukuntien vastaavaan organisaatioon.
Helsingin naapurikuntalaisten ei tarvitse käyttää Helsingin palveluja niin paljon kuin monien muiden keskuskuntien naapureissa tapahtuu, kun meidän naapureillammekin on varsin hyvät palvelut mm. terveydenhoito- ja sosiaalipuolella. Varmaankin täällä töissä käyvät naapurikuntalaiset tekevät ostoksia myös täällä – muuten, niin minäkin teen käydessäni aika usein vantaan puolella olevassa Jumbossa, joka omalla autolla ajaessa on nopeamman yhteyden päässä kuin Stadin keskusta . Mutta tuossa asiassahan ei mitään muutosta huonompaan tapahtuisi vaikka kunnat yhdistettäisiin.
Lienet espoolainen tai kauniaislainen ja näkemyksesi selittynee sillä? Mutta minä olen helsinkiläinen ja näen asian toisin. Olemme olleet – toivottavasti vastakin – monesta asiasta myös hyvin samanmielisiä, mutta tästä olemme eri mieltä. Oikein kiva vain, sillä kuullut erilaiset näkemykset rikastuttavat omaakin ajattelua, kun niitä asiallisesti esitetään!
>>>Voisin vastata Henna Virkkuselle: Kuntien kilpailu veronmaksajista tuo kuntalaisille parempia palveluja.
Virkkusen kannanotoissa minua ärsyttää niiden yksisilmäisyys ja suuruuden ekonomia johon perusteita ei ole. Ymmärrän toki, että heikosti menestyviä kuntia tulisi yhdistää ja näin saada aikaan synergiahyötyjä. Mutta, hyvin ja jopa maamme parhaiten menestyneiden kuntien pakkoyhdistämiseen ei perusteita demokratiassa tulisi olla.
Helsingillä on todellakin ongelmansa, varsinkin asuntojen rakentamisessa.Tarkastuslautakunta totesi aikoinaan mm. että liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset nostavat asuntojen hintoja ja vaikeuttavat suunnittelua. Kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi, niidenkin rakentamismahdollisuudet tulisi turvata. Pelkkien korkeatasoisten ja houkuttelevien asuinalueiden suunnittelu ei riitä. Liian kalliit asunnot vääristävät asukaspohjaa.Uusien asuntoalueiden rakentaminen tulisi tehdä siten, että riittävät lähipalvelut pystytään toteuttamaan asukkaiden muuttaessa alueelle Koulut, päiväkodit, kaupat jne.. Pysäköintiratkaisut olisi saatava järkeviksi myös uusilla asuinalueilla.
Helsingissä väestö vanhenee ja tämä tulee lisäämään kaupungin kuluja merkittävästi lähitulevaisuudessa, kuitenkin vanhuspalvelujen määrä ja laatu ovat jo nyt heikommat kuin kehyskunnilla ja suunnitelmia laadun parantamisesta ei juuri ole. Kotipalvelujen ajateltu lisääminen ei riitä. Hammashuolto, päivystyspoliklinikat ovat tukossa, muutosta ei ole tulossa jne..
Jep, asun nykyisin Kauniaisissa, helsinkiläinen olen tosin ollut lapsuuteni ja nuoruuteni. Helsingissä sukuni on viihtynyt useiden sukupolvien verran ja osa toki vieläkin.
Asuuko kauniaisessa myös punikkeja. Olen luullut että siellä asuu vain ökyporvareita, kokkareita ja ruåttalaisia.
Heh, taisi olla ensimmäinen kerta kun törmäämme samanmielisyyteen, pitäisikö toisen tarkastaa kantansa?
Vakavasti puhuen, Virkkusen ongelmana on se, ettei hän ole oikein sisäistänyt demokratian käsitettä. Käsitys siitä, että hallitus voi käyttää valtaansa perusteetta, ei ole tätä päivää. Valtiovallan mahdin korostaminen sotii liberaaleja arvoja vastaan ja se on huonosti linjassa Kokoomuksen muiden arvojen kanssa.
Kuntien toiminta on yhteiskunnallisten palvelujen tuottamista. Kuntia ei tulisi nähdä liikelaitoksina, kuntia ei myöskään tulisi kohdella epätasa-arvoisesti. Metropoliajattelu on ymmärrettävää, mutta pakkotoimin tämän utopian toteuttaminen ei tulisi olla mahdollista. Elämme edelleenkin demokraattisessa valtiomuodossa, vaikkakin pitkään hallituksessa istuvilta puolueilta, tämä näkökulma pyrkii unohtumaan.
Helsingin ongelma on Vihreät. Siinä missä Kepu saattaa haitata jonkun pikkukunnan kehittämistä omilla älyttömyyksillään, Vihreät toimivat Helsingin järkevän kehittämisen tulppana.
Maankäytössä Helsinki on töpeksinyt pahiten, seurauksena mielettömän kalliit asunnot, joka taas ajaa tavallisen palkkatyöllä elävän väestön kehyskuntiin halvempien asuntojen perässä.
Helsingin ongelmat alkoivat Vihreiden ja heitä lähellä olleiden tahojen masinoimasta Vuosaaren satamahankkeen vaikeuttmisesta - hanke lykkääntyikin vuosikausia. Näin suurten asuinkäyttöön ajateltujen alueiden kaavoitus ja rakentaminen lykkääntyi. Jätkäsaari, Kalasatama, Keski-Pasila jne. Nuo alueet alkavat vasta nyt rakentua, kymmenen vuotta kaavoituksessa ja rakentamisessa on jääty jopa puoleen tavoitteista. Kysyntää olisi ollut, mutta ei tarjontaa, joten hinnat ovat karanneet. Nykyisillä hinnoilla ei enää saada merkittäviä määriä asuntoja kaupaksi, joten yhdyskuntarakenteen hajautuminen jatkuu. Osmo Soininvaarassa henkilöityy vihreiden osaamattomuus Helsingissä.
Palveluiden suhteen Helsingin ongelma on palveluiden kalleus.Helsinki ei suuresta koostaan huolimatta - tai sitten juuri siitä johtuen - pysty tuottamaan palveluitaan edes pahimpien kepukuntien hintatasolla vaan paukkuu reippaasti yli. Suuruuden ekonomiaa ei osata hyödyntää kun resurssit menevät turhaan hallintoon ja virkamiesarmeijan ylläpitoon. Helsingin on pelastanut kriisikunnan statukselta sen liikelaitokset, Helsingin Energia, Satama jne. Niiden tuloutusten turvin kaupunki on kyennyt pitämään tehotonta palvelurakennetta ylllä kohtuullisella veroäyrillä. Kohta sekin on ohi. Helsinki Energian on investoitava hiilettömään lämmön- j asähköntuotantoon, jolloin myös tuloutukset kaupungin kassaan pienenevät.
Mikäli Helsinkiä, Espoota ja Vantaata ei nyt saada yhteen, Helsinki joudutaan pakkoliittämään naapureihinsa hieman myöhemmin. Niin huonosti Helsingissä tällä hetkellä asiat hoidetaan. Vihreiden ja Kokoomuksen voimin. Demareiden vaikutus onneksi Helsingissä alkaa pienetä, he olisivat Vihreitäkin suurempi katastrofi saadessaan vaikutusvaltaa.
Vaari-valppaalle. Kirjoitat hyvin ja vaikutat muutenkin mukavalta mieheltä.
Kiinnostuin sinusta jopa niin, että katsoin profiilikuvasi ja profiilisi.
Minkä linjan kävit ammattikoulussa? Paljon sinulla näkyi olevan kouluja, mutta nuo lyhenteet eivät naisihmiselle mitään kerro. Olisi mukava kuulla sinusta lisää....
Mukava mies kyllä olen kavereitteni ja monen naisenkin mielestä, ja kirjoitankin hyvin ainakin verrattuna minulle tässä ja aina ahkerimmin vastailleille.
Se ammattikouluni oli kanta-aliupseerikoulu, se valmisti tarkoitettuun ammattiin varmemmin kuin mikään muu ammattikoulu. Myöhemminhän tuo koulu muuttui opistotasoiseksi, mutta aikanani se oli koulutasoinen, joskin tiiviydessään vain vuoden kestäneenä hyvinkin kahta lukuvuotta missä tahansa muussa koulussa vastaava.
Sitä muuta saamaani koulutusta on niin paljon, että en käy sitä tässä luettelemaan. Jos haluat kuulla siitä tai lisää muutakin minusta, niin kyselepä noilta palstan kepulaisilta, he ovat seuranneet itsestäni kertomaa kuten muutakin minussa kauan ja tiiviisti, joten he tietävät kaiken – ja paljon enemmänkin, sellaista, jota itse en tiedäkään. Arvelen, että sinun ei tarvitse mennä kauas itsestäsi kaipaamiasi tietoja saadaksesi.
Laitappa se ammattikoulun todistus vielä nähtäväksi. Olethan esitellyt kaikenmaailman muitakin papereita täällä. Raahannut niitä repussasi jopa Paloheinän majalle...
Kävitkö muuten peruskoulun ennen ammattikoulua, olethan joskus väittänyt käyneesi peruskoulunkin... Laitappa sekin todistus ihaltavaksemme, priimus varmaan olit sielläkin
Mielenkiintoista todellakin. En tiennytkään että kanta-aliupseerikoulu on ollut ammattikoulujen joukossa. Aina sitä oppi uutta kun lukee tuollaisten laajasti sivistyneiden kirjoituksia.
Missä muuten olet oppinut noin hyväksi ja miellyttäväksi kirjoittajaksi, ammattikoulun käyneet kun kokemukseni mukaan ovat kirjoitustaidoiltaan heikompia, siellä ammattikoulussa kun keskitytään niihin kädentaitoihin. Mitä kädentaitoa muuten siellä sinun ammattikoulussasi opetettiin?
Rottakoulussa opetettiin käteenvetoa. Ensin vasemmalla ja sitten oikealla handulla, kuten stadilaiset slangillamme leikkisästi sanomme.
Niin, mitä hyötyä kuntien keskinäinen kilpailu veronmaksajista tuo seudulle? Sitä kannattaisi miettiä tuon kokoomuslaisen ministerin vaikkapa puolueensa oman ohjelmankin pohjalta.
Ihan varmasti kilpailu tuo ainakin enemmän laatua ja vaihtoehtoja asumiseen kuin ei-kilpailullinen ja ohjattu tilanne. Henna Virkkunen on vielä niin nuori, ettei ole tainnut käydä koskaan katsomassa, millaisia taloja ja asuntoalueita Neuvostoliitossa rakennettiin, kun kilpailu oli kaikin tavoin estetty. Meistä häntä vanhemmista useat ovat senkin ihanuuden nähneet.
En väitä, että pääkaupunkiseudunkaan asumisolot olisivat ihanteelliset ja kilpaillut, mutta käsittääkseni jo Nurmijärvellä on varsin mukavia tontteja ja mahdollisuuksia rakentaa mieluisempi talo kuin Vantaalla ja Espoossa.
Sen ainakin tiedän, että muissa maakunnissa ympäristökunnat tarjoavat asumiseen huomattavasti enemmän vaihtoehtoja ja mielikuvitusta kuin keskuskaupungit. Epäilen, että nuo vaihtoehdot puuttuisivat, mikäli kaavoitusta olisi johdettu maakuntakeskuksesta. Todennäköisesti tarjolla olisi vain samankaltaisia pikkuriikkisiä omakotitontteja tiukkoine kaavamääräyksineen korkeaan hintaan kuin keskuskaupungissakin. Järvenrantatontit ja muut maisemalliset ylellisyydet jäisivät vain haaveeksi.
Eivät muuten nuo maakuntakeskuksetkaan tai muut isommat kaupungit ole omilla päätöksillään niitä työpaikkoja luoneet. Niiden päätösten takana ovat yrittäjät. Ei kai kokoomuslainen Henna Virkkunen sinun lisäksesi tätäkin unohda?
Harvemmin nuo kaupungit itsekään purnaavat siitä, että myös ympäristökunnat kaavoittavat maata. Useimmiten ne ovat tyytyväisiä, että kunnat niin tekevät. Taitaa kateus tuolla alalla olla vain pääkaupunkiseudun ilmiö.
Tuolla toisaalla mainitsitkin järjen puuttumisesta pääkaupunkiseudun liikenne-, jätehuoltojärjestelyistä. Miksiköhän yhteistyö on siellä vaikeampaa maassa? Melkein kaikkialla muualla kunnat ovat järjestäneet esimerkiksi jätehuoltonsa tavallisesti noin kymmenen kunnan ryppäissä yhdessä niin, että lajitellut jätteet viedään ja käsitellään yhdessä paikassa.
Olen mielipiteeni asiasta sanonut jo avauksessani ja myös vastineissani lisäksesi ainoille asiasta asiallisesti mielipteensä ilmaisseille niinpa.niille ja joseph portalle, enkä ollut heidänkään kanssansa kovin samanmielinen. Enkä ole sitä sinunkaan kanssasi, mutta mitäpä turhaa vänkäänään, kun varmaan mielipiteessäsi pysyt, totean vain, että näemme asian toisin. Ei tosin ole ainoa asia, jonka näemme toisin.
