Onko sulla tällä hetkellä sellainen sekava ajanjakso menossa?
Ettet tiedä mitä ajatella ja tehdä? Koetko sen jotenkin sekavaksi?
Mutta toisaalta tunnet kuitenkin eläväsi... ja olet jollaintapaa onnellinen.
Ihan kyselen vain. Olisihan se kiva tietää jos näin todellakin on....annan tilaa.
Nää on nyt tälläisiä jorinoita iltaan....
.
Ettet tiedä mitä ajatella ja tehdä? Koetko sen jotenkin sekavaksi?
Mutta toisaalta tunnet kuitenkin eläväsi... ja olet jollaintapaa onnellinen.
Ihan kyselen vain. Olisihan se kiva tietää jos näin todellakin on....annan tilaa.
Nää on nyt tälläisiä jorinoita iltaan....
.
Vastaukset 13
Vanhimmat
eli elän
Joo, elämä on todellakin asettumassa taas. Suunnittelemme rakentamista ja tontin ostoa tuosta läheltä, työpaikalla menee yllättävän kivasti ja olen aloittanut taas opiskelu. Taidan vaihtaa alaa, pikkuhiljaa... Opinnot siihen suuntaan...
Olen alkanut harrastaa uutta harrastusta . Perheenlisäys olisi ihan tervetullutta :-)
Mitä sitten teet näillä palstoilla jos elämäsi on tuollaista? Kysynpähän vaan.
Kai palstalla saa vierailla muitakin kuin epätoivoisia ihmisiä tai sellaisista, jotka ovat netti auki juuri samasta syystä kuin sinä?
No tietenkin saa!
Enhän sitä ole kieltänytkään missään vaiheessa :)
Kiinnosti vain tietää kirjoituksesi perusteella.
On ollu viimeiset 2 vuotta sekava ajanjakso, eikä loppua näy, kun ei olla oltu tekemisissä. Oon mä kyllä saanu elämääni muutakin mielenkiintoista hänen ikävöintinsä ohelle ja onneksi on joskus hauskaakin päivisin muiden ihmisten kanssa. Ikävä kuitenkin edelleen ja epätietoisuus hänestä rasittaa...
Kaipaan häntä ketä ikävöin lähelleni, mutta jos tutustuisimme toivoisin ja uskoisin hänen ymmärtävän että musta ei ole heti ihmissuhteeseen missä ollaan kylki kyljessä 24/7 vaan tarvitsen juuri nyt omaa tilaa noustakseni omille jaloilleni selvitelläkseni omia ajatuksiani, löytääkseni oman paikkani. Se ei tarkoita ettenkö olisi hänestä erittäin kiinnostunut. On ollut aika vaikeaa ja toivoisin kulkevani valoa kohti.:)
Toivon että löydät valon,jota päin haluat kulkea.
Hän varmasti ymmärtää tilanteesi ja antaa tilaa kun sitä tarvitset. ;)
Pienestä se "linna" rakennetaan, jossa on hyvä olla kaikin puolin!
onnellisuus on kaukana takana
vituttaa joka sekunti
Ainahan mä sekaisin - mukavasti- ollut..ja "vähän" onnellinen aina:))
Kyllä on ainakin minulla. Tunnen itseni jotenkin - miten sen sanoisi - irralliseksi ja hieman yksinäiseksi, vaikka olen koko ajan menossa ja tekemässä kaikