oon 14v 45kg/164cm tyttö. Reilu vuosi sitten aloin laihduttaa ja laihduin n. 15kg eli 56kg:stä 41kg. Olen aina ollut normaalipainoinen. Aloin laihduttaa, koska en ollut tyytyväinen itseeni ja halusin vain olla laihempi. En juurikaan syönyt mitään, kuntoilin kokoajan, katsoin painon joka aamu, laskin kaloreita ja syöminen ym oli tosi ahdistavaa. Äitini otti yhteyttä kouluterveydenhoitjaan ja mun piti käydä siellä painokontrolleissa. Kun aloin lähestyä 41kg koulun lääkäri laittoi lähetteen sairaalaan. Olin osastohoidossa 3kk (os. oli normaali os. ei mikään psykiatrinen ym) pääsin sitten pois kun sain painon 45kg. Olen ollut jo reilun puolivuotta kotona. Äiti väittää että mulla on anoreksia, itse olen aivan erimieltä. Huomaan kyllä että mulla on joitain anoreksian piirteitä esim. käyn jokaikinen aamu puntarilla, mittaan mun mahan ympärysmitan joka aamu, punnitsen mun ruoan koska lasken kaloreita, maha on mielestäni valtava mikä ahdistaa mua paljon, en näe itseäni hoikkana. Harrastan jokapäivä liikuntaa ja paljon, syön terveellisesti. Syön n. 2000kcal päivittäin koska mun paino ei saa pudota. Jos paino putoaa, joudun takaisin sairaalaan (mun pitää käydä viikottain terveydenhoitajalla painokontrolleissa) mun paino on tässä osastolleottorajalla kokoajan keikkunut. En halua sairaalaan. Jos saisin päättää, en söisi mitään, laihduttaisin ja laihduttaisin... Monet asiat ahdistaa mua paljon. Mitä mieltä olette, onko mulla anoreksia tai jotain sinne päin??
Karkit/herkut on mulle pelkkä kauhistus koska en halua lisää painoa vaikka lääkäri on mulle kyllä asettanut tavoitteeksi saada sitä. Aivan liian ahdistavaa edes kuvitella että mun pitäis nostaa painoa. Eli, mulle on muodostunut tällainen inhottava "tapa" että joskus haluan pitää herkku-/ahmimis päivän. Herkkupäivänä syön niin paljon kuin jaksan aamusta iltaan, syön tosi paljon kaikkea makeaa, hyvää, herkkuja. Kaikkea mtä mieleen tulee ja niin paljon kuin menee. Mutta jotta voisin pitää herkkupäivän, mun on laihduttava ennen sitä ainakin 3kg (joskus oon laihduttanut 6kg). Jos en saa laihdutettua niin ei mitään herkkupaivää tule. Se että pitäisin herkkupäivän ilman laihduttamista ei tule kuuloonkaan. Tyypillinen herkkupäivä projekti: ti-pe laihdutusta (joskus kauemmin) ja sitten la herkkupäivä. su eteenpäin jatkuu normaalisti. Korkeimmillaan olen lihonut 3kg yhtenä herkkupäivänä (miksi niin paljon?- koska oon ollut niin turvoksissa ja mulle on kertynyt nestettä.) Joskus jos oon esim laihduttanut sen 6kg niin on vielä seuraavanakin päivänä saanut pitää herkkupäivän koska en tietenkään ole lihonut enempää kuin 3kg. mut HOX enimillään on tullut painoa 3kg. Näitä päiviä pidän vain koska tuntuu että pitää saada jtn hyvää. HOX pidän näitä herkkupäiviä tosi harvoin esim. 2kk:n välein. tää ei ole bulimiaa koska en oksenna, enkä usko sen olevan bed- syömishäiriö koska hallitsen syömisen ja pystyn olla ilman herkkupäiviä. Onko kellään samanlaista, paljonko olette enimmillään päivässä lihoneet? onko mulla jokin bulimia, bed tai jokin?!
kommenttia, kiitos!!
Karkit/herkut on mulle pelkkä kauhistus koska en halua lisää painoa vaikka lääkäri on mulle kyllä asettanut tavoitteeksi saada sitä. Aivan liian ahdistavaa edes kuvitella että mun pitäis nostaa painoa. Eli, mulle on muodostunut tällainen inhottava "tapa" että joskus haluan pitää herkku-/ahmimis päivän. Herkkupäivänä syön niin paljon kuin jaksan aamusta iltaan, syön tosi paljon kaikkea makeaa, hyvää, herkkuja. Kaikkea mtä mieleen tulee ja niin paljon kuin menee. Mutta jotta voisin pitää herkkupäivän, mun on laihduttava ennen sitä ainakin 3kg (joskus oon laihduttanut 6kg). Jos en saa laihdutettua niin ei mitään herkkupaivää tule. Se että pitäisin herkkupäivän ilman laihduttamista ei tule kuuloonkaan. Tyypillinen herkkupäivä projekti: ti-pe laihdutusta (joskus kauemmin) ja sitten la herkkupäivä. su eteenpäin jatkuu normaalisti. Korkeimmillaan olen lihonut 3kg yhtenä herkkupäivänä (miksi niin paljon?- koska oon ollut niin turvoksissa ja mulle on kertynyt nestettä.) Joskus jos oon esim laihduttanut sen 6kg niin on vielä seuraavanakin päivänä saanut pitää herkkupäivän koska en tietenkään ole lihonut enempää kuin 3kg. mut HOX enimillään on tullut painoa 3kg. Näitä päiviä pidän vain koska tuntuu että pitää saada jtn hyvää. HOX pidän näitä herkkupäiviä tosi harvoin esim. 2kk:n välein. tää ei ole bulimiaa koska en oksenna, enkä usko sen olevan bed- syömishäiriö koska hallitsen syömisen ja pystyn olla ilman herkkupäiviä. Onko kellään samanlaista, paljonko olette enimmillään päivässä lihoneet? onko mulla jokin bulimia, bed tai jokin?!
kommenttia, kiitos!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Moi mulla aika sama tilanne ku sulla ton ylemmän tekstin mukaa.. Itekki painoin ton verra ja laihduin saman verran :D ja nyt oon nostanu 45kg ja haluisin pysyy täs tai ehk vähä lihoo .. mut ei vaa onnistu..
Harrastan paljon liikuntaa ja syön myös jotain 1800-2000 kalorii riippuu paljon liikun pvn aikana ..
Ollaan saman pitusiiki melkee ! mä oon 166cm ja ikää 16v
Samoja piirteitäki löytyy lasken kalorit tarkaan ja punnitsen ruokani. Punnitsen ja mittaan itseäni jatkuvasti. Mutta en oo ikinä koittanu herkku päivää? Eihän se ole terveellistä?
Herkkupäivä toisinaan on ihan terveellistä mielellekin, kun ei aina kiellä itseltään makeaa tms. Jokapäiväisessä käytössä tietysti epäterveellistä.
Niin eihän se herkkupäivä tietenkään ole yhtään terveellistä, sekin vaikuttaa siihen miksi en pidä sitä usein. Ei mun oikeestaan tarvis pitää koko herkkupäivää, mutta välillä alkaa vain mieli tehdä jtn hyvää. Herkkuja en todellakaan pysty syömään muuten kuin että olen laihduttanut ainakin sen verran kuin uskon lihovani ja tietenkin että edellisestä herkkupäivästä on jo pitkästi aikaa.
Eniten mietin onko mulla anoreksia kuten äiti väittää?? itse en menis sanomaan että mulla on. kertokaa oma mielipiteenne!
Kiitos jo edellisille kommenteista, lisää kiitos!!
No minkä diagnoosin sait sairaalassa ollessasi? Ei siellä pidetä yhtään ihmistä ilman diagnoosia vaan syömässä. Äitisi taitaa olla oikeassa.
mun diagnoosi ainakin papereissa luki että olis laihuushäiriö. Monessa kohtaa papereita jauhettiin kyllä syömishäiriöstä ja sairaalan väki puhui jutustani syömishäiriönä, en kertaakaan kuullut kenenkään puhuvan anoreksiana. Mutta mun hoitosopimus eli että minkä painoisena saan liikkua missäkin ja minkä painosena laitetaan nenämahaletku ym oli nimellä anoreksiapotilaan hoitosopimus. Tosin, en kyllä kertonut lääkärille kaikkia asioita esim. että mittaan itseäni ym tai muitakaan näihin liittyviä juttuja niin en tiedä, että jos lääkäri olisi tiennyt kaiken niin olisiko diagnoosi ollut anoreksia tai jotain muuta kuin laihuushäiriö. By The Way oon ollut 2x nenämahaletkussa ja nyt kotona ollessa muutamia kertoja olisi painon puolesta pitänyt laittaa nenämahaletku.
Laihuushäiriö = Anorexia Nervosa
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00111
Eiköhän se anoreksiaa ole. Mä olen avohoidossa ja silti diagnoosina laihuushäiriö. Eli anoreksia. Muotojahan on lieviä, keskivaikeita, vaikeita ym.
lukasin tuon linkin joka oli laitettu, tuntuipa ja kuulostipa tutulta. En kyllä yhtään jaksaisi uskoa että mulla on jonkun sortin Anoreksia/anoreksia nervosa, jos edes on. Kait se vain jotenkin tuntuu että oon ihan normaali kun syön kuitenkin sen 2000kcal eli ihan reippaasti kun on pakko ja en näe itseäni hoikkana, vaan läskinä.
Onko kenelläkään kokemusta herkkupäivästä? Tai kellään saman tyyppistä meneillään kuin mulla?
Kiitti edellisille kommentoineille
eipä sitä usein itse mielläkään sairaudeksi, muut näkevät eri tavalla. mun mielestä ihmisen fyysisen koon tai ruokamäärän ei yksin pitäisi vaikuttaa diagnoosiin, vaan sen, millainen suhde on ruokaan ja syömiseen. anoreksia-diagnoosissa kai on joku alipainopakko, muuten voi saada diagnoosin epätyypillinen anoreksia. jos ruoka-ajatukset on jatkuvasti mielessä ja ajatusmaailma sitä, että kaloreita ja ruokamääriä ja painoa miettii aina syödessään, se on olennaisempi syömishäiriön oire.
tosta herkkupäivästä, mielestäni kuulostaa järjevältä