Huomauttaisin kuitenkin tuosta
>> En väitä, että pääkaupunkiseudunkaan asumisolot olisivat ihanteelliset ja kilpaillut, mutta käsittääkseni jo Nurmijärvellä on varsin mukavia tontteja ja mahdollisuuksia rakentaa mieluisempi talo kuin Vantaalla ja Espoossa.
Epäilen, ettei Helsinki kaavoittaisi rakennusmaita Nurmijärvelle, vaikka kunta siihen liitettäisiinkin. Ainakin mikäli Helsingin valtuustossa on enemmänkin noita Jan Vapaavuoria, jotka kauhistellen puhuvat himmelirakentamisesta.
Edelleen ihmettelen, miksi Helsinki, Espoo, Vantaa ja mikseivät muutkin lähikunnat perusta yhteistä jätehuoltoyhtiötä, joka laskuttaa jätteiden tuottajia yhtäläisin perustein kaupungista riippumatta. Tämä johtuu siitä, että yhteinen yhtiö hoitaa myös jätteiden käsittelyn ja omistaa sen paikan, jossa käsittely tapahtuu, joten taksa ei voikaan olla muuta kuin sama kaikille. Näin suurimmassa osassa maata nykyään menetellään.
Yllätyksenä tuli minulle tieto, että pääkaupunkiseudulla jätteet viedään yhä kaatopaikalle. Olen luullut, että niistä on luovuttu koko maassa nykyisenä kierrätysaikana, jolloin biojäte voidaan kompostoida, polttokelpoinen jäte polttaa lämmitysenergiaksi ja metallit ym. raaka-aineet myydä hyötykäyttöön. Helsinki vaikuttaa melkoiselta takapajulalta tuossakin Kepu-Suomeen verrattuna. En niistä teidän vihreistäkään näy olevan muuta kuin suunpieksentään.
Kyllä Helsingissä kaavoitettavaa riittää. Talin golfkenttä, Malmin lentokenttä ympäristöineen, Haltialan ja Tuomarinkartanon pellot, Viikin pellot, Kivinokka, Mustikkamaa, Santahamina... ja jo suunnitteilla olevat Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Viikinmäki, Keski-Pasila, Ilmalan rinne jne.
Ei kyse ole siitä, etteikö Helsingillä maata olisi. Kyse on siitä, että kaupungin päätöksentekijät ovat niin surkeita, että ovat päästäneet asuntopulan pahenemaan siihen pisteeseen, että hinnat ovat karanneet pilviin. Nykyäänhän Helsingin päätöksenteossa suurimmat puolueet ovat Kokoomus ja Vihreät, aiemmin oli Kokoomus ja Demarit. Ei ole ihme jos kaikki menee pers... siis poskelleen, kun mukana on tuo kolmikko. Nythän tuo sama kolmikko on viemässä koko maata katastrofiin hallituksessa.
Mitä taas jätehuoltoon tulee, niin Helsingissä ei ole saatu nimby-ajattelun ja vihreiden vastustuksen vuoksi aikaiseksi jätteenpolttoa energiaksi, vaikka se nylytekniikalla olisi järkevää ja taloudellista. Niinpä Helsinki ajaa jätteensä Ämmässuolle. Tuokin osoitus siitä, kuinka typerää porukkaa Helsingin päättäjiksi on valikoitunut
>>>Mitä taas jätehuoltoon tulee, niin Helsingissä ei ole saatu nimby-ajattelun ja vihreiden vastustuksen vuoksi aikaiseksi jätteenpolttoa energiaksi, vaikka se nylytekniikalla olisi järkevää ja taloudellista. Niinpä Helsinki ajaa jätteensä Ämmässuolle. Tuokin osoitus siitä, kuinka typerää porukkaa Helsingin päättäjiksi on valikoitunut
kaupungijohtaja antoi eilen lausunnon, jonka mukaan Pajunen saa yhdistellä kaupunkeja kaikessa rauhassa ;)
Kapi tollon "asia-aloitus" on siis täyttä fuulaa alusta loppuun. Pääkaupunkiseudulla ei kaupunkeja yhdistellä tällä vuosikymmenellä. Piste.