Lukio ilman ruotsia

Ei kannata mennä ruotsinkieliselle lääkärille!

Lukivaikeus on tietysti kokonaisvaltainen. Kahdesta lukivaikeuden päätyypistä toinen vaikeuttaa erityisesti kirjoittamista ja toinen lukemista. Tämä jälkimmäinen tekee vaikeaksi hahmottaa sanoja, Tätä tyyppiä oleva lukivaikeus iskee erityisesti ruotsiin, jota ei kuule arjessa. Kun ongelmana on lisäksi nimeämisen vaikeus (sanat sekaantuvat muistissa, nyanssit eivät tarkennu (esimerkiksi hiljakseen ja hiljattain on mahdottomia erottaa), tämä tietää sellaisen kielen opiskeluun, jota arki ei tue, huomattavia ongelmia. Itse asiassa sellainen opiskelu ei anna tuloksia.

Meildän koulumaailmamme on tähän asti yksinkertaisesti leimannut lukivaikeuden omaavat joko tyhmiksi tai laiskoiksi. Kummastakaan ei ole kysymys.

neuvot ovat kalliit kirjoitti:

Lukivaikeus on tietysti kokonaisvaltainen. Kahdesta lukivaikeuden päätyypistä toinen vaikeuttaa erityisesti kirjoittamista ja toinen lukemista. Tämä jälkimmäinen tekee vaikeaksi hahmottaa sanoja, Tätä tyyppiä oleva lukivaikeus iskee erityisesti ruotsiin, jota ei kuule arjessa. Kun ongelmana on lisäksi nimeämisen vaikeus (sanat sekaantuvat muistissa, nyanssit eivät tarkennu (esimerkiksi hiljakseen ja hiljattain on mahdottomia erottaa), tämä tietää sellaisen kielen opiskeluun, jota arki ei tue, huomattavia ongelmia. Itse asiassa sellainen opiskelu ei anna tuloksia.

Meildän koulumaailmamme on tähän asti yksinkertaisesti leimannut lukivaikeuden omaavat joko tyhmiksi tai laiskoiksi. Kummastakaan ei ole kysymys.

Lue lisää

Kyllä se ihan pervo-Kallen kohdalla on kysymys tyhmyydestä vai oletko erimieltä. Katso nyt sitä! Likinäköinen kaljupää jolla on lumen harmaat hiukset ja runsaasti "ei-arjalaisia" piirteitä. Madde painaa jotain tummaa Lundqvistia kun pitäisi vokotella vaaleata Mikko Koivua.

melisrrr kirjoitti:

Kyllä se ihan pervo-Kallen kohdalla on kysymys tyhmyydestä vai oletko erimieltä. Katso nyt sitä! Likinäköinen kaljupää jolla on lumen harmaat hiukset ja runsaasti "ei-arjalaisia" piirteitä. Madde painaa jotain tummaa Lundqvistia kun pitäisi vokotella vaaleata Mikko Koivua.

Lue lisää

pikku pöpönassu, menehän nukkumaan siitä

Vai et ole kuullut..? Heh..Heh.. Eikö gallupit Suomesta ole tuttuja..? Juuri ne gallupit joissa kysytään pakkoruotsin mielekyydestä kouluopetuksessa. Et kai ole huommanut että yli 90% kansasta vastustaa pakkoruotsia..;-)

No voihan ne kurssit vetää vitosella lukiossakin läpi, tuskin se on sen vaikeampaa kuin muidenkaan kielten slarvaaminen. Sitä ei tarvitse kirjoittaa, mutta laskee hieman keskiarvoa. Toisaalta matemaatttis-luonnontieteelliseen tai polille tarvitaan lähinnä hyvää matikkapäätä?

tt kirjoitti:

No voihan ne kurssit vetää vitosella lukiossakin läpi, tuskin se on sen vaikeampaa kuin muidenkaan kielten slarvaaminen. Sitä ei tarvitse kirjoittaa, mutta laskee hieman keskiarvoa. Toisaalta matemaatttis-luonnontieteelliseen tai polille tarvitaan lähinnä hyvää matikkapäätä?

Lue lisää

Niin ja silloin saa, kuin kaupan päälle tuon ultrahyödyllisen vitosen pakkoruotsin, jolla tulee toimeen vaikka Tanskassakin, kun vettä valaen.
Minullekin oli ruotsista hyötyä, kun poke käännytti kerran tukholmalaisen ravitsemusliikkeen ovelta punaisten silmieni tähden, vaikka syynä olivat pirulliset ruotsalaiset heinät, joita kasvoi salakavalasti kaikkialla. Kyllä kaikkien muidenkin kannattaa opiskella kieliä (lue ruotsia), kun ei koskaan tiedä milloin tulee mentyä heinänuhassa ruottalaiseen kapakkaan.... puhhuh, kävi voimille.

Lärs Pepi kirjoitti:

Niin ja silloin saa, kuin kaupan päälle tuon ultrahyödyllisen vitosen pakkoruotsin, jolla tulee toimeen vaikka Tanskassakin, kun vettä valaen.
Minullekin oli ruotsista hyötyä, kun poke käännytti kerran tukholmalaisen ravitsemusliikkeen ovelta punaisten silmieni tähden, vaikka syynä olivat pirulliset ruotsalaiset heinät, joita kasvoi salakavalasti kaikkialla. Kyllä kaikkien muidenkin kannattaa opiskella kieliä (lue ruotsia), kun ei koskaan tiedä milloin tulee mentyä heinänuhassa ruottalaiseen kapakkaan.... puhhuh, kävi voimille.

Lue lisää

Ne ei kai minkään aineen tarkoitus ole että siitä saadaan femma spettariin? Kyse oli ihmisestä jolla mahdollisesti on hankaluuksien kielten kanssa, eli siis myös hyödyllisten saksan, ranskan, venäjän ja kiinan kanssa. Jos on muita lahjoja, homma ei kaadu lukihäiriöön tms.

Mä tsiigasin ennen ruåttin skriivaamista kaks beckiä ja läpi meni.

Jospa sittenkin ei kirjoitti:

Vai et ole kuullut..? Heh..Heh.. Eikö gallupit Suomesta ole tuttuja..? Juuri ne gallupit joissa kysytään pakkoruotsin mielekyydestä kouluopetuksessa. Et kai ole huommanut että yli 90% kansasta vastustaa pakkoruotsia..;-)

Lue lisää

http://www.adressit.com/ruotsinkielenvero
http://www.pakkoruotsi.net/kustannukset.shtml

hon hade alltså dyslexi, inten aning om vilken typ

Nykyisin ei enää anneta vapautuksia. Tässä tekstiä amk-opettajilta: "Oppimisvaikeuksien perusteella ei vapauteta ruotsista, vaan luodaan erityisjärjestelyjä jos se ei tuota tulosta, niin sitten vapautetaan (eli on yrittänyt suorittaa opintojakson useamman kerran)" ja "Vapautetaan ruotsista, jos on useasti yrittänyt suorittaa opintojakson, mutta ei pääse läpi."
Ehkä vapautuksia sai kymmenen, viisitoista vuotta sitten, kun lukivaikeuksien ja maahanmuuttajien määrä oli alhaisempi. Nyt on linjaa tiukennettu. Ei vapautuksia anneta peruskoulussakaan. Tästä on paljon väärää tietoa liikkeellä.
Kuinka paljon verta, hikeä ja kyyneleitä kuluu turhaan?

Valitettavasti tuo rekisteröinti ei auta.. Jos lapsi saa "perussivistyksensä" suomen kielellä, hänelle langetetaan pakkoruotsi riippumatta äidinkielestä.
Pakkoruotsin voi välttää vain suorittamalla peruskoulun jossain vapaassa länsimaassa ja tulemalla sitten lukioon kielidiktatuuriin nimeltä Suomi.
Jos peruskoulussa ei ole lukenut ruotsia, myöskään lukiossa ei tarvitse opiskella ruotsia. Tämä simputus on aukoton, siitä ei pääse eroon kuin muuttamalla maasta. Jos olet syntyperäinen suomalainen ja käyt suomenkielisen peruskoulun, tuomio on armoton: EI VAPAUTUSTA.
Ei ihme, että bättre folk herättää närää!
Ja syykin on selvä;
Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: 'Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta - varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa 'rasitetta', he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.' Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi - -."

Ikävä asenne sinulla Ankdam, tosin on monella muullakin täällä. Poika on oikea ja niin on lukivaikeuskin. Mitään vapautuksia ei kuitenkaan ole vitosen osaajalle tarjota, pitäisi olla pitempään nelonen ja koulu todistetusti tehnyt kaikkensa. Olemme liian myöhään liikkeellä.

Lukiossa on muistaakseni viisi tai kuusi pakollista ruotsin kurssia. Jos näistä on neloset, voiko silti edetä ja saako silti osallistua yo-kokeisiin?

On todella väärin olettaa, että kaikki lukioon menijät ovat kielellisesti lahjakkaita. Ammis ei nyt ole harkinnassa, koska poika haluaa laajan yleissivistyksen. Haluamaansa lukioon riittää vajaan yhdeksän lukuaineiden keskiarvo, joka hänellä on ruotsin vitosesta huolimatta.

Olen tosi vattuuntunut pakolliseen ruotsiin ja se toi tänne palstalle. Ajattelin kysyä täältä neuvoja, koska emme varmasti ole ainoa koti, jossa ruotsi uhkaa vetää pohjan nuoren elämänsuunnitelmien alta.

Virkamiesruotsilla ei ole pienintäkään tarvetta Suomessa. Se on pelkkä riippakivi. Perustuslain takaamat palvelut molemmilla kielillä viranomaisessa ja tuomioistuimessa voidaan toimittaa tulkkipalvelulla.

neuvot on kalliit kirjoitti:

Ikävä asenne sinulla Ankdam, tosin on monella muullakin täällä. Poika on oikea ja niin on lukivaikeuskin. Mitään vapautuksia ei kuitenkaan ole vitosen osaajalle tarjota, pitäisi olla pitempään nelonen ja koulu todistetusti tehnyt kaikkensa. Olemme liian myöhään liikkeellä.

Lukiossa on muistaakseni viisi tai kuusi pakollista ruotsin kurssia. Jos näistä on neloset, voiko silti edetä ja saako silti osallistua yo-kokeisiin?

On todella väärin olettaa, että kaikki lukioon menijät ovat kielellisesti lahjakkaita. Ammis ei nyt ole harkinnassa, koska poika haluaa laajan yleissivistyksen. Haluamaansa lukioon riittää vajaan yhdeksän lukuaineiden keskiarvo, joka hänellä on ruotsin vitosesta huolimatta.

Olen tosi vattuuntunut pakolliseen ruotsiin ja se toi tänne palstalle. Ajattelin kysyä täältä neuvoja, koska emme varmasti ole ainoa koti, jossa ruotsi uhkaa vetää pohjan nuoren elämänsuunnitelmien alta.

Lue lisää

"Ikävä asenne sinulla Ankdam, tosin on monella muullakin täällä. Poika on oikea ja niin on lukivaikeuskin."

Olen pahoillani jos todella olet tosissasi, tarkoitukseni ei ole loukata mutta ei käynyt mielessäni että joku tulee tuollaista täältä ihan vakavissaan kyselemään.

Nimimerkki 10 antoi parhaan vastauksen. Mutta mitä siihen tulee että jokin yksittäinen aine tuottaa hankaluuksia niin eihän se nyt ole mitenkään harvinaista. Harvoin kukaan on hyvä kaikessa mutta vielä harvemmin koulussa kuitenkaan annetaan vapautus aineesta sillä perusteella ettei siinä pärjää.

Aikoinaan kun itse kävin koulua niin suomen kieli oli matikan lisäksi se aine jota eniten luettiin kesällä ehtolaiskursseilla ja jonka takia jäätiin usein myös luokalle. Monet joille suomen oppiminen oli vaikeata lähtivät kesälomalla ehdoissa pärjätäkseen "på finnbete", eli jonnekin finskfinlandiin piikomaan tai muihin töihin oppiakseen suomea. Finnbete-toiminta oli ennen vanhaan täysin organisoitua toimintaa. Paras kouluaikainen ystäväni oli nillä Finnbete-reissulla monena kesänä koska suomi oli hänelle niin vaikeata, eikä hän osaa suomea kunnolla vieläkään.

Siihen aikaan ei myöskään ollut olemassa sellaista käsitettä kuin lukihäiriö saati sitten että lukihäiriötä olisi arvostelussa huomioitu kuten nykyään jos siitä on saanut todistuksen hankittua.

Käki kykkyy kirjoitti:

Virkamiesruotsilla ei ole pienintäkään tarvetta Suomessa. Se on pelkkä riippakivi. Perustuslain takaamat palvelut molemmilla kielillä viranomaisessa ja tuomioistuimessa voidaan toimittaa tulkkipalvelulla.

Lue lisää

"Virkamiesruotsilla ei ole pienintäkään tarvetta Suomessa."

Sinun pitää ottaa yhteyttä Eduskuntaan ja kertoa se heille. Virkamiesruotsikokeesta säädetään Yliopistolaissa joten sitä pitää sitten siltä osin muuttaa jos niin on. Yliopiston konsistorio ei kuitenkaan saata olla asiasta kanssasi samaa mieltä.

Se tentti ei muuten ole yksi ja sama tentti kaikille vaan yleensä se koe järjesteään jostain oman opiskelualan aiheesta. Jokaiseen akateemiseen lopputkintoon kuuluu siis jonkinlainen ruotsin kielen tentti.

"Monille lukiosta korkeakouluun siirtyville opiskelijoille tulee yllätyksenä, että kaikkien korkeakoulujen tutkintovaatimuksiin kuuluu niin sanotun virkamiesruotsin suorittaminen.

Virkamiesruotsin kokeen suorittaneen tulisi selvitä ruotsillaan virkamiestehtävistä molemmilla kotimaisilla kielillä, kuten Suomen laissa on säädetty.

Oulun yliopistossa tammikuussa väitelleen Hannu Niemen tutkimuksen mukaan joka vuosi vähintään viidennes korkeakoulujen hväksytty-merkinnöistä annetaan opiskelijoille, joiden ruotsintaidot eivät yllä lain edellyttämälle vähimmäistasolle."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/41311-ruotsin-taidoissa-akillinen-romahdus

Ankdam kirjoitti:

"Virkamiesruotsilla ei ole pienintäkään tarvetta Suomessa."

Sinun pitää ottaa yhteyttä Eduskuntaan ja kertoa se heille. Virkamiesruotsikokeesta säädetään Yliopistolaissa joten sitä pitää sitten siltä osin muuttaa jos niin on. Yliopiston konsistorio ei kuitenkaan saata olla asiasta kanssasi samaa mieltä.

Se tentti ei muuten ole yksi ja sama tentti kaikille vaan yleensä se koe järjesteään jostain oman opiskelualan aiheesta. Jokaiseen akateemiseen lopputkintoon kuuluu siis jonkinlainen ruotsin kielen tentti.

"Monille lukiosta korkeakouluun siirtyville opiskelijoille tulee yllätyksenä, että kaikkien korkeakoulujen tutkintovaatimuksiin kuuluu niin sanotun virkamiesruotsin suorittaminen.

Virkamiesruotsin kokeen suorittaneen tulisi selvitä ruotsillaan virkamiestehtävistä molemmilla kotimaisilla kielillä, kuten Suomen laissa on säädetty.

Oulun yliopistossa tammikuussa väitelleen Hannu Niemen tutkimuksen mukaan joka vuosi vähintään viidennes korkeakoulujen hväksytty-merkinnöistä annetaan opiskelijoille, joiden ruotsintaidot eivät yllä lain edellyttämälle vähimmäistasolle."
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/41311-ruotsin-taidoissa-akillinen-romahdus

Lue lisää

Ilman muuta kielilakeja tulee muuttaa. Ne eivät ole sopusoinnussa perustuslain kanssa. Perustuslaissa ei ole vaatimusta, että suomenkielisen pitäisi osata ruotsia. Perustuslaissa on maininta, että viranomaisessa ja tuomioistuimessa tulee saada palvelua molemmilla kielillä. Virkamiehellä ei ole mitään velvoitetta osata ruotsia perustuslain mukaan. Ehkä voisi ottaa kontaktia eduskuntaan ja kertoa heille, että tulkkipalvelun voisi hoitaa vaikka Ruotsista käsin. Ruotsissa on paljon suomea ja ruotsia osaavia henkilöitä, joten tulkkien koulutus tulisi halvaksi. Nykytekniikan aikana voi etätulkkaus olla missä maassa tahansa.

Ankdam kirjoitti:

"Ikävä asenne sinulla Ankdam, tosin on monella muullakin täällä. Poika on oikea ja niin on lukivaikeuskin."

Olen pahoillani jos todella olet tosissasi, tarkoitukseni ei ole loukata mutta ei käynyt mielessäni että joku tulee tuollaista täältä ihan vakavissaan kyselemään.

Nimimerkki 10 antoi parhaan vastauksen. Mutta mitä siihen tulee että jokin yksittäinen aine tuottaa hankaluuksia niin eihän se nyt ole mitenkään harvinaista. Harvoin kukaan on hyvä kaikessa mutta vielä harvemmin koulussa kuitenkaan annetaan vapautus aineesta sillä perusteella ettei siinä pärjää.

Aikoinaan kun itse kävin koulua niin suomen kieli oli matikan lisäksi se aine jota eniten luettiin kesällä ehtolaiskursseilla ja jonka takia jäätiin usein myös luokalle. Monet joille suomen oppiminen oli vaikeata lähtivät kesälomalla ehdoissa pärjätäkseen "på finnbete", eli jonnekin finskfinlandiin piikomaan tai muihin töihin oppiakseen suomea. Finnbete-toiminta oli ennen vanhaan täysin organisoitua toimintaa. Paras kouluaikainen ystäväni oli nillä Finnbete-reissulla monena kesänä koska suomi oli hänelle niin vaikeata, eikä hän osaa suomea kunnolla vieläkään.

Siihen aikaan ei myöskään ollut olemassa sellaista käsitettä kuin lukihäiriö saati sitten että lukihäiriötä olisi arvostelussa huomioitu kuten nykyään jos siitä on saanut todistuksen hankittua.

Lue lisää

Eiköhän ole tarkoitus mennä ajassa eteenpäin eikä taaksepäin. Tottakai ruotsi oppii, jos vaikka muuttaa pariksi vuodeksi Ruotsiin siivoamaan, mutta onko suomalaispojan pakko tehdä niin saadakseen valkolakin?

Kyse on vähemmistökielen taidosta, jonka merkitys on lähinnä ruotsinkielisten identiteetin ylläpitämisessä. Suomentaidolla lienee paljonkin merkitystä Suomessa, sitä pääsee kuulemaan ja käyttämään ihan kaikkialla - ruotsi nyt vain on asia erikseen kun ei eletä Ruotsissa.

neuvot ovat kalliit kirjoitti:

Eiköhän ole tarkoitus mennä ajassa eteenpäin eikä taaksepäin. Tottakai ruotsi oppii, jos vaikka muuttaa pariksi vuodeksi Ruotsiin siivoamaan, mutta onko suomalaispojan pakko tehdä niin saadakseen valkolakin?

Kyse on vähemmistökielen taidosta, jonka merkitys on lähinnä ruotsinkielisten identiteetin ylläpitämisessä. Suomentaidolla lienee paljonkin merkitystä Suomessa, sitä pääsee kuulemaan ja käyttämään ihan kaikkialla - ruotsi nyt vain on asia erikseen kun ei eletä Ruotsissa.

Lue lisää

Siitä ruotsin hyödyllisyydestä on juuri valmistunut tukimus joka kertoo että äidinkieltä suomea on osattava hyvin, englannin taito on itsestäänselvyys mutta ruotsin kielen taito on jo meriitti ja monilla aloilla jopa edellytys päästä korkeampiin asemiin.

http://www.magma.fi/bjorn-sundell/affaerer-eller-business

Ankdam kirjoitti:

Siitä ruotsin hyödyllisyydestä on juuri valmistunut tukimus joka kertoo että äidinkieltä suomea on osattava hyvin, englannin taito on itsestäänselvyys mutta ruotsin kielen taito on jo meriitti ja monilla aloilla jopa edellytys päästä korkeampiin asemiin.

http://www.magma.fi/bjorn-sundell/affaerer-eller-business

Lue lisää

lähinnä tuo tutkimus liittyy ruotsalaisomisteisten firmojen huipulle, siellä sen mukaan ruotsilla voi tehdä jotain - et voi vetää tuollaista tekstiä vastaukseksi sille, joka sanoo, että suomesta on Suomessa hyötyä kun taas ruotsista valtaosalle ei yhtikäs mitään

turhaa venkoilua kirjoitti:

lähinnä tuo tutkimus liittyy ruotsalaisomisteisten firmojen huipulle, siellä sen mukaan ruotsilla voi tehdä jotain - et voi vetää tuollaista tekstiä vastaukseksi sille, joka sanoo, että suomesta on Suomessa hyötyä kun taas ruotsista valtaosalle ei yhtikäs mitään

Lue lisää

Sinä se venkoilet! Seli seli ja päätä pensaaseen!

Kenties ei valtaosalle mutta ei se valtaosa tarvitse englannin lisäksi niitä maailmankieliään, eikä aina sitä englantiakaan. Ruotsin kielen taitoa voi hyödyntää jopa ihan ruohonjuuritasolla täällä kotimaassa.

Sama tutkimus kertoo että suomalaiset omistavat Ruosissa 800 yritystä ja ruotsalaiset Suomessa n. 700 yritystä. Se on aika paljon se ja tahti senkun kiihtyy.
Ei teidän tarvitse niinkään meikäläisten takia sitä ruotsia opiskella vaan itsenne.

Toisaalta löytyyhän niitä duuneja joissa ei tavitse osata edes Suomea joten omapa asianne.

Minä olen kuitenkin tämän palstan kirjoitusten perusteella kuvitellut että kaikki nefet tähtäävät vähintään kansaivälisille huippu-urille kunhan pääsevät siitä pakkoruotsista eroon joka sille uralle tätä nykyä tuntuu olevan se suurin este?

Samainen tutkimus toteaa myös että Suomen liike-elämän englannistumista on tapahtunut vähemmän kuin yleensä kuvitellaan.

""Det finns alltså tecken på att en övergång till engelska inom det finsk-svenska näringslivet ägt rum i mindre utsträckning än man kunde tro"

http://www.magma.fi/bjorn-sundell/affaerer-eller-business

Käki kykkyy kirjoitti:

Ilman muuta kielilakeja tulee muuttaa. Ne eivät ole sopusoinnussa perustuslain kanssa. Perustuslaissa ei ole vaatimusta, että suomenkielisen pitäisi osata ruotsia. Perustuslaissa on maininta, että viranomaisessa ja tuomioistuimessa tulee saada palvelua molemmilla kielillä. Virkamiehellä ei ole mitään velvoitetta osata ruotsia perustuslain mukaan. Ehkä voisi ottaa kontaktia eduskuntaan ja kertoa heille, että tulkkipalvelun voisi hoitaa vaikka Ruotsista käsin. Ruotsissa on paljon suomea ja ruotsia osaavia henkilöitä, joten tulkkien koulutus tulisi halvaksi. Nykytekniikan aikana voi etätulkkaus olla missä maassa tahansa.

Lue lisää

"Ne eivät ole sopusoinnussa perustuslain kanssa."

Niinkö? Mikäs moisen disharmonian aiheuttaa?

Perustualaki eli valtiosääntö on lakien laki, eikä se kerro miten asiat tulee hoitaa ja toteuttaa vaan se sanoo mikä lopputuloksen tulee olla.

Meidän vähemmistöjen oikeuksista se sanoo näin:

17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin

Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan.

Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Ankdam kirjoitti:

"Ikävä asenne sinulla Ankdam, tosin on monella muullakin täällä. Poika on oikea ja niin on lukivaikeuskin."

Olen pahoillani jos todella olet tosissasi, tarkoitukseni ei ole loukata mutta ei käynyt mielessäni että joku tulee tuollaista täältä ihan vakavissaan kyselemään.

Nimimerkki 10 antoi parhaan vastauksen. Mutta mitä siihen tulee että jokin yksittäinen aine tuottaa hankaluuksia niin eihän se nyt ole mitenkään harvinaista. Harvoin kukaan on hyvä kaikessa mutta vielä harvemmin koulussa kuitenkaan annetaan vapautus aineesta sillä perusteella ettei siinä pärjää.

Aikoinaan kun itse kävin koulua niin suomen kieli oli matikan lisäksi se aine jota eniten luettiin kesällä ehtolaiskursseilla ja jonka takia jäätiin usein myös luokalle. Monet joille suomen oppiminen oli vaikeata lähtivät kesälomalla ehdoissa pärjätäkseen "på finnbete", eli jonnekin finskfinlandiin piikomaan tai muihin töihin oppiakseen suomea. Finnbete-toiminta oli ennen vanhaan täysin organisoitua toimintaa. Paras kouluaikainen ystäväni oli nillä Finnbete-reissulla monena kesänä koska suomi oli hänelle niin vaikeata, eikä hän osaa suomea kunnolla vieläkään.

Siihen aikaan ei myöskään ollut olemassa sellaista käsitettä kuin lukihäiriö saati sitten että lukihäiriötä olisi arvostelussa huomioitu kuten nykyään jos siitä on saanut todistuksen hankittua.

Lue lisää

Jälleen kerran osoitus, että suomenruotsalaisilla ei ole minkäänlaista häpyä.

Mutta eiköhän RKP:n raivolla ajama lisäpakkoruotsitus kuitenkin koidu sekä ruotsin kielen että suomenruotsalaisten tappioksi. Mutta voimme lohduttaa heitä sillä, että itsehän ovat sitä halunneet.

Suomalaiset nuoret tulevat hoitamaan homman, kuten Osmo Soininvaara plokissaan kirjoitti jokin aika sitten. Lupaavin merkki siitä ovat kokoomuksen nuoret.

Äidinkielen lukeminen hidasta. Sanojen sävyjen erottaminen vaikeaa. Sen sijaan esseevastausten laatiminen kohtuullisen hyvä. Käytetään paljon äänikirjoja, luemme hänelle ääneen tekstikirjoja jne.

Englantia hän käyttää päivittäin. Skypettää kavereiden kanssa englanniksi. On puhunut englantia kymmenvuotiaasta päivittäin. Arvosana 9-10.

Ei ole mitään mahdollisuutta eikä kyllä tarvettakaan taikoa hänelle useamman tunnin ruotsinkielistä ympäristöä joka päiväksi. On pojalla elämässä aika paljon muutakin tehtävää. Kieltämättä käyttää läksyihin paljon aikaa päivittäin, jotta pysyy mukana ja pärjää hyvin. Matikka ja luonnontieteet suosikkeja.

neuvot on kalliit kirjoitti:

Äidinkielen lukeminen hidasta. Sanojen sävyjen erottaminen vaikeaa. Sen sijaan esseevastausten laatiminen kohtuullisen hyvä. Käytetään paljon äänikirjoja, luemme hänelle ääneen tekstikirjoja jne.

Englantia hän käyttää päivittäin. Skypettää kavereiden kanssa englanniksi. On puhunut englantia kymmenvuotiaasta päivittäin. Arvosana 9-10.

Ei ole mitään mahdollisuutta eikä kyllä tarvettakaan taikoa hänelle useamman tunnin ruotsinkielistä ympäristöä joka päiväksi. On pojalla elämässä aika paljon muutakin tehtävää. Kieltämättä käyttää läksyihin paljon aikaa päivittäin, jotta pysyy mukana ja pärjää hyvin. Matikka ja luonnontieteet suosikkeja.

Lue lisää

Voi, voi, kyllä nyt meni provoilijalta uskottavuus lopullisesti. Lukihäiriö ja ruotsin kielen opettelu mahdotonta, mutta huomattavast vaikeamman englannin arvosanat 9-10 luokkaa. Nyt teit kyllä itsestäsi valtakunnan pellen. Missä se lukihäiriö muka on englannin kielen tapauksessa. Ettei vaan olisi sinun asennehäiriösi, sinun korvien välissä, tai sitten lapsesi on kouluhäirikkö, ääliö!! Pohja putosi totaalisesti valehtelemistasi psyko-/neurologisista perusteista. Olet surkimus, valehtelija. Ikinä en ole näin surkeaa provoilijaa kohdannut!!

Einari Rautakanki kirjoitti:

Voi, voi, kyllä nyt meni provoilijalta uskottavuus lopullisesti. Lukihäiriö ja ruotsin kielen opettelu mahdotonta, mutta huomattavast vaikeamman englannin arvosanat 9-10 luokkaa. Nyt teit kyllä itsestäsi valtakunnan pellen. Missä se lukihäiriö muka on englannin kielen tapauksessa. Ettei vaan olisi sinun asennehäiriösi, sinun korvien välissä, tai sitten lapsesi on kouluhäirikkö, ääliö!! Pohja putosi totaalisesti valehtelemistasi psyko-/neurologisista perusteista. Olet surkimus, valehtelija. Ikinä en ole näin surkeaa provoilijaa kohdannut!!

Lue lisää

Et sitten tiedä lukihäiriöistä yhtään mitään.

Ymmärrän yhä paremmin, miksi meillä on tämä pakollinen ruotsi. Pakollisen ruotsin puolustajat kun eivät voi uskoa, että maassa olisi lahjakkaita ihmisiä, joiden elämää se pakollinen ruotsi todella haittaa ja joiden koulutuksen esteeksi se jopa nousee.

Teillä se asenneongelma on. Te kieltäydytte näkemästä totuutta. Tällä asenteella te olette vastuussa niistä ongelmista, suruista ja tekemättä jääneistä opinnoista, joita tuollainen asenne muille aiheuttaa.

En tiedä, miten teidät on mankeloitu kieltämään tosiasiat. Tosiasia on, että kielet ovat lukivaikeudessa aivan erilaisessa asemassa. Tosiasia on, että osa oppilaista kokee nimenomaan ruotsi äärimmäisen vaikeaksi. Tämä on teidänlaistenne takia tehty vaietuksi kouluista puhuttaessa. Te ja teidän kaikkitietävyytenne. Ja tosiasia on, ettei ruotsia pääse, joudu käyttämään muuta kuin ruotsin tunneilla. Ja vielä tosiasia on, että monelle ruotsin opiskeluun vaadittava työmäärä nousee niin suureksi, että se naurettavaa, kun kyseessä on kieli, jota ei muuten elämässään koskaan tarvitse.

Voi mitkä silmälaput olette itsellenne tehneet.

Voivoi, ei sillä pojalla mitään asenneongelmaa ole. Tuo on pelkkää sanahelinää ja todellisuuden kieltämistä.

Ei esseevastauksiin kykeneminen ja äänikirjojen kuunteleminen kerro lukivaikeudesta tai sen olemattomuudesta sitä tai tätä. Kertoo vain, että poika osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja kotoa on osattu neuvoa muitakin opiskelutapoja kuin ne tavallisimmat.

Mutta tiedänhän minä, että ihmiset ovat tällä lailla sokeita. He kuvittelevat tietävänsä mitä lukivaikeus on tai ei ole, kun ovat yhden serkun kummin kaiman tavanneet jolla se lukivaikeus oli. Ja ennen kaikkea, jos ruotsia ei opi niin sen on pakko olla asenneongelma, ruotsia nyt muka oppivat kaikki.
Täällä se asenneongelma on.

Kiukuttaa se, että mielummin kuin myönnetään ruotsin opiskelun irrationaalisuus tavallisen suomenkielisen ja vielä lukivaikeuden omaavan lahjakkaan nuoren kannalta, tämä nuori patistetaan ammattikouluun. NIin huippuelitistinen ja ajastaan jäljessä oleva asenne että itkettää.

neuvot on kalliit kirjoitti:

Voivoi, ei sillä pojalla mitään asenneongelmaa ole. Tuo on pelkkää sanahelinää ja todellisuuden kieltämistä.

Ei esseevastauksiin kykeneminen ja äänikirjojen kuunteleminen kerro lukivaikeudesta tai sen olemattomuudesta sitä tai tätä. Kertoo vain, että poika osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja kotoa on osattu neuvoa muitakin opiskelutapoja kuin ne tavallisimmat.

Mutta tiedänhän minä, että ihmiset ovat tällä lailla sokeita. He kuvittelevat tietävänsä mitä lukivaikeus on tai ei ole, kun ovat yhden serkun kummin kaiman tavanneet jolla se lukivaikeus oli. Ja ennen kaikkea, jos ruotsia ei opi niin sen on pakko olla asenneongelma, ruotsia nyt muka oppivat kaikki.
Täällä se asenneongelma on.

Kiukuttaa se, että mielummin kuin myönnetään ruotsin opiskelun irrationaalisuus tavallisen suomenkielisen ja vielä lukivaikeuden omaavan lahjakkaan nuoren kannalta, tämä nuori patistetaan ammattikouluun. NIin huippuelitistinen ja ajastaan jäljessä oleva asenne että itkettää.

Lue lisää

Askarruttaa, että keksitään tarinoita lapsen lukihäiriöstä kun oikeasti halutaan vain marmattaa pakkoruotsista. Samat ongelmat sillä pojalla olisi muissakin aineissa.

Asenneongelma on sillä, joka muka kyselee lukion ruotsin suorittamisesta suomi24:n RKP-keskustelupalstalla kun oikeampi kyselypaikka olisi "lahjakkaan nuoren" opinto-ohjaaja. Paitsi ettei siellä taida sitä nuorta ollakaan.

asenne ongelmana kirjoitti:

Askarruttaa, että keksitään tarinoita lapsen lukihäiriöstä kun oikeasti halutaan vain marmattaa pakkoruotsista. Samat ongelmat sillä pojalla olisi muissakin aineissa.

Asenneongelma on sillä, joka muka kyselee lukion ruotsin suorittamisesta suomi24:n RKP-keskustelupalstalla kun oikeampi kyselypaikka olisi "lahjakkaan nuoren" opinto-ohjaaja. Paitsi ettei siellä taida sitä nuorta ollakaan.

Lue lisää

haloo - jokaisessa suomenkilisessä perheessä, jonka lapsi menettää koulutusmahdollisuutensa pakkoruotsin takia, on ihan oikea asenne pakollista ruotsia kohtaan: kriittinen ja oikeutta vaativa

No nyt lapsukainen pikapikaa hakemaan IB-lukioon, ei tartte ruotsia suorittaa! Muuten, ihan oikeasti, sellaista lukihäiriötä ei ole olemassakaan, joka estää YHDEN kielen opiskelun, jos muut kielet sujuvat!

Kurssimuotoisessa iltalukiossa voi opiskella mitä haluaa, vaikka yhtä oppiainetta. Kaveri suoritti eläkepäivinä italiaan lukiokurssin ja kirjoittaa yo-kokeen keväällä. Täydellistä yo-todistusta ei kai tarvita jatko-opintoihin lukiotodistus riittää - luulisin? Eiku jatkoon vaan. Nuorilla ei muuten ole mikään kiire valmistua.

Fia T. Lux kirjoitti:

No nyt lapsukainen pikapikaa hakemaan IB-lukioon, ei tartte ruotsia suorittaa! Muuten, ihan oikeasti, sellaista lukihäiriötä ei ole olemassakaan, joka estää YHDEN kielen opiskelun, jos muut kielet sujuvat!

Lue lisää

Otapa asiasta selvää.

Ensinkin lukivaikeuden tyypit osuvat eri tavalla eri kieliin. Englanti on vaikea yhdelle tyypille ja ruotsi toiselle. Ne kun ovat erilaisia kieliä kirjoitus- ja lausumistapojensa puolesta.

Toiseksi mieleen palauttamisen vaikeuden (liittyy usein lukivaikeuteen) omaava tarvitsee yleensä erittäin paljon enemmän harjoitusta. Silloin ei kannata lukea kieliä, joita ei voi käyttää arjessa.

turhaa venkoilua kirjoitti:

Otapa asiasta selvää.

Ensinkin lukivaikeuden tyypit osuvat eri tavalla eri kieliin. Englanti on vaikea yhdelle tyypille ja ruotsi toiselle. Ne kun ovat erilaisia kieliä kirjoitus- ja lausumistapojensa puolesta.

Toiseksi mieleen palauttamisen vaikeuden (liittyy usein lukivaikeuteen) omaava tarvitsee yleensä erittäin paljon enemmän harjoitusta. Silloin ei kannata lukea kieliä, joita ei voi käyttää arjessa.

Lue lisää

"Ensinkin lukivaikeuden tyypit osuvat eri tavalla eri kieliin. Englanti on vaikea yhdelle tyypille ja ruotsi toiselle. Ne kun ovat erilaisia kieliä kirjoitus- ja lausumistapojensa puolesta. "

Tuon kuulen ensimmäistä kertaa. Ja niin taisit kuulla itsekin?

vengovengo kirjoitti:

"Ensinkin lukivaikeuden tyypit osuvat eri tavalla eri kieliin. Englanti on vaikea yhdelle tyypille ja ruotsi toiselle. Ne kun ovat erilaisia kieliä kirjoitus- ja lausumistapojensa puolesta. "

Tuon kuulen ensimmäistä kertaa. Ja niin taisit kuulla itsekin?

Lue lisää

"Tuon kuulen ensimmäistä kertaa. Ja niin taisit kuulla itsekin? "
Itse lukihäiriöisenä sanoisin että asia on juuri niin, että englannin ja ruotsinopiskelu poikkeaa lukihäiriöisen näkökulmasta paljon toisistaan. Tietenkin sekin pitää muistaa että lukihäiriö ei ole mikään vakiomuotoinen häiriö, eli se ei ilmene samanlaisena kaikilla vaan erilaisina variaatioina oppimiseen kohdistuvina häiriöinä.

Siis ruotsin ja englannin välinen ero on siinä, että englannin kanssa pärjää rutiinilla ja laajalla sanastolla, kieliopin tarkalla osaamisella ei ole väliä kuin vasta sitten akateemisella tasolla, eli monet kieliopilliset jutut pystyy kiertämään ilmaisullisin tai vastaavin keinoin.

Ruotsin kielessä tilanne on toinen, eli ruotsissa jokin kielioppirakenne on osattava, ja sitä ei voi kiertää samalla tavoin kuin englannissa. Vaikka täällä on esitetty ruotsin kielioppia helpoksi, niin siihen liittyvän tarkan täsmällisyyden takia se on nimenomaan vaikea lukihäiriöiselle.

Englannin epämääräinen ja monia poikkeuksia sisältävä kielioppi sen sijaan antaa mahdollisuuden lukihäiriöiselle kielenkäyttöön, koska tavallaan lukuun ottamatta joitain akateemisia Oxford-englannilla tehtäviä tutkimuksia, suurin osa puhujista ei noudata sen kielioppia kovinkaan tarkasti, siltikään ilman että kommunikointi paljoakaan vaikeutuu, eli tämä kielen sisäinen toleranssi on englannissa hyvin väljä.

Ruotsin kohdalla tämä ei oikein onnistu mitenkään, sillä jos käytät kieltä täsmällisen kieliopin vastaisesti vastapuoli ei ymmärrä tai sitten tulet tarkoittaneeksi jotain muuta. Lisäksi ruotsin kielessä on paljon sellaisia pieniä kieliopillisia nyansseja, jotka vaikuttavat paljon kielen käyttöön ja jotka pitää hallita. Ongelma on, ettei lukihäiriöinen usein hallitse näitä edes omassa äidinkielessään kovin hyvin, jolloin näiden merkitys jää hyvin vieraaksi toisessa kielessä samoin kuin niiden käyttäminen.

En tiedä onko aloitus provo, mutta on jotenkin masentavaa kun ensimmäiseksi täälläkin suositellaan vain ammattikoulua varsin lahjakkaan oloiselle oppilaalle, vain sen takia ettei hän hallitse ruotsia.

Lukihäronen kirjoitti:

"Tuon kuulen ensimmäistä kertaa. Ja niin taisit kuulla itsekin? "
Itse lukihäiriöisenä sanoisin että asia on juuri niin, että englannin ja ruotsinopiskelu poikkeaa lukihäiriöisen näkökulmasta paljon toisistaan. Tietenkin sekin pitää muistaa että lukihäiriö ei ole mikään vakiomuotoinen häiriö, eli se ei ilmene samanlaisena kaikilla vaan erilaisina variaatioina oppimiseen kohdistuvina häiriöinä.

Siis ruotsin ja englannin välinen ero on siinä, että englannin kanssa pärjää rutiinilla ja laajalla sanastolla, kieliopin tarkalla osaamisella ei ole väliä kuin vasta sitten akateemisella tasolla, eli monet kieliopilliset jutut pystyy kiertämään ilmaisullisin tai vastaavin keinoin.

Ruotsin kielessä tilanne on toinen, eli ruotsissa jokin kielioppirakenne on osattava, ja sitä ei voi kiertää samalla tavoin kuin englannissa. Vaikka täällä on esitetty ruotsin kielioppia helpoksi, niin siihen liittyvän tarkan täsmällisyyden takia se on nimenomaan vaikea lukihäiriöiselle.

Englannin epämääräinen ja monia poikkeuksia sisältävä kielioppi sen sijaan antaa mahdollisuuden lukihäiriöiselle kielenkäyttöön, koska tavallaan lukuun ottamatta joitain akateemisia Oxford-englannilla tehtäviä tutkimuksia, suurin osa puhujista ei noudata sen kielioppia kovinkaan tarkasti, siltikään ilman että kommunikointi paljoakaan vaikeutuu, eli tämä kielen sisäinen toleranssi on englannissa hyvin väljä.

Ruotsin kohdalla tämä ei oikein onnistu mitenkään, sillä jos käytät kieltä täsmällisen kieliopin vastaisesti vastapuoli ei ymmärrä tai sitten tulet tarkoittaneeksi jotain muuta. Lisäksi ruotsin kielessä on paljon sellaisia pieniä kieliopillisia nyansseja, jotka vaikuttavat paljon kielen käyttöön ja jotka pitää hallita. Ongelma on, ettei lukihäiriöinen usein hallitse näitä edes omassa äidinkielessään kovin hyvin, jolloin näiden merkitys jää hyvin vieraaksi toisessa kielessä samoin kuin niiden käyttäminen.

En tiedä onko aloitus provo, mutta on jotenkin masentavaa kun ensimmäiseksi täälläkin suositellaan vain ammattikoulua varsin lahjakkaan oloiselle oppilaalle, vain sen takia ettei hän hallitse ruotsia.

Lue lisää

Tosi hyvä selitys, kiitos!

Vastaan tässä vähän alempana, kun ei ehkä lueta niitä ylempänä olevia vastauksia. Sinne laitoin kumminkin äsken vastauksen. Haluan vain sanoa, että aloittajan laittama provo on raukkamaisimpia, surkeimpia provoja, joita olen netissä koskaan kohdannut (siis jopa netissä). Aloittaja lienee todellakin surkimusten pohjasakkaa. Mielenterveysongelmia? Todennäköisesti!

Einari Rautakanki kirjoitti:

Vastaan tässä vähän alempana, kun ei ehkä lueta niitä ylempänä olevia vastauksia. Sinne laitoin kumminkin äsken vastauksen. Haluan vain sanoa, että aloittajan laittama provo on raukkamaisimpia, surkeimpia provoja, joita olen netissä koskaan kohdannut (siis jopa netissä). Aloittaja lienee todellakin surkimusten pohjasakkaa. Mielenterveysongelmia? Todennäköisesti!

Lue lisää

"Aloittaja lienee todellakin surkimusten pohjasakkaa. Mielenterveysongelmia? Todennäköisesti!"

Sanoisin pikemminkin että kyseessä on kokenut kielipoliittisten palstojen konkari. Eli sama asia.

SEISMOLOTUS kirjoitti:

"Aloittaja lienee todellakin surkimusten pohjasakkaa. Mielenterveysongelmia? Todennäköisesti!"

Sanoisin pikemminkin että kyseessä on kokenut kielipoliittisten palstojen konkari. Eli sama asia.

Lue lisää

Ehkäpä sama asia. Kyllähän sen ymmärtää, jos näillä asennevammaisilla fennoilla, jotka spämmäilevät näillä palstoilla päivästä toiseen, eivät kaikki hevoset ole kotona tallissa.

Einari Rautakanki kirjoitti:

Ehkäpä sama asia. Kyllähän sen ymmärtää, jos näillä asennevammaisilla fennoilla, jotka spämmäilevät näillä palstoilla päivästä toiseen, eivät kaikki hevoset ole kotona tallissa.

Lue lisää

Pakkoruotsiko ei sitten johdu asennevammasta?

SEISMOLOTUS kirjoitti:

"Aloittaja lienee todellakin surkimusten pohjasakkaa. Mielenterveysongelmia? Todennäköisesti!"

Sanoisin pikemminkin että kyseessä on kokenut kielipoliittisten palstojen konkari. Eli sama asia.

Lue lisää

Pohjasakkaa. Minä ja perheeni pohjasakkaa? Tiedätkö, minkä työn olemme nähneet pojan lukivaikeuden voittamiseksi ja koulunkäynnin tukemiseksi. Tiedätkö, miten olen jo ala-astevuosina tehnyt usein toisen työpäivän kotona laatien tehtäviä, lukien ääneen, istuen vieressä, kun poika lukee, jotta hän jaksaisi yrittää...

Olen sanaton siitä pahanilkisyydestä ja asenneongelmaisuudesta, jota pakollisen ruotsin puoltajat täällä osoittavat. He ovat todellisia asenneongelmaisia.

Ymmärrän asian niin, että jos te suostuisitte näkemään, millaista hallaa lahjakkaiden nuorten ihmisten elämälle pakollinen ruotsi tekee, se olisi teille liian kova pala. Siksi pitää vain väittää, että ne, jotka ongelmat ottavat esille ovat mielenvikaisia ja keksivät tarinoita.

Teidän asenteenne pitäisi nyt tutkituttaa. Itseään on helppo pettää, mutta miettikääpä, annatteko itsekään itsellenne anteeksi, kun heräätte huomaamaan asioiden todellisen laidan.

Minun poikani ei ole provo vaan hieno nuori ihminen. Kiitos niille, jotka vastasitte asiallisesti.

neuvot on kalliit kirjoitti:

Pohjasakkaa. Minä ja perheeni pohjasakkaa? Tiedätkö, minkä työn olemme nähneet pojan lukivaikeuden voittamiseksi ja koulunkäynnin tukemiseksi. Tiedätkö, miten olen jo ala-astevuosina tehnyt usein toisen työpäivän kotona laatien tehtäviä, lukien ääneen, istuen vieressä, kun poika lukee, jotta hän jaksaisi yrittää...

Olen sanaton siitä pahanilkisyydestä ja asenneongelmaisuudesta, jota pakollisen ruotsin puoltajat täällä osoittavat. He ovat todellisia asenneongelmaisia.

Ymmärrän asian niin, että jos te suostuisitte näkemään, millaista hallaa lahjakkaiden nuorten ihmisten elämälle pakollinen ruotsi tekee, se olisi teille liian kova pala. Siksi pitää vain väittää, että ne, jotka ongelmat ottavat esille ovat mielenvikaisia ja keksivät tarinoita.

Teidän asenteenne pitäisi nyt tutkituttaa. Itseään on helppo pettää, mutta miettikääpä, annatteko itsekään itsellenne anteeksi, kun heräätte huomaamaan asioiden todellisen laidan.

Minun poikani ei ole provo vaan hieno nuori ihminen. Kiitos niille, jotka vastasitte asiallisesti.

Lue lisää

Pohjasakkaa ovat RKP:n mielestä kaikki, jotka vastustavat täysin turhaa pakkoruotsia ja haluaisivat opiskella sillä ajalla jotain hyödyllistä. Siis noin 90% suomalaisista.

neuvot on kalliit kirjoitti:

Pohjasakkaa. Minä ja perheeni pohjasakkaa? Tiedätkö, minkä työn olemme nähneet pojan lukivaikeuden voittamiseksi ja koulunkäynnin tukemiseksi. Tiedätkö, miten olen jo ala-astevuosina tehnyt usein toisen työpäivän kotona laatien tehtäviä, lukien ääneen, istuen vieressä, kun poika lukee, jotta hän jaksaisi yrittää...

Olen sanaton siitä pahanilkisyydestä ja asenneongelmaisuudesta, jota pakollisen ruotsin puoltajat täällä osoittavat. He ovat todellisia asenneongelmaisia.

Ymmärrän asian niin, että jos te suostuisitte näkemään, millaista hallaa lahjakkaiden nuorten ihmisten elämälle pakollinen ruotsi tekee, se olisi teille liian kova pala. Siksi pitää vain väittää, että ne, jotka ongelmat ottavat esille ovat mielenvikaisia ja keksivät tarinoita.

Teidän asenteenne pitäisi nyt tutkituttaa. Itseään on helppo pettää, mutta miettikääpä, annatteko itsekään itsellenne anteeksi, kun heräätte huomaamaan asioiden todellisen laidan.

Minun poikani ei ole provo vaan hieno nuori ihminen. Kiitos niille, jotka vastasitte asiallisesti.

Lue lisää

Minunkin on todella vaikea ymmärtää, miksi kyselet asiasta suomi24 rkp-palstalla. Lukivaikeuksiin perehtyneenä ja koulunkäyntiä tukeneena olet varmasti ollut poikasi kouluväen kanssa tekemisissä aktiivisesti. Miksi et olisi kysynyt asiasta heiltä, jotka siitä jotakin tietävät? Poiikasi koulun rehtori ja opinto-ohjaaja osaavat vastata kysymykseesi.

Siksi on helppo uskoa että kyseessä on provo.

Kun lisäksi leimaat välittömästi pakkoruotsin puolustajaksi sellaisen, joka varsin ymmärrettävästi epäilee tarkoitusperiäsi, vahvistuu epäilys siitä, että tarkoituksesi ei ole niinkään saada apua poikasi ongelmiin vaan provosoida keskustelua palstalla.

Saatan olla väärässä, mutta silloin ihmettelen, miten niin hienolla ja lahjakkaalla pojalla voi olla noin tontut vanhemmat.

asenne ongelmana kirjoitti:

Minunkin on todella vaikea ymmärtää, miksi kyselet asiasta suomi24 rkp-palstalla. Lukivaikeuksiin perehtyneenä ja koulunkäyntiä tukeneena olet varmasti ollut poikasi kouluväen kanssa tekemisissä aktiivisesti. Miksi et olisi kysynyt asiasta heiltä, jotka siitä jotakin tietävät? Poiikasi koulun rehtori ja opinto-ohjaaja osaavat vastata kysymykseesi.

Siksi on helppo uskoa että kyseessä on provo.

Kun lisäksi leimaat välittömästi pakkoruotsin puolustajaksi sellaisen, joka varsin ymmärrettävästi epäilee tarkoitusperiäsi, vahvistuu epäilys siitä, että tarkoituksesi ei ole niinkään saada apua poikasi ongelmiin vaan provosoida keskustelua palstalla.

Saatan olla väärässä, mutta silloin ihmettelen, miten niin hienolla ja lahjakkaalla pojalla voi olla noin tontut vanhemmat.

Lue lisää

Sovimme poikani kanssa, ettei hän kysy asiaa suoraan toivomansa lukion rehtorilta tai opolta, jottei hän leimautuisi heti hankalaksi. Tällä palstalla on ollut keskustelua myös kouluista ja arvelin, että täällä voisi joku tietää tai jopa olla itse kulkenut tuon matkan. Että pelkästään kysymällä leimautuu mielisairaaksi tai vähintäänkin tontuksi vanhemmaksi, on kyllä minullekin uutta. On pakko ihmetellä, kuka tässä on sairas tai tonttu.

Poika voi esittää kysymyksensä lukiolaisten palstalla, mutta pitänee varoittaa häntä siitä, että liikkeellä on melkoinen armeija tiukkapipoja, jotka tietävät, ettei lukivaikeutta voi olla, jos on kiitettävä englannissa, ja että kysymys pyritään luultavasti hiljentämään selittämällä hänen sukunsa tontuiksi, sairaiksi, provoilijoiksi jne.

Olette te melkoista sakkia. Ette tietenkään kannata pakollista ruotsia, muuten vain heittelette kivillä niitä, joille se pakollinen ruotsi todellinen riesa ja este.

neuvot on kalliit kirjoitti:

Sovimme poikani kanssa, ettei hän kysy asiaa suoraan toivomansa lukion rehtorilta tai opolta, jottei hän leimautuisi heti hankalaksi. Tällä palstalla on ollut keskustelua myös kouluista ja arvelin, että täällä voisi joku tietää tai jopa olla itse kulkenut tuon matkan. Että pelkästään kysymällä leimautuu mielisairaaksi tai vähintäänkin tontuksi vanhemmaksi, on kyllä minullekin uutta. On pakko ihmetellä, kuka tässä on sairas tai tonttu.

Poika voi esittää kysymyksensä lukiolaisten palstalla, mutta pitänee varoittaa häntä siitä, että liikkeellä on melkoinen armeija tiukkapipoja, jotka tietävät, ettei lukivaikeutta voi olla, jos on kiitettävä englannissa, ja että kysymys pyritään luultavasti hiljentämään selittämällä hänen sukunsa tontuiksi, sairaiksi, provoilijoiksi jne.

Olette te melkoista sakkia. Ette tietenkään kannata pakollista ruotsia, muuten vain heittelette kivillä niitä, joille se pakollinen ruotsi todellinen riesa ja este.

Lue lisää

"Sovimme poikani kanssa, ettei hän kysy asiaa suoraan toivomansa lukion rehtorilta tai opolta, jottei hän leimautuisi heti hankalaksi. "

Asian olisi voinut helposti kysyä peruskoulun opinto-ohjaajaltakin. Voi vieläkin. Lukion opinto-ohjaajillakin on eettisten säännöstensä mukainen vaitiolovelvollisuus.

Maailman kaikista paikoista tämä nyt on viimeinen mistä kysyä neuvoa tai apua. Siksi epäilys, ettet ole oikeasti apua tai neuvoa kysymässä.

Luki-vaikeus teettää oppilaalla enemmän työtä. Eri opiskelutekniikkojen käyttö helpottaa usein. Olette käyttäneet äänikirjoja ja lukeneet ääneen eli pojan auditiivinen oppimiskanava on ilmeisen vahva. Samaa menetelmää kannattaa käyttää tietysti jatkossakin. Kielten opiskeluun se sopiikin erityisen hyvin. Kirjasarjojen mukana tulee cd/dvd-levyjä, joissa kappaleiden tekstit on luettuna. Käyttäkää niitä. Myös lukiossa on mahdollisuus saada erityisopetusta. Opiskelutekniikoissa auttaa opo. Sitä varten se opo on siellä koulussa.

Olette te melkoista sakkia. Kouluissa on palkattuja ammattilaisia vastaamassa kysymyksiinne, mutta täällä notkutte nettipalstalla etsimässä apua.

asenne ongelmana kirjoitti:

"Sovimme poikani kanssa, ettei hän kysy asiaa suoraan toivomansa lukion rehtorilta tai opolta, jottei hän leimautuisi heti hankalaksi. "

Asian olisi voinut helposti kysyä peruskoulun opinto-ohjaajaltakin. Voi vieläkin. Lukion opinto-ohjaajillakin on eettisten säännöstensä mukainen vaitiolovelvollisuus.

Maailman kaikista paikoista tämä nyt on viimeinen mistä kysyä neuvoa tai apua. Siksi epäilys, ettet ole oikeasti apua tai neuvoa kysymässä.

Luki-vaikeus teettää oppilaalla enemmän työtä. Eri opiskelutekniikkojen käyttö helpottaa usein. Olette käyttäneet äänikirjoja ja lukeneet ääneen eli pojan auditiivinen oppimiskanava on ilmeisen vahva. Samaa menetelmää kannattaa käyttää tietysti jatkossakin. Kielten opiskeluun se sopiikin erityisen hyvin. Kirjasarjojen mukana tulee cd/dvd-levyjä, joissa kappaleiden tekstit on luettuna. Käyttäkää niitä. Myös lukiossa on mahdollisuus saada erityisopetusta. Opiskelutekniikoissa auttaa opo. Sitä varten se opo on siellä koulussa.

Olette te melkoista sakkia. Kouluissa on palkattuja ammattilaisia vastaamassa kysymyksiinne, mutta täällä notkutte nettipalstalla etsimässä apua.

Lue lisää

Poikani koulu muodostuu sekä perustasteesta että lukiosta, jonne poikani aikoo, opot ovat työkavereita. Ei siinä mitään vaitiovelvollisuuksia noudateta.

Sitä paitsi pakollisen ruotsin kiertäminen on sen verran harvinaista tietoa, että sitä voisi löytyä nimenomaan täältä.

Sinä haukut minut, joka tarvitsen apua ja jonka koko perhe kärsii pakollisesta ruotsista, jota sinä aivan ilmeisesti pidät ihan reiluna juttuna. Sinä käsket minun hankkia pojalleni vain lisää äänikirjoja ja tekemään lisää työtä. Tiedätkö, että tässä olisi sekin mahdollisuus, että ihan vain myöntäisit sen pakon olevan sittenkin vähemmän viisas juttu ja toivottaisit meille mahdollisuutta päästä siitä.

Kovasti kauppaat muka saatavilla olevaa materiaalia. Ruotsinkirjojen romput sisältävät vain luetut kappaleet, seiskalla joitakin harjoituksia. Olen ostanut sen ainoan yläasteen romppukurssin, joka on tarjolla. Se ei noudata mitään kirjasarjaa ja tehtävät eivät palvele esimerkiksi kokeeseen opiskelua. Se ei ole myöskään pedagogisesti ollenkaan loistokas tuote. Meillä on pakollinen ruotsi ja kaikenlaista hehkutusta sen ympärillä, mutta oppimateriaaleja ei ole, ei varsinkaan heikoimmille.

Jatkat samaa syyttelevääja mukatietävää linjaa, jota tässä on jo esitelty ihan tarpeeksi.

neuvot on kalliit kirjoitti:

Poikani koulu muodostuu sekä perustasteesta että lukiosta, jonne poikani aikoo, opot ovat työkavereita. Ei siinä mitään vaitiovelvollisuuksia noudateta.

Sitä paitsi pakollisen ruotsin kiertäminen on sen verran harvinaista tietoa, että sitä voisi löytyä nimenomaan täältä.

Sinä haukut minut, joka tarvitsen apua ja jonka koko perhe kärsii pakollisesta ruotsista, jota sinä aivan ilmeisesti pidät ihan reiluna juttuna. Sinä käsket minun hankkia pojalleni vain lisää äänikirjoja ja tekemään lisää työtä. Tiedätkö, että tässä olisi sekin mahdollisuus, että ihan vain myöntäisit sen pakon olevan sittenkin vähemmän viisas juttu ja toivottaisit meille mahdollisuutta päästä siitä.

Kovasti kauppaat muka saatavilla olevaa materiaalia. Ruotsinkirjojen romput sisältävät vain luetut kappaleet, seiskalla joitakin harjoituksia. Olen ostanut sen ainoan yläasteen romppukurssin, joka on tarjolla. Se ei noudata mitään kirjasarjaa ja tehtävät eivät palvele esimerkiksi kokeeseen opiskelua. Se ei ole myöskään pedagogisesti ollenkaan loistokas tuote. Meillä on pakollinen ruotsi ja kaikenlaista hehkutusta sen ympärillä, mutta oppimateriaaleja ei ole, ei varsinkaan heikoimmille.

Jatkat samaa syyttelevääja mukatietävää linjaa, jota tässä on jo esitelty ihan tarpeeksi.

Lue lisää

Vähänpä luotat suomalaisiin kouluihmisiin. Mitä ihmeen ongelmia pojallesi voisi koitua siitä, että opinto-ohjaaja on perillä hänen lukivaikeudestaan? Miksi sitä pitäisi salailla? Oppilaan etu kun on se ohjenuora, jota koulussa tulee noudattaa.

Hae hyvä ihminen apua sieltä mistä sitä saat. Täältä saat osaksesi vain taivastelua pakkoruotsin vääryydestä. Nyt tosin tulee vaikutelma, ettet oikeastaan mitään muuta haluakaan. Poikaasihan se ei kuitenkaan auta millään tavalla. Eikä sinuakaan sen kummemmin.

Tässä, ole hyvä:

http://verkkokauppa.oph.fi/epages/OPH.sf?ObjectPath=/Shops/OPH/Categories/Suomi/Lukiokoulutuksen_oppimateriaalit/Toinen_kotimainen_kieli_ruotsi

asenne ongelmana kirjoitti:

Vähänpä luotat suomalaisiin kouluihmisiin. Mitä ihmeen ongelmia pojallesi voisi koitua siitä, että opinto-ohjaaja on perillä hänen lukivaikeudestaan? Miksi sitä pitäisi salailla? Oppilaan etu kun on se ohjenuora, jota koulussa tulee noudattaa.

Hae hyvä ihminen apua sieltä mistä sitä saat. Täältä saat osaksesi vain taivastelua pakkoruotsin vääryydestä. Nyt tosin tulee vaikutelma, ettet oikeastaan mitään muuta haluakaan. Poikaasihan se ei kuitenkaan auta millään tavalla. Eikä sinuakaan sen kummemmin.

Tässä, ole hyvä:

http://verkkokauppa.oph.fi/epages/OPH.sf?ObjectPath=/Shops/OPH/Categories/Suomi/Lukiokoulutuksen_oppimateriaalit/Toinen_kotimainen_kieli_ruotsi

Lue lisää

Toki etsin tarpeelliset tiedot.

Mutta asenteenne muistan.

Ei kannata ihmetellä, miksi suomenkielisten on yhä vaikeampi arvostaa ruotsinkielisiä. Teidän asenteenne on todella ikävä.

neuvot on kalliit kirjoitti:

Toki etsin tarpeelliset tiedot.

Mutta asenteenne muistan.

Ei kannata ihmetellä, miksi suomenkielisten on yhä vaikeampi arvostaa ruotsinkielisiä. Teidän asenteenne on todella ikävä.

Lue lisää

Ja nyt sitten oletat että keskustelet ruotsinkielisen kanssa!

Todella merkillinen on asenteesi. Se jää kyllä mieleen. Mutta juuri tähänhän provoilullasi pyritkin.

asenne ongelmana kirjoitti:

Ja nyt sitten oletat että keskustelet ruotsinkielisen kanssa!

Todella merkillinen on asenteesi. Se jää kyllä mieleen. Mutta juuri tähänhän provoilullasi pyritkin.

Lue lisää

Oletan. Tai ainakin niin kiihkeän pakollisen ruotsin kannattajan kanssa, että hänestä on oikein ilkeillä, koska kuvittelee, että ruotsia oppii jokainen, jolla ei ole asenneongelmia, tonttuja vanhempina, mielenvikaisuutta ja mitä näitä vaihtoehtoja täällä onkaan tarjottu.

Sinä kenenkään todellisista ongelmista ole kiinnostunut. Huudat vain provo, provo heti kun pitäisi avartaa maailmankuvaa. Onnea valitsemallesi tielle.

asenne ongelmana kirjoitti:

Vähänpä luotat suomalaisiin kouluihmisiin. Mitä ihmeen ongelmia pojallesi voisi koitua siitä, että opinto-ohjaaja on perillä hänen lukivaikeudestaan? Miksi sitä pitäisi salailla? Oppilaan etu kun on se ohjenuora, jota koulussa tulee noudattaa.

Hae hyvä ihminen apua sieltä mistä sitä saat. Täältä saat osaksesi vain taivastelua pakkoruotsin vääryydestä. Nyt tosin tulee vaikutelma, ettet oikeastaan mitään muuta haluakaan. Poikaasihan se ei kuitenkaan auta millään tavalla. Eikä sinuakaan sen kummemmin.

Tässä, ole hyvä:

http://verkkokauppa.oph.fi/epages/OPH.sf?ObjectPath=/Shops/OPH/Categories/Suomi/Lukiokoulutuksen_oppimateriaalit/Toinen_kotimainen_kieli_ruotsi

Lue lisää

"Tässä, ole hyvä: http://verkkokauppa.oph.fi/epages/OPH.sf?ObjectPath=/Shops/OPH/Categories/Suomi/Lukiokoulutuksen_oppimateriaalit/Toinen_kotimainen_kieli_ruotsi"

Nämä oli sitten lukion pitkälle A-ruotsille. Taviksille on se B-ruotsi.

Ei ollut oph:n sivuilla mitään romppuopetusta. Peruskouluun löytyi materiaalia maahanmuuttajaoppilaille, mutta se oli taas kokonainen krijasarja ja cd:llä vain luettuna kirjan tekstit.

Oikeasti. Pakollisen ruotsin oppimateriaalit ovat surkeita. Niillä pyritään lähinnä eriyttämään ylöspäin, mitä heikommin menee, sitä vähemmän on matskua.

Drillaavia pelejä ei ole lainkaan.

neuvot ovat kalliit kirjoitti:

Oletan. Tai ainakin niin kiihkeän pakollisen ruotsin kannattajan kanssa, että hänestä on oikein ilkeillä, koska kuvittelee, että ruotsia oppii jokainen, jolla ei ole asenneongelmia, tonttuja vanhempina, mielenvikaisuutta ja mitä näitä vaihtoehtoja täällä onkaan tarjottu.

Sinä kenenkään todellisista ongelmista ole kiinnostunut. Huudat vain provo, provo heti kun pitäisi avartaa maailmankuvaa. Onnea valitsemallesi tielle.

Lue lisää

Ethän sinäkään todellisuudessa ole kiinnostunut poikasi asian hoitamisesta. Kun saat neuvoja siitä, mitä asian eteen pitäisi tehdä (ota yhteyttä kouluun, hyvä ihminen!) olet tyytymätön. Mitä ihmeen hyötyä sinulle tai pojallesi on siitä että nettipalstan ihmiset taivastelevat pakollista kouluruotsia?

Kerrataanpä lyhyesti:

Poikasi oppimisvaikeus ei ole häpeällinen, vaiettava asia. Laatuaan se on hyvin erikoinen, hyvä menestys esimerkiksi historiassa vaikka on karttasokeutta, lukemisen hitautta ja ongelmia yksityiskohtien muistamisessa jne on hyvin erikoista.

Ota asia esille koulussa. Siellä ollaan ihan hyvin perillä (yllätys!yllätys!) siitä että pojallasi on ruotsin numerona viitonen. Se ei siis ole uutinen opettajille sen kummemmin kuin opollekaan. Soita opolle, sovi audienssi. Kysy olisivatko oppimiskykytestit tarpeen.

Vaikuttaisi siltä, että liioittelet suuresti poikasi lukivaikeutta. Keskustelu ammatti-ihmisen kanssa voisi auttaa kaikkein eniten niin sinua kuin poikaasi.

Mieti vähän omaa asennettasi. Ei se, että poikasi oppimiskykyyn suhtaudutaan poikasi eikä yhteiskunnan ongelmana tarkoita sitä että juttukaverisi on ruotsinkielinen tai "kiihkeä pakollisen ruotsin kannattaja".
Avarra maailmankuvaasi.

neuvot on kalliit kirjoitti:

"Tässä, ole hyvä: http://verkkokauppa.oph.fi/epages/OPH.sf?ObjectPath=/Shops/OPH/Categories/Suomi/Lukiokoulutuksen_oppimateriaalit/Toinen_kotimainen_kieli_ruotsi"

Nämä oli sitten lukion pitkälle A-ruotsille. Taviksille on se B-ruotsi.

Ei ollut oph:n sivuilla mitään romppuopetusta. Peruskouluun löytyi materiaalia maahanmuuttajaoppilaille, mutta se oli taas kokonainen krijasarja ja cd:llä vain luettuna kirjan tekstit.

Oikeasti. Pakollisen ruotsin oppimateriaalit ovat surkeita. Niillä pyritään lähinnä eriyttämään ylöspäin, mitä heikommin menee, sitä vähemmän on matskua.

Drillaavia pelejä ei ole lainkaan.

Lue lisää

Ihmettelen edelleen sitäkin, että opettajana valitat oppimateriaaleista suomi 24 rkp -keskustelupalstalla...

Mutta kuten sanottu, ethän sinä oikeasti mitään neuvoja haluakaan.

asenne edelleen kirjoitti:

Ihmettelen edelleen sitäkin, että opettajana valitat oppimateriaaleista suomi 24 rkp -keskustelupalstalla...

Mutta kuten sanottu, ethän sinä oikeasti mitään neuvoja haluakaan.

Lue lisää

Sinä heitit minulle linkin sillä mielellä, että ota tästä äläkä valita.

Kun kerron, että linkkisi takana on vain entistä vaativampaa materiaalia, kutsut minua opettajaksi, joka ei haluakaan neuvoja.

Meni ohi.

asenne ongelmana kirjoitti:

Ethän sinäkään todellisuudessa ole kiinnostunut poikasi asian hoitamisesta. Kun saat neuvoja siitä, mitä asian eteen pitäisi tehdä (ota yhteyttä kouluun, hyvä ihminen!) olet tyytymätön. Mitä ihmeen hyötyä sinulle tai pojallesi on siitä että nettipalstan ihmiset taivastelevat pakollista kouluruotsia?

Kerrataanpä lyhyesti:

Poikasi oppimisvaikeus ei ole häpeällinen, vaiettava asia. Laatuaan se on hyvin erikoinen, hyvä menestys esimerkiksi historiassa vaikka on karttasokeutta, lukemisen hitautta ja ongelmia yksityiskohtien muistamisessa jne on hyvin erikoista.

Ota asia esille koulussa. Siellä ollaan ihan hyvin perillä (yllätys!yllätys!) siitä että pojallasi on ruotsin numerona viitonen. Se ei siis ole uutinen opettajille sen kummemmin kuin opollekaan. Soita opolle, sovi audienssi. Kysy olisivatko oppimiskykytestit tarpeen.

Vaikuttaisi siltä, että liioittelet suuresti poikasi lukivaikeutta. Keskustelu ammatti-ihmisen kanssa voisi auttaa kaikkein eniten niin sinua kuin poikaasi.

Mieti vähän omaa asennettasi. Ei se, että poikasi oppimiskykyyn suhtaudutaan poikasi eikä yhteiskunnan ongelmana tarkoita sitä että juttukaverisi on ruotsinkielinen tai "kiihkeä pakollisen ruotsin kannattaja".
Avarra maailmankuvaasi.

Lue lisää

Keksustelun sävystä päätellen oli aika tehdä tällainen kysymys juuri tälle palstalle. Teiltähän puuttuu realismi täysin. Ilkeitä heittoja on varattu niille, jotka kehtaavat pakollisen ruotsin aiheuttamista ongelmista puhua.

Luuletko sinä, että koululla on kykyä hoitaa kaikki oppimisvaikeudet. Ei vain ole. Muutenhan meillä saisi kiitettävän todistukset joka ikinen lapsi.

Minun asenneongelmani siis osoittaa se, että kirjoitin ruotsin opiskelun vaikeudesta ja kyselin kieromahdollisuuksia suomi24-palstalla, jossa keskustellaan pakollisen ruotsin mielettömyydestä. No jo on asenneongelma. Kyllä siitä nyt kymmenen viestin verran pitää moittia, jotta varsinainen aihe, se miten pakollisen ruotsin voisi lukiolainen kiertää, ei tarvitse edes pohtia.

neuvot on kalliit kirjoitti:

Keksustelun sävystä päätellen oli aika tehdä tällainen kysymys juuri tälle palstalle. Teiltähän puuttuu realismi täysin. Ilkeitä heittoja on varattu niille, jotka kehtaavat pakollisen ruotsin aiheuttamista ongelmista puhua.

Luuletko sinä, että koululla on kykyä hoitaa kaikki oppimisvaikeudet. Ei vain ole. Muutenhan meillä saisi kiitettävän todistukset joka ikinen lapsi.

Minun asenneongelmani siis osoittaa se, että kirjoitin ruotsin opiskelun vaikeudesta ja kyselin kieromahdollisuuksia suomi24-palstalla, jossa keskustellaan pakollisen ruotsin mielettömyydestä. No jo on asenneongelma. Kyllä siitä nyt kymmenen viestin verran pitää moittia, jotta varsinainen aihe, se miten pakollisen ruotsin voisi lukiolainen kiertää, ei tarvitse edes pohtia.

Lue lisää

Sinun asenneongelmasi osoittaa se, että jos ei heti kauhistele pakkoruotsia niin täytyy olla ruotsinkielinen tai vähintään pakkoruotsin kiihkeä kannattaja.

Kokonaan toinen juttu on se, ettet sinä oikeasti mitään neuvoja edes halua.

asenneongelmana kirjoitti:

Sinun asenneongelmasi osoittaa se, että jos ei heti kauhistele pakkoruotsia niin täytyy olla ruotsinkielinen tai vähintään pakkoruotsin kiihkeä kannattaja.

Kokonaan toinen juttu on se, ettet sinä oikeasti mitään neuvoja edes halua.

Lue lisää

no kertaapa vielä, mikä se sinun neuvosi nyt olikaan

kertaus kirjoitti:

no kertaapa vielä, mikä se sinun neuvosi nyt olikaan

Olet nyt kysynyt ja vastannut itsellesi eri nikeillä lukivaieudesta, esiintynyt välillä lukivaikeudesta kärsivän äitinä ja välillä itse lukivaikeudesta kärsivänä, eritellyt miten lukivaikeus vaikuttaa ruotsin ja englannin opintoihin ja sitten kehunut kirjoitustasi ja vielä kopioinutkin sen.

Neuvoni oli että ota hyvä ihminen yhteyttä sinne lapsesi kouluun mikäli sinulla nyt ylipäänsä joku kouluikäinen lapsi enää on.

neuvo kertauksena kirjoitti:

Olet nyt kysynyt ja vastannut itsellesi eri nikeillä lukivaieudesta, esiintynyt välillä lukivaikeudesta kärsivän äitinä ja välillä itse lukivaikeudesta kärsivänä, eritellyt miten lukivaikeus vaikuttaa ruotsin ja englannin opintoihin ja sitten kehunut kirjoitustasi ja vielä kopioinutkin sen.

Neuvoni oli että ota hyvä ihminen yhteyttä sinne lapsesi kouluun mikäli sinulla nyt ylipäänsä joku kouluikäinen lapsi enää on.

Lue lisää

"Olet nyt kysynyt ja vastannut itsellesi eri nikeillä lukivaieudesta, esiintynyt välillä lukivaikeudesta kärsivän äitinä ja välillä itse lukivaikeudesta kärsivänä, eritellyt miten lukivaikeus vaikuttaa ruotsin ja englannin opintoihin ja sitten kehunut kirjoitustasi ja vielä kopioinutkin sen."

Nyt meni kyllä käsiala-analyysisi pieleen. En todellakaan ole itse lukihäiriöinen enkä kirjoittanut noita tekstejä. Uskotko todella niin vahvasti, ettei lukihäiriö voi vaikuttaa ruotsiin jos ei se vaikuta englantiin, että katsot kaikkien näin kirjoittavien olevan yksi ja sama henkilö, joka kirjoittelee itsekseen.

"ota hyvä ihminen yhteyttä sinne lapsesi kouluun mikäli sinulla nyt ylipäänsä joku kouluikäinen lapsi enää on"

En tämän jälkeen varmasti ota, jollen varmasti tiedä, ettei joku kaltaisesi ole siellä valmiina tuomitsemaan meitä tavallasi. Tässä asenteessa ei ole enää järjen hiventäkään.

Muut ihmiset ovat tosia. Heillä on erilaisia kokemuksia kuin sinulla. Sinä voisit oppia toisten elämästä ja kokemuksista sen sijaan, että kieltäydyt uskomasta, että voisi olla ihmisiä, jotka eivät sovi sinun kaavaasi.

neuvot on kalliit kirjoitti:

"Olet nyt kysynyt ja vastannut itsellesi eri nikeillä lukivaieudesta, esiintynyt välillä lukivaikeudesta kärsivän äitinä ja välillä itse lukivaikeudesta kärsivänä, eritellyt miten lukivaikeus vaikuttaa ruotsin ja englannin opintoihin ja sitten kehunut kirjoitustasi ja vielä kopioinutkin sen."

Nyt meni kyllä käsiala-analyysisi pieleen. En todellakaan ole itse lukihäiriöinen enkä kirjoittanut noita tekstejä. Uskotko todella niin vahvasti, ettei lukihäiriö voi vaikuttaa ruotsiin jos ei se vaikuta englantiin, että katsot kaikkien näin kirjoittavien olevan yksi ja sama henkilö, joka kirjoittelee itsekseen.

"ota hyvä ihminen yhteyttä sinne lapsesi kouluun mikäli sinulla nyt ylipäänsä joku kouluikäinen lapsi enää on"

En tämän jälkeen varmasti ota, jollen varmasti tiedä, ettei joku kaltaisesi ole siellä valmiina tuomitsemaan meitä tavallasi. Tässä asenteessa ei ole enää järjen hiventäkään.

Muut ihmiset ovat tosia. Heillä on erilaisia kokemuksia kuin sinulla. Sinä voisit oppia toisten elämästä ja kokemuksista sen sijaan, että kieltäydyt uskomasta, että voisi olla ihmisiä, jotka eivät sovi sinun kaavaasi.

Lue lisää

"En tämän jälkeen varmasti ota, jollen varmasti tiedä, ettei joku kaltaisesi ole siellä valmiina tuomitsemaan meitä tavallasi. Tässä asenteessa ei ole enää järjen hiventäkään."

Asenteessasi ei tosiaan ole järjenhiventäkään! Et halua apua lapsellesi koska pelkäät hänen "leimautuvan" ja jos joku vastaa sinulle muuten kuin pakolllisen ruotsin vääryyttä kauhistellen, oletat keskustelevasi ruotsinkielisen tai pakkoruotsin kannattajan kanssa. Se on sinun kaavasi, johon keskustelukumppanien pitää mahtua.

Minkäänlaista et oikeasti halua ja keksit tekosyitä miksi et voi sitä kysyä.

Hyvä heitto. Olen seurannut sivusta kuinka suru kouluja käyneet ystävieni lapset ovat kamppaileet omien lukiongelmiensa kanssa. Tuki surukouluissa on ollut mitään sanomatonta ja olematonta. Lukiongelmaiset surut vaijetaan hiljaiseksi. Lukiongelma suru piireissä on tabu.

sijaisen sijainen kirjoitti:

Hyvä heitto. Olen seurannut sivusta kuinka suru kouluja käyneet ystävieni lapset ovat kamppaileet omien lukiongelmiensa kanssa. Tuki surukouluissa on ollut mitään sanomatonta ja olematonta. Lukiongelmaiset surut vaijetaan hiljaiseksi. Lukiongelma suru piireissä on tabu.

Lue lisää

Siis suomenruotsalaiset eivät osaa auttaa omia lukivaikeuden omaaviaan, joten asia vaietaan eikä sen liioin anneta tulla esiin suomenkielisten ruotsinopiskelusta keskusteltaessa.

Voi olla. Mutta Ruotsi taas on maa, jossa oppimisen ongelmista on puhuttu paljonkin. Miten nyt eivät tutkimukset ja ajatukset lennä Ruotsista suomenruotsalaisiin kouluihin? Opettajathan käyvät usein vierailemassa Ruotsin kouluilla Pohjola-Nordenin tai muun säätiön apurahoilla.

"Julkisen vallan....." Mikä tässä on epäselvää? Te saatte opetusta ruotsiksi ja suomalaiset suomeksi. Siis tasan samat ehdot.

"Vi har ju lagen, lagen, lagen - grundlagen" sanoi ankka, kun päänsä hiekkaan hautasi.

Viimeksi muistaakseni näin
10 ma, en, bi, hi, fy
9 ue, ke, tt
8 ai ja ge

ongelmia maantiedossa, karttasokeus
ongelmia ihmisten tunnistamisessa, kasvosokeus
ongelmia sanojen vivahteiden tunnistamisessa
ongelmia lukemisessa (hidasta, rivit hyppivät)
ongelmia karkeamotoriikassa
ongelmia muistiinpalauttamisessa (essee ok, yksityiskohtien muistaminen vaikeaa, irrallisten sanojen muistaminen vaikeaa, ulkoaopettelu vaikeaa)

Tämä kaikki vain siksi, että ymmärtäisitte, että lukivaikeutta on monenlaista ja se ei tee ihmisestä tyhmää - mutta todella paljon työtä sen voittamiseksi joutuu tekemään eikä tämä ruotsi ole mikään naurun asia.

Tuntuu myös tympeältä aina saada vastaukseksi, että poikahan voi mennä ammikseen, jos se ruotsi on kerran niin vaikeaa.

neuvot ovat kalliit kirjoitti:

Viimeksi muistaakseni näin
10 ma, en, bi, hi, fy
9 ue, ke, tt
8 ai ja ge

ongelmia maantiedossa, karttasokeus
ongelmia ihmisten tunnistamisessa, kasvosokeus
ongelmia sanojen vivahteiden tunnistamisessa
ongelmia lukemisessa (hidasta, rivit hyppivät)
ongelmia karkeamotoriikassa
ongelmia muistiinpalauttamisessa (essee ok, yksityiskohtien muistaminen vaikeaa, irrallisten sanojen muistaminen vaikeaa, ulkoaopettelu vaikeaa)

Tämä kaikki vain siksi, että ymmärtäisitte, että lukivaikeutta on monenlaista ja se ei tee ihmisestä tyhmää - mutta todella paljon työtä sen voittamiseksi joutuu tekemään eikä tämä ruotsi ole mikään naurun asia.

Tuntuu myös tympeältä aina saada vastaukseksi, että poikahan voi mennä ammikseen, jos se ruotsi on kerran niin vaikeaa.

Lue lisää

Tuolla ylhäällä oli niin hyvä teksti, että se on pakko siirtää tähän:

"Tuon kuulen ensimmäistä kertaa. Ja niin taisit kuulla itsekin? "
Itse lukihäiriöisenä sanoisin että asia on juuri niin, että englannin ja ruotsinopiskelu poikkeaa lukihäiriöisen näkökulmasta paljon toisistaan. Tietenkin sekin pitää muistaa että lukihäiriö ei ole mikään vakiomuotoinen häiriö, eli se ei ilmene samanlaisena kaikilla vaan erilaisina variaatioina oppimiseen kohdistuvina häiriöinä.

Siis ruotsin ja englannin välinen ero on siinä, että englannin kanssa pärjää rutiinilla ja laajalla sanastolla, kieliopin tarkalla osaamisella ei ole väliä kuin vasta sitten akateemisella tasolla, eli monet kieliopilliset jutut pystyy kiertämään ilmaisullisin tai vastaavin keinoin.

Ruotsin kielessä tilanne on toinen, eli ruotsissa jokin kielioppirakenne on osattava, ja sitä ei voi kiertää samalla tavoin kuin englannissa. Vaikka täällä on esitetty ruotsin kielioppia helpoksi, niin siihen liittyvän tarkan täsmällisyyden takia se on nimenomaan vaikea lukihäiriöiselle.

Englannin epämääräinen ja monia poikkeuksia sisältävä kielioppi sen sijaan antaa mahdollisuuden lukihäiriöiselle kielenkäyttöön, koska tavallaan lukuun ottamatta joitain akateemisia Oxford-englannilla tehtäviä tutkimuksia, suurin osa puhujista ei noudata sen kielioppia kovinkaan tarkasti, siltikään ilman että kommunikointi paljoakaan vaikeutuu, eli tämä kielen sisäinen toleranssi on englannissa hyvin väljä.

Ruotsin kohdalla tämä ei oikein onnistu mitenkään, sillä jos käytät kieltä täsmällisen kieliopin vastaisesti vastapuoli ei ymmärrä tai sitten tulet tarkoittaneeksi jotain muuta. Lisäksi ruotsin kielessä on paljon sellaisia pieniä kieliopillisia nyansseja, jotka vaikuttavat paljon kielen käyttöön ja jotka pitää hallita. Ongelma on, ettei lukihäiriöinen usein hallitse näitä edes omassa äidinkielessään kovin hyvin, jolloin näiden merkitys jää hyvin vieraaksi toisessa kielessä samoin kuin niiden käyttäminen.

En tiedä onko aloitus provo, mutta on jotenkin masentavaa kun ensimmäiseksi täälläkin suositellaan vain ammattikoulua varsin lahjakkaan oloiselle oppilaalle, vain sen takia ettei hän hallitse ruotsia.

hyvä selitys kirjoitti:

Tuolla ylhäällä oli niin hyvä teksti, että se on pakko siirtää tähän:

"Tuon kuulen ensimmäistä kertaa. Ja niin taisit kuulla itsekin? "
Itse lukihäiriöisenä sanoisin että asia on juuri niin, että englannin ja ruotsinopiskelu poikkeaa lukihäiriöisen näkökulmasta paljon toisistaan. Tietenkin sekin pitää muistaa että lukihäiriö ei ole mikään vakiomuotoinen häiriö, eli se ei ilmene samanlaisena kaikilla vaan erilaisina variaatioina oppimiseen kohdistuvina häiriöinä.

Siis ruotsin ja englannin välinen ero on siinä, että englannin kanssa pärjää rutiinilla ja laajalla sanastolla, kieliopin tarkalla osaamisella ei ole väliä kuin vasta sitten akateemisella tasolla, eli monet kieliopilliset jutut pystyy kiertämään ilmaisullisin tai vastaavin keinoin.

Ruotsin kielessä tilanne on toinen, eli ruotsissa jokin kielioppirakenne on osattava, ja sitä ei voi kiertää samalla tavoin kuin englannissa. Vaikka täällä on esitetty ruotsin kielioppia helpoksi, niin siihen liittyvän tarkan täsmällisyyden takia se on nimenomaan vaikea lukihäiriöiselle.

Englannin epämääräinen ja monia poikkeuksia sisältävä kielioppi sen sijaan antaa mahdollisuuden lukihäiriöiselle kielenkäyttöön, koska tavallaan lukuun ottamatta joitain akateemisia Oxford-englannilla tehtäviä tutkimuksia, suurin osa puhujista ei noudata sen kielioppia kovinkaan tarkasti, siltikään ilman että kommunikointi paljoakaan vaikeutuu, eli tämä kielen sisäinen toleranssi on englannissa hyvin väljä.

Ruotsin kohdalla tämä ei oikein onnistu mitenkään, sillä jos käytät kieltä täsmällisen kieliopin vastaisesti vastapuoli ei ymmärrä tai sitten tulet tarkoittaneeksi jotain muuta. Lisäksi ruotsin kielessä on paljon sellaisia pieniä kieliopillisia nyansseja, jotka vaikuttavat paljon kielen käyttöön ja jotka pitää hallita. Ongelma on, ettei lukihäiriöinen usein hallitse näitä edes omassa äidinkielessään kovin hyvin, jolloin näiden merkitys jää hyvin vieraaksi toisessa kielessä samoin kuin niiden käyttäminen.

En tiedä onko aloitus provo, mutta on jotenkin masentavaa kun ensimmäiseksi täälläkin suositellaan vain ammattikoulua varsin lahjakkaan oloiselle oppilaalle, vain sen takia ettei hän hallitse ruotsia.

Lue lisää

Kiitos tämän tekstin alkuperäiselle kirjoittajalle ja lainaajalle myös. Aivan loistava teksti.

Lisään tähän vielä sen, että lukivaikeuden tai laajemman oppimisvaikeuden omaavallaa on usein myös ongelmia sanojen muistamisessa, kun kaikkinainen ulkoaluku on hankalaa. Siksi vain sellainen kieli tarttuu, jota voi käyttää kaiken aikaa. Siksi myös englanti on niin paljon helpompaa monelle. Osalle toki englannin kirjoitusasun ja äänneasun erilaisuus aiheuttaa ongelmia, se on oma lukivaikeuden muotonsa.

Lukivaikeuden omaavalla pitäisi olla viikossa 6-10 tuntia ruotsia saman oppimäärän hallitsemiseen, minkä toiset saavat kahdessa tai kolmessa tunnissa. Englannin kohdalla tuo moninkertainen tuntimäärä täyttyy helposti, sillä lapsilla ja nuorilla on usein mahdollisuus ja jopa polttava käyttää englantia arjessa. Englannin hyöty ja tarve on kiistämätön. Sellaista ei ruotsille saa.

Se, että kaikilla pitää olla kaksi vierasta kieltä on jo aika paljon. Lukivaikeuksiselle kaksi kieltä on usein vain sekoittava asia. Siis kielet sekoittuvat toisiinsa. Toisaalta lukivaikeuksinen ei useinkaan pysty käyttämään hyväkseen kielten yhteisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi sanat Monday ja mondag eivät heistä erityisemmin muistuta toisiaan. Sanojen tallentuminen ja mielestä hakeminen ei noudata samoja sääntöjä kuin toisilla. Huonosti suoritettuun ruotsiinkin saa menemään paljon aikaa ja voimia, sellaisia resursseja, joita tarvittaisiin muualla.

Kieltenopetusta koskevassa keskustelussa pitäisi aina muistaa myös se, että yli kymmenen prosenttia ikäluokasta omaa jonkinlaisen lukivaikeuden. Näitä lapsia ja nuoria ei saisi kohdella erityisen huonosti. Jopa vankilat ovat pullollaan lukiongelmaisia, sillä epäonnistunut koulupolku syrjäyttää meidän yhteisössämme monet. Joka tapauksessa paljon inhimillistä lahjakkuutta menee hukaan taisteltaessa kielten kanssa, kun voitaisiin rakentaa ihmisten vahvuudelle. Lukivaikeuksiset usein hakeutuvat teknisille aloille, joilla on paljon kysyntää tänä aikana.

hyvä selitys kirjoitti:

Tuolla ylhäällä oli niin hyvä teksti, että se on pakko siirtää tähän:

"Tuon kuulen ensimmäistä kertaa. Ja niin taisit kuulla itsekin? "
Itse lukihäiriöisenä sanoisin että asia on juuri niin, että englannin ja ruotsinopiskelu poikkeaa lukihäiriöisen näkökulmasta paljon toisistaan. Tietenkin sekin pitää muistaa että lukihäiriö ei ole mikään vakiomuotoinen häiriö, eli se ei ilmene samanlaisena kaikilla vaan erilaisina variaatioina oppimiseen kohdistuvina häiriöinä.

Siis ruotsin ja englannin välinen ero on siinä, että englannin kanssa pärjää rutiinilla ja laajalla sanastolla, kieliopin tarkalla osaamisella ei ole väliä kuin vasta sitten akateemisella tasolla, eli monet kieliopilliset jutut pystyy kiertämään ilmaisullisin tai vastaavin keinoin.

Ruotsin kielessä tilanne on toinen, eli ruotsissa jokin kielioppirakenne on osattava, ja sitä ei voi kiertää samalla tavoin kuin englannissa. Vaikka täällä on esitetty ruotsin kielioppia helpoksi, niin siihen liittyvän tarkan täsmällisyyden takia se on nimenomaan vaikea lukihäiriöiselle.

Englannin epämääräinen ja monia poikkeuksia sisältävä kielioppi sen sijaan antaa mahdollisuuden lukihäiriöiselle kielenkäyttöön, koska tavallaan lukuun ottamatta joitain akateemisia Oxford-englannilla tehtäviä tutkimuksia, suurin osa puhujista ei noudata sen kielioppia kovinkaan tarkasti, siltikään ilman että kommunikointi paljoakaan vaikeutuu, eli tämä kielen sisäinen toleranssi on englannissa hyvin väljä.

Ruotsin kohdalla tämä ei oikein onnistu mitenkään, sillä jos käytät kieltä täsmällisen kieliopin vastaisesti vastapuoli ei ymmärrä tai sitten tulet tarkoittaneeksi jotain muuta. Lisäksi ruotsin kielessä on paljon sellaisia pieniä kieliopillisia nyansseja, jotka vaikuttavat paljon kielen käyttöön ja jotka pitää hallita. Ongelma on, ettei lukihäiriöinen usein hallitse näitä edes omassa äidinkielessään kovin hyvin, jolloin näiden merkitys jää hyvin vieraaksi toisessa kielessä samoin kuin niiden käyttäminen.

En tiedä onko aloitus provo, mutta on jotenkin masentavaa kun ensimmäiseksi täälläkin suositellaan vain ammattikoulua varsin lahjakkaan oloiselle oppilaalle, vain sen takia ettei hän hallitse ruotsia.

Lue lisää

"En tiedä onko aloitus provo, mutta on jotenkin masentavaa kun ensimmäiseksi täälläkin suositellaan vain ammattikoulua varsin lahjakkaan oloiselle oppilaalle, vain sen takia ettei hän hallitse ruotsia."

Kuka muka ehdotti ammattikoulua? - Ei kukaan!

Alkupään täysin asiallinen viesti:
"Toisen asteenkoulun kautta Ammattikorkeaan jne... tai avoimen korkeakoulun kautta ja siitä yliopistoon."

Aloittaja:
"Kiukuttaa se, että mielummin kuin myönnetään ruotsin opiskelun irrationaalisuus tavallisen suomenkielisen ja vielä lukivaikeuden omaavan lahjakkaan nuoren kannalta, tämä nuori patistetaan ammattikouluun."

Jos ei erota ammattikoulua ammattikorkeakoulusta niin ei vaikuttaisi olevan oikeastri kovin perillä asioista.

Mieleeni hiipii myös sellainen ajatus että se ruotsin vitonen siellä todistuksessa on enemmän kosmeettinen haitta kuin todellinen ongelma.

Ankdam kirjoitti:

"En tiedä onko aloitus provo, mutta on jotenkin masentavaa kun ensimmäiseksi täälläkin suositellaan vain ammattikoulua varsin lahjakkaan oloiselle oppilaalle, vain sen takia ettei hän hallitse ruotsia."

Kuka muka ehdotti ammattikoulua? - Ei kukaan!

Alkupään täysin asiallinen viesti:
"Toisen asteenkoulun kautta Ammattikorkeaan jne... tai avoimen korkeakoulun kautta ja siitä yliopistoon."

Aloittaja:
"Kiukuttaa se, että mielummin kuin myönnetään ruotsin opiskelun irrationaalisuus tavallisen suomenkielisen ja vielä lukivaikeuden omaavan lahjakkaan nuoren kannalta, tämä nuori patistetaan ammattikouluun."

Jos ei erota ammattikoulua ammattikorkeakoulusta niin ei vaikuttaisi olevan oikeastri kovin perillä asioista.

Mieleeni hiipii myös sellainen ajatus että se ruotsin vitonen siellä todistuksessa on enemmän kosmeettinen haitta kuin todellinen ongelma.

Lue lisää

"vitonen siellä todistuksessa on enemmän kosmeettinen haitta kuin todellinen ongelma"

1) todistuksella pyritään lukioon tai muualle, keskiarvoa roimasti alentava numero haittaa

2) ruotsi jatkuu pakollisena lukiossa ja jos pohja on vitosen arvoinen ja kaveri istuu tunneilla ysin ja kympin oppilaiden rinnalla, tilanne ei näytä hyvältä

3) jos lukivaikeus haittaa jo peruskoulutason ruotsia niin se haitannee myös akateemisille suunniteltua lukioruotsia

4) jos peruskouluruotsin vitoseen on uhrattu aikaa, miten paljon enemmän aikaa tarvitaan lukion vitoseen

5) pitäisikö käytetyn ajan ja saavutetun tuloksen olla jossain suhteessa toisiinsa?

Ankdam kirjoitti:

"En tiedä onko aloitus provo, mutta on jotenkin masentavaa kun ensimmäiseksi täälläkin suositellaan vain ammattikoulua varsin lahjakkaan oloiselle oppilaalle, vain sen takia ettei hän hallitse ruotsia."

Kuka muka ehdotti ammattikoulua? - Ei kukaan!

Alkupään täysin asiallinen viesti:
"Toisen asteenkoulun kautta Ammattikorkeaan jne... tai avoimen korkeakoulun kautta ja siitä yliopistoon."

Aloittaja:
"Kiukuttaa se, että mielummin kuin myönnetään ruotsin opiskelun irrationaalisuus tavallisen suomenkielisen ja vielä lukivaikeuden omaavan lahjakkaan nuoren kannalta, tämä nuori patistetaan ammattikouluun."

Jos ei erota ammattikoulua ammattikorkeakoulusta niin ei vaikuttaisi olevan oikeastri kovin perillä asioista.

Mieleeni hiipii myös sellainen ajatus että se ruotsin vitonen siellä todistuksessa on enemmän kosmeettinen haitta kuin todellinen ongelma.

Lue lisää

Et sitten mitenkään suostunut näkemään ruotsin ja englannin eroja nimenomaan lukivaikeuden omaavan kannalta. Ohitat pitkät vastaukset ja väistelet väittämällä, ettei ammista ehdotettu. Ammis on ammis, vaikka tavoitteena ollisikin amk.

hyvä selitys kirjoitti:

Tuolla ylhäällä oli niin hyvä teksti, että se on pakko siirtää tähän:

"Tuon kuulen ensimmäistä kertaa. Ja niin taisit kuulla itsekin? "
Itse lukihäiriöisenä sanoisin että asia on juuri niin, että englannin ja ruotsinopiskelu poikkeaa lukihäiriöisen näkökulmasta paljon toisistaan. Tietenkin sekin pitää muistaa että lukihäiriö ei ole mikään vakiomuotoinen häiriö, eli se ei ilmene samanlaisena kaikilla vaan erilaisina variaatioina oppimiseen kohdistuvina häiriöinä.

Siis ruotsin ja englannin välinen ero on siinä, että englannin kanssa pärjää rutiinilla ja laajalla sanastolla, kieliopin tarkalla osaamisella ei ole väliä kuin vasta sitten akateemisella tasolla, eli monet kieliopilliset jutut pystyy kiertämään ilmaisullisin tai vastaavin keinoin.

Ruotsin kielessä tilanne on toinen, eli ruotsissa jokin kielioppirakenne on osattava, ja sitä ei voi kiertää samalla tavoin kuin englannissa. Vaikka täällä on esitetty ruotsin kielioppia helpoksi, niin siihen liittyvän tarkan täsmällisyyden takia se on nimenomaan vaikea lukihäiriöiselle.

Englannin epämääräinen ja monia poikkeuksia sisältävä kielioppi sen sijaan antaa mahdollisuuden lukihäiriöiselle kielenkäyttöön, koska tavallaan lukuun ottamatta joitain akateemisia Oxford-englannilla tehtäviä tutkimuksia, suurin osa puhujista ei noudata sen kielioppia kovinkaan tarkasti, siltikään ilman että kommunikointi paljoakaan vaikeutuu, eli tämä kielen sisäinen toleranssi on englannissa hyvin väljä.

Ruotsin kohdalla tämä ei oikein onnistu mitenkään, sillä jos käytät kieltä täsmällisen kieliopin vastaisesti vastapuoli ei ymmärrä tai sitten tulet tarkoittaneeksi jotain muuta. Lisäksi ruotsin kielessä on paljon sellaisia pieniä kieliopillisia nyansseja, jotka vaikuttavat paljon kielen käyttöön ja jotka pitää hallita. Ongelma on, ettei lukihäiriöinen usein hallitse näitä edes omassa äidinkielessään kovin hyvin, jolloin näiden merkitys jää hyvin vieraaksi toisessa kielessä samoin kuin niiden käyttäminen.

En tiedä onko aloitus provo, mutta on jotenkin masentavaa kun ensimmäiseksi täälläkin suositellaan vain ammattikoulua varsin lahjakkaan oloiselle oppilaalle, vain sen takia ettei hän hallitse ruotsia.

Lue lisää

"Itse lukihäiriöisenä sanoisin että asia on juuri niin, että englannin ja ruotsinopiskelu poikkeaa lukihäiriöisen näkökulmasta paljon toisistaan."

Pitkä teksti ja täyttä huuhaata. Valitettavasti. Itse neljällä vuosikymmenellä erityislasten kanssa työskennelleenä voin vakuuttaa, ettei tuollaista eroa ole. Ruotsi koetaan vaikeammaksi siksi, että sitä ei kuulla eikä käytetä niin paljon.

kaikkea sitä kuulee kirjoitti:

"Itse lukihäiriöisenä sanoisin että asia on juuri niin, että englannin ja ruotsinopiskelu poikkeaa lukihäiriöisen näkökulmasta paljon toisistaan."

Pitkä teksti ja täyttä huuhaata. Valitettavasti. Itse neljällä vuosikymmenellä erityislasten kanssa työskennelleenä voin vakuuttaa, ettei tuollaista eroa ole. Ruotsi koetaan vaikeammaksi siksi, että sitä ei kuulla eikä käytetä niin paljon.

Lue lisää

Esimerkiksi koululla kävi viime keväänä tuore tohtori ja erityisopetusta työkseen tekevä, joka kertoi, että lukivaikeutta jaetaan nykyisin ns. sujuvaan ja sujumattomaan vaikeuteen. Ensimmäinen lukee kohtuullisen hyvin, kirjoittaa heikosti, englanti on erityisen vaikeaa. Toinen taas lukee hitaasti mutta kirjoittaa kohtuullisesti, muut asiat kuin englanti ovat vaikeita.

Siis nyt sinulle edellinen ilosanoma: neljänkymmenen vuoden jälkeen on tullut uusia tutkimuksia, uusia keinoja auttaa. Ei muuta kuin riemumiellä päivittämään tietoja.

On aivan päivänselvää, että kielten oppimisessa on oleellista se, miten paljon kieltä pääsee kuulemaan ja käyttämään sekä mikä on kielen merkitys tulevissa opinnoissa. Mutta oleellista on myös se, mitä kieltä lapsi puhuu äidinkielenään, minkä tyyppinen oppimisvaikeus hänellä on, mitkä ovat hänen erityiset vahvuutensa jne.

Matematiikassakin eri osa-alueet takkuavat eri yksilöillä: yhdelle lukukäsite on vaikea, toiselle geometria on hankalaa, kolmannelle algebraan siirtyminen on vaikeaa jo siksi, että numeroiden sijaan käytetään kirjaimia jne. Yksi ei pysty aritmetiikkaan toiselle taas sanalliset tehtävät eivät aukea.

Aivot ovat ihmeellinen aparaatti. Opetuksen tulee lähteä siitä, että aivot ovat yksilöillä erilaiset. Myös valintoja tulee voida reivata erialisuuden perusteella.

ilosanoma2 kirjoitti:

Esimerkiksi koululla kävi viime keväänä tuore tohtori ja erityisopetusta työkseen tekevä, joka kertoi, että lukivaikeutta jaetaan nykyisin ns. sujuvaan ja sujumattomaan vaikeuteen. Ensimmäinen lukee kohtuullisen hyvin, kirjoittaa heikosti, englanti on erityisen vaikeaa. Toinen taas lukee hitaasti mutta kirjoittaa kohtuullisesti, muut asiat kuin englanti ovat vaikeita.

Siis nyt sinulle edellinen ilosanoma: neljänkymmenen vuoden jälkeen on tullut uusia tutkimuksia, uusia keinoja auttaa. Ei muuta kuin riemumiellä päivittämään tietoja.

On aivan päivänselvää, että kielten oppimisessa on oleellista se, miten paljon kieltä pääsee kuulemaan ja käyttämään sekä mikä on kielen merkitys tulevissa opinnoissa. Mutta oleellista on myös se, mitä kieltä lapsi puhuu äidinkielenään, minkä tyyppinen oppimisvaikeus hänellä on, mitkä ovat hänen erityiset vahvuutensa jne.

Matematiikassakin eri osa-alueet takkuavat eri yksilöillä: yhdelle lukukäsite on vaikea, toiselle geometria on hankalaa, kolmannelle algebraan siirtyminen on vaikeaa jo siksi, että numeroiden sijaan käytetään kirjaimia jne. Yksi ei pysty aritmetiikkaan toiselle taas sanalliset tehtävät eivät aukea.

Aivot ovat ihmeellinen aparaatti. Opetuksen tulee lähteä siitä, että aivot ovat yksilöillä erilaiset. Myös valintoja tulee voida reivata erialisuuden perusteella.

Lue lisää

Kysymys oli siis ruotsin ja englannin oppimisen eroista. Juttusi englannin- ja ruotsinopiskelun poikkeamisesta toisistaan perustui ilmeisen vilpittömään haluun löytää eroja, mutta sitä ei kyllä tue mikään tutkimustieto. Eikä kokemusperäinen tieto koulumaailmasta.

kaikkea sitä kuulee kirjoitti:

"Itse lukihäiriöisenä sanoisin että asia on juuri niin, että englannin ja ruotsinopiskelu poikkeaa lukihäiriöisen näkökulmasta paljon toisistaan."

Pitkä teksti ja täyttä huuhaata. Valitettavasti. Itse neljällä vuosikymmenellä erityislasten kanssa työskennelleenä voin vakuuttaa, ettei tuollaista eroa ole. Ruotsi koetaan vaikeammaksi siksi, että sitä ei kuulla eikä käytetä niin paljon.

Lue lisää

"Pitkä teksti ja täyttä huuhaata. Valitettavasti. Itse neljällä vuosikymmenellä erityislasten kanssa työskennelleenä voin vakuuttaa, ettei tuollaista eroa ole."
Mielenkiintoista, yrität omaan anonyymin kirjoittajan tarkemmin määrittelemättömän työkokemuksesi perusteella kumota minun omat henkilökohtaiset kokemukset kieltenopiskelusta.

Eikä kyse ole pelkästään minun, vaan myös useita samanlaisia kokemuksia olen kuullut muiltakin luku- ja kirjoitushäiriöitä omaavilta.

Eli höpsistä sinun ns. asiantuntemuksestasi, otat kantaa asiaan jota et näe edes tuntevan.

Lukihärönen kirjoitti:

"Pitkä teksti ja täyttä huuhaata. Valitettavasti. Itse neljällä vuosikymmenellä erityislasten kanssa työskennelleenä voin vakuuttaa, ettei tuollaista eroa ole."
Mielenkiintoista, yrität omaan anonyymin kirjoittajan tarkemmin määrittelemättömän työkokemuksesi perusteella kumota minun omat henkilökohtaiset kokemukset kieltenopiskelusta.

Eikä kyse ole pelkästään minun, vaan myös useita samanlaisia kokemuksia olen kuullut muiltakin luku- ja kirjoitushäiriöitä omaavilta.

Eli höpsistä sinun ns. asiantuntemuksestasi, otat kantaa asiaan jota et näe edes tuntevan.

Lue lisää

Uskokoon ken haluaa sun henkilökohtaiset kokemuksesi, mutta mikään tutkimustieto ei johtopäätöksiäsi tue. Höpsistä sun mutulles.

kosmeettinen haitta kirjoitti:

"vitonen siellä todistuksessa on enemmän kosmeettinen haitta kuin todellinen ongelma"

1) todistuksella pyritään lukioon tai muualle, keskiarvoa roimasti alentava numero haittaa

2) ruotsi jatkuu pakollisena lukiossa ja jos pohja on vitosen arvoinen ja kaveri istuu tunneilla ysin ja kympin oppilaiden rinnalla, tilanne ei näytä hyvältä

3) jos lukivaikeus haittaa jo peruskoulutason ruotsia niin se haitannee myös akateemisille suunniteltua lukioruotsia

4) jos peruskouluruotsin vitoseen on uhrattu aikaa, miten paljon enemmän aikaa tarvitaan lukion vitoseen

5) pitäisikö käytetyn ajan ja saavutetun tuloksen olla jossain suhteessa toisiinsa?

Lue lisää

1) todistuksella pyritään lukioon tai muualle, keskiarvoa roimasti alentava numero haittaa

KESKIARVO KERTOO OPINTOMENESTYKSESTÄ JA JOS KARSINTAPERUSTEENA OPINTOMENESTYS NIIN SILLOINHAN ASIA MENEE AIVAN OIKEIN

2) ruotsi jatkuu pakollisena lukiossa ja jos pohja on vitosen arvoinen ja kaveri istuu tunneilla ysin ja kympin oppilaiden rinnalla, tilanne ei näytä hyvältä

YSIN JA KYMPIN OPPILAIDEN JOUKOSSA SIELLÄÅ YLÄASTEELLAKIN OLLAAN. EIKÄ KAIKILLA LUKIOSSA OLE YSEJÄ.

3) jos lukivaikeus haittaa jo peruskoulutason ruotsia niin se haitannee myös akateemisille suunniteltua lukioruotsia

VAATIMUSTASO KASVAA VARMASTI KAIKISSA AINEISSA. JA PITÄÄKIN KASVAA. PERUSKOULUN TIEDOILLA KUN EI KORKEA-ASTEELLA PÄRJÄÄ.

4) jos peruskouluruotsin vitoseen on uhrattu aikaa, miten paljon enemmän aikaa tarvitaan lukion vitoseen

MITEN NIIN?

5) pitäisikö käytetyn ajan ja saavutetun tuloksen olla jossain suhteessa toisiinsa?

OPPIMISVAIKEUS ON HAITTA. JOS EI OLE OPPIMISVAIKEUTTA ON HELPOMPI OPPIA JA AIKAA KULUU VÄHEMMÄN.

mikähän häiriö... kirjoitti:

Uskokoon ken haluaa sun henkilökohtaiset kokemuksesi, mutta mikään tutkimustieto ei johtopäätöksiäsi tue. Höpsistä sun mutulles.

"Uskokoon ken haluaa sun henkilökohtaiset kokemuksesi, mutta mikään tutkimustieto ei johtopäätöksiäsi tue."
Eihän sinun tarvitsekaan uskoa, sehän on sinun asiasi. Aggressiivinen torjuntareaktiosi asian osalta vain on kovin hämmentävä.

Minä esitin perustelut joissa puolsin omiin kokemuksiini perustuen että ap:n esittämä näkemys erilaisesta vaikeudesta opiskella eri kieliä on todellinen ja esitin oman näkemykseni ja muilta vertaisessa asemassa olleiden lukihäiriöisten havainnot aiheesta.

Et ottanut niihin kantaa millään tavoin vaan sukelsit oman ties minkä ammatin antamaan kokemuksesi taakse piiloon ja tyrmäsit varsin suoraan omat kokemukseni huuhaaksi. Millä tavoin sinun kokemuksesi on yhtään sen kummempi argumentti? Siinä tietenkin olet oikeassa, että jokainen lukija itse päättäkööt, uskooko vai ei.

Se etten esitä tutkimustietoa aiheesta kertoo sen etten ole tämän alan akateeminen asiantuntija enkä yritä edes esiintyä sellaisena, vaan puhuin omista kokemuksistani ja havainnoistani itse lukihäiriöisenä, lisäksi tutkimustiedon puuttuminen saattaa kertoa vain sen ettei tätä näkökulmaa ole tutkittu. Sekin on mahdollista, ettet sinäkään ehkä tunne kaikkia alaan liittyvää viimeistä tutkimusta ja niistä saatuja tuloksia.

kosmeettinen haitta kirjoitti:

"vitonen siellä todistuksessa on enemmän kosmeettinen haitta kuin todellinen ongelma"

1) todistuksella pyritään lukioon tai muualle, keskiarvoa roimasti alentava numero haittaa

2) ruotsi jatkuu pakollisena lukiossa ja jos pohja on vitosen arvoinen ja kaveri istuu tunneilla ysin ja kympin oppilaiden rinnalla, tilanne ei näytä hyvältä

3) jos lukivaikeus haittaa jo peruskoulutason ruotsia niin se haitannee myös akateemisille suunniteltua lukioruotsia

4) jos peruskouluruotsin vitoseen on uhrattu aikaa, miten paljon enemmän aikaa tarvitaan lukion vitoseen

5) pitäisikö käytetyn ajan ja saavutetun tuloksen olla jossain suhteessa toisiinsa?

Lue lisää

1) todistuksella pyritään lukioon tai muualle, keskiarvoa roimasti alentava numero haittaa

- Eiköhän sitä ysin keskiarvolla sentään johonkin lukioon pääse.

2) ruotsi jatkuu pakollisena lukiossa ja jos pohja on vitosen arvoinen ja kaveri istuu tunneilla ysin ja kympin oppilaiden rinnalla, tilanne ei näytä hyvältä.

- Entä sitten, jokaisessa luokassa istuu niitä jotka ovat sekä hyviä jossain että huonoja jossain. Miksi sinun poikaasi pitäsi kohdella eriarvoisesti ettei hän olisi huono missään. ref kosmetiikkaa

3) jos lukivaikeus haittaa jo peruskoulutason ruotsia niin se haitannee myös akateemisille suunniteltua lukioruotsia

- Olet siis sitä mieltä että lukihäiriöisen / heikon oppilaan oppiaineista tulisi voida karsia se hänelle vaikea aine / ne vaikeat aineet joissa hänellä on huono numero että ko oppilas voisi päästä hyvällä keskiarvolla yliopistoon?
Ei kuulosta kovin reilulta meiningiltä.

4) jos peruskouluruotsin vitoseen on uhrattu aikaa, miten paljon enemmän aikaa tarvitaan lukion vitoseen

- Varmasti suhteessa saman verran tai enemmän tai vähemmän, entä sitten?

5) pitäisikö käytetyn ajan ja saavutetun tuloksen olla jossain suhteessa toisiinsa?

- Tietääkseni sellaista laatu- / tehokkuusmittaria ei yksittäisen opiskelijan kohdalla käytetä ainakaan sitten enää yliopistossa, joten vastaus on ei.
Sitä tulee jokaisen opiskelijan (ja opiskelijan äidin) itse etukäteen miettiä ja arvioida jaksaakso, pärjääkö ja onko se sen arvoista.

Vain peruskoulussa saa apua ja tukiopetusta päästäkseen läpi, yliopistossa kukin on omillaan.

Eihän se ole mikään mielipideasia. Olen aina tiennyt ettei perustuslaki velvoita suomenkielistä oppimaan yhtään mitään, ei edes ruotsia.

Sen sijaan pakollinen ruotsin opetus liittyy perustuslain yhteiskunnalle asettamien vaatimusten käytännön toteuttamiseen. Pakkoruotsi on perustuslain välillinen seuraus, ei välitön.

Ankdam kirjoitti:

Eihän se ole mikään mielipideasia. Olen aina tiennyt ettei perustuslaki velvoita suomenkielistä oppimaan yhtään mitään, ei edes ruotsia.

Sen sijaan pakollinen ruotsin opetus liittyy perustuslain yhteiskunnalle asettamien vaatimusten käytännön toteuttamiseen. Pakkoruotsi on perustuslain välillinen seuraus, ei välitön.

Lue lisää

Onko siis mielestäsi välttämätöntä, että kaikki ne 80% kansasta, jotka vastustavat pakollista ruotsia, ryhtyvät nyt muuttamaan perustuslakia. Ruotsi ei siis enää voi olla toinen kansalliskieli, mikäli kaikki eivät sitä opiskele?

pakko kysyä kirjoitti:

Onko siis mielestäsi välttämätöntä, että kaikki ne 80% kansasta, jotka vastustavat pakollista ruotsia, ryhtyvät nyt muuttamaan perustuslakia. Ruotsi ei siis enää voi olla toinen kansalliskieli, mikäli kaikki eivät sitä opiskele?

Lue lisää

Minulle henkilökohtaisesti se on aivan sama mitä te suomenkieliset opiskelette. En ole ruotsin kielen opetuksen pakollisuuteen tällä palstalla koskaan ottanut kantaa enkä ota nytkään.

Sen sijaan olen täällä palstalle käyttänyt useita puheenvuoroja sen puolesta että ruotsia kannattaisi osata ja ettei se ole niin hyödytön kieli kuin netti fennot antavat ymmärtää.

Minun puolestani saatte päättää siitä pakkoruotsista ihan itse kuten olette tehneet tähänkin asti. Minun mielipiteelläni ei pakkoruotsiasiassa ole mitään merkitystä.

Pakkoruotsin poistuminen tulee todennäköisesti myös hyödyttämään suurta joukkoa meitä kakskielisiä ruotsinkielisiä kuten myös nimimerkki rautaako? on täällä todennut.

Joten paree olla hiljaa vain ja antaa teidän ihan itse päättää pakkoruotsinne kohtalosta ettette sitten pääse meitä suruja syyttämään salaliitosta ja oman edun tavoittelusta.

Ankdam kirjoitti:

Eihän se ole mikään mielipideasia. Olen aina tiennyt ettei perustuslaki velvoita suomenkielistä oppimaan yhtään mitään, ei edes ruotsia.

Sen sijaan pakollinen ruotsin opetus liittyy perustuslain yhteiskunnalle asettamien vaatimusten käytännön toteuttamiseen. Pakkoruotsi on perustuslain välillinen seuraus, ei välitön.

Lue lisää

Väärin, "perustuslain yhteiskunnalle....." Suomessa vaaditaan kaksikielisyyttä ainoastaan viranomaisessa ja tuomioistuimessa. Nämä palvelut voidaan hoitaa tulkkien välityksellä. On suorastaan karmeaa perustuslain tulkintaa, että kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen vuoksi 5 miljoonaa suomalaista opettelee pakolla ruotsia. Ja on erittäin karmea ajatustapa, että suomenkielisen pitää oppia ruotsia, jotta hän voisi PALVELLA ruotsinkielisiä.

Ankdam kirjoitti:

Minulle henkilökohtaisesti se on aivan sama mitä te suomenkieliset opiskelette. En ole ruotsin kielen opetuksen pakollisuuteen tällä palstalla koskaan ottanut kantaa enkä ota nytkään.

Sen sijaan olen täällä palstalle käyttänyt useita puheenvuoroja sen puolesta että ruotsia kannattaisi osata ja ettei se ole niin hyödytön kieli kuin netti fennot antavat ymmärtää.

Minun puolestani saatte päättää siitä pakkoruotsista ihan itse kuten olette tehneet tähänkin asti. Minun mielipiteelläni ei pakkoruotsiasiassa ole mitään merkitystä.

Pakkoruotsin poistuminen tulee todennäköisesti myös hyödyttämään suurta joukkoa meitä kakskielisiä ruotsinkielisiä kuten myös nimimerkki rautaako? on täällä todennut.

Joten paree olla hiljaa vain ja antaa teidän ihan itse päättää pakkoruotsinne kohtalosta ettette sitten pääse meitä suruja syyttämään salaliitosta ja oman edun tavoittelusta.

Lue lisää

Nyt et ollenkaan kommentointu sitä, mitä kysyin. Sanoit, että "pakollinen ruotsin opetus liittyy perustuslain yhteiskunnalle asettamien vaatimusten käytännön toteuttamiseen. Pakkoruotsi on perustuslain välillinen seuraus, ei välitön."

Onko se sinusta sellainen seuraus, ettei sitä voi poistaa poistamatta myös ruotsia kansalliskielen asemasta?

Siis vain kyllä tai ei.

pakko kysyä kirjoitti:

Nyt et ollenkaan kommentointu sitä, mitä kysyin. Sanoit, että "pakollinen ruotsin opetus liittyy perustuslain yhteiskunnalle asettamien vaatimusten käytännön toteuttamiseen. Pakkoruotsi on perustuslain välillinen seuraus, ei välitön."

Onko se sinusta sellainen seuraus, ettei sitä voi poistaa poistamatta myös ruotsia kansalliskielen asemasta?

Siis vain kyllä tai ei.

Lue lisää

En näe miten pakkoruotsin poistaminen mitenkään vaikuttaisi ruotsin asemaan kansalliskielenä.

Vastaan siis : Ei

Käki kykkyy kirjoitti:

Väärin, "perustuslain yhteiskunnalle....." Suomessa vaaditaan kaksikielisyyttä ainoastaan viranomaisessa ja tuomioistuimessa. Nämä palvelut voidaan hoitaa tulkkien välityksellä. On suorastaan karmeaa perustuslain tulkintaa, että kaksikielisen viranomaisen ja tuomioistuimen vuoksi 5 miljoonaa suomalaista opettelee pakolla ruotsia. Ja on erittäin karmea ajatustapa, että suomenkielisen pitää oppia ruotsia, jotta hän voisi PALVELLA ruotsinkielisiä.

Lue lisää

"Ja on erittäin karmea ajatustapa, että suomenkielisen pitää oppia ruotsia, jotta hän voisi PALVELLA ruotsinkielisiä."

Aivan samasta syystähän me surut opiskelemme pakkosuomea, ts palvellaksemme teitä suomenkielisiä. Me vieläpä palvelemme teitä suhteessa huomattavasti useammin suomeksi kuin te vastaavasti palvelette meitä ruotsiksi.

Enkä minä edes pidä sitä mitenkään karmeana.

Ankdam kirjoitti:

En näe miten pakkoruotsin poistaminen mitenkään vaikuttaisi ruotsin asemaan kansalliskielenä.

Vastaan siis : Ei

Kyllä se vain vaikuttaa. Ja kaiken lisäksi jo tämän vuoden tammikuussa ensimmäisen kerran mielipidetutkimuksessa vastaajien enemmistö (48 %) oli viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen kannalla, kaksikielisyyden jatkamista kannatti 41 % ja 11 %:lla ei vielä ollut kantaa asiaan.

heikki_tala kirjoitti:

Kyllä se vain vaikuttaa. Ja kaiken lisäksi jo tämän vuoden tammikuussa ensimmäisen kerran mielipidetutkimuksessa vastaajien enemmistö (48 %) oli viralliseen yksikielisyyteen siirtymisen kannalla, kaksikielisyyden jatkamista kannatti 41 % ja 11 %:lla ei vielä ollut kantaa asiaan.

Lue lisää

Ensinnäkin, jos perustuslaki haluaisi painottaa sitä, että Suomi on kaksikielinen maa, se lukisi siellä perustuslaissa sanoilla:
"Suomi on kaksikielinen maa. "
Mutta kun ei lue. Siellä lukee, että on kaksi kansalliskieltä.
Mielestäni termi kansalliskieli voidaan tulkita niin, että kansakuntaa on oltu luomassa kahdella kielellä-eli kyseessä on enemmänkin historiaan perustuva kunnianosoitus sille ruotsinkieliselle väestölle, joka loi kansakuntaa omaa kieltään käyttäen, kun suomen kieli ei vielä ollut tarpeeksi vahva.
Ilman suomen kieltä ei Suomella olisi olemassaolon oikeutusta, ruotsi oli prosessissa vain työkalu. Kiitos sen työkalun käytöstä Suomen hyväksi.
Mutta, nyt 2010-luvulla tilanne on aivan eri: Suomi on Euroopan yksikielisimpiä maita, kielellisesti yksi homogeenisimmista maista.
Siksi perustuslakia tulee alkaa tulkita 2010-luvun tilanteen mukaan, ei suinkaan 1910- tai 1810-lukujen tilanteen mukaan.
Kansalliskieli-termi voidaan perustuslaissa säilyttää ja maa voidaan silti muuttaa lainsäädännöllä yksikieliseksi, kun samalla taataan ruotsille alueellisen kansalliskielen asema.
Pakkoruotsi pelaa ensisijaisesti ruotsinkielisiä vastaan:
Kun kaikkialla on pakkoruotsi, paperilla koko maa puhuu ruotsia, joten ei tarvita mitään erityisratkaisuja ruotsinkielisille.. RKP vie ruotsalaisuuden hautaan hirttäytymällä pakkoruotsiin. Niin se vaan menee. Kohta Siuntio liitetään Lohjaan ja ruotsinkielinen turva-alue se vaan supistuu. Ei paljon auta, vaikka kaikki katukyltit muutetaan kaksikielisiksi, kun hallinto toimii suomeksi..
Päätavoite eli ruotsin kielen asema hallinnossa ajetaan alas koko ajan, mikä on aivan loistava asia. Ja RKP itse vie ruotsin kohti tuhoa.. aika jännää..mutta sinänsä sääli.. RKP ei tajua, että ruotsi säilyisi paremmin, jos sitä vahvistettaisiin niillä alueilla, missä sitä puhuu yli kolmasosa. Ruotsin kieli liudentuu ja heikkenee.. juuri pakkoruotsin luoman kaksikielisyysilluusion takia.
Eli tuhon tiellä ollaan. Sori vaan, ruotsalaiset, mutta kuten kreikkalaisetkin- olette itse tienne valinneet.

tuhon tie kirjoitti:

Ensinnäkin, jos perustuslaki haluaisi painottaa sitä, että Suomi on kaksikielinen maa, se lukisi siellä perustuslaissa sanoilla:
"Suomi on kaksikielinen maa. "
Mutta kun ei lue. Siellä lukee, että on kaksi kansalliskieltä.
Mielestäni termi kansalliskieli voidaan tulkita niin, että kansakuntaa on oltu luomassa kahdella kielellä-eli kyseessä on enemmänkin historiaan perustuva kunnianosoitus sille ruotsinkieliselle väestölle, joka loi kansakuntaa omaa kieltään käyttäen, kun suomen kieli ei vielä ollut tarpeeksi vahva.
Ilman suomen kieltä ei Suomella olisi olemassaolon oikeutusta, ruotsi oli prosessissa vain työkalu. Kiitos sen työkalun käytöstä Suomen hyväksi.
Mutta, nyt 2010-luvulla tilanne on aivan eri: Suomi on Euroopan yksikielisimpiä maita, kielellisesti yksi homogeenisimmista maista.
Siksi perustuslakia tulee alkaa tulkita 2010-luvun tilanteen mukaan, ei suinkaan 1910- tai 1810-lukujen tilanteen mukaan.
Kansalliskieli-termi voidaan perustuslaissa säilyttää ja maa voidaan silti muuttaa lainsäädännöllä yksikieliseksi, kun samalla taataan ruotsille alueellisen kansalliskielen asema.
Pakkoruotsi pelaa ensisijaisesti ruotsinkielisiä vastaan:
Kun kaikkialla on pakkoruotsi, paperilla koko maa puhuu ruotsia, joten ei tarvita mitään erityisratkaisuja ruotsinkielisille.. RKP vie ruotsalaisuuden hautaan hirttäytymällä pakkoruotsiin. Niin se vaan menee. Kohta Siuntio liitetään Lohjaan ja ruotsinkielinen turva-alue se vaan supistuu. Ei paljon auta, vaikka kaikki katukyltit muutetaan kaksikielisiksi, kun hallinto toimii suomeksi..
Päätavoite eli ruotsin kielen asema hallinnossa ajetaan alas koko ajan, mikä on aivan loistava asia. Ja RKP itse vie ruotsin kohti tuhoa.. aika jännää..mutta sinänsä sääli.. RKP ei tajua, että ruotsi säilyisi paremmin, jos sitä vahvistettaisiin niillä alueilla, missä sitä puhuu yli kolmasosa. Ruotsin kieli liudentuu ja heikkenee.. juuri pakkoruotsin luoman kaksikielisyysilluusion takia.
Eli tuhon tiellä ollaan. Sori vaan, ruotsalaiset, mutta kuten kreikkalaisetkin- olette itse tienne valinneet.

Lue lisää

"Siellä lukee, että on kaksi kansalliskieltä.
Mielestäni termi kansalliskieli voidaan tulkita niin, että kansakuntaa on oltu luomassa kahdella kielellä-eli kyseessä on enemmänkin historiaan perustuva kunnianosoitus sille ruotsinkieliselle väestölle, joka loi kansakuntaa omaa kieltään käyttäen, kun suomen kieli ei vielä ollut tarpeeksi vahva. "

Onko myös:

"Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta." Kunnianosoitus sille, että joskus on näin ollut?

"Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." Kunnianosoitus sille, että joskus pitänyt noudattaa?

"Suomen alue on jakamaton. Valtakunnan rajoja ei voida muuttaa ilman eduskunnan suostumusta." Joskus ei ole voi muuttaa. Kunnianosoitus sille.

Jne jne.

Voiko muistakin laeista tehdä samanlaisia tulkintoja vai onko tuo esittämäsi ainoa sellainen lainkohta?

Kysyn ihan siksi kun en ole ennen törmännyt tulkintaan laeissa kunnianosoituksiin sille, miten joskus on ollut.

Provo mikä provo. Opettajaihminen. Todennäköisesti turun puolesta.

juu joo varmaan kirjoitti:

Provo mikä provo. Opettajaihminen. Todennäköisesti turun puolesta.

Vai Turusta, äläpäs käy hävyttömäksi.

Mutta enpä taida kertoa enempää perheestäni. Tiedättekö, miltä te kuulostatte näissä viesteissä. Te kuulostatte vaarallisilta.

Ja tuli jo selväksi, että täältä saa tasan yhden neuvon: häivy ja pane se poika opiskelemaan ruotsinsa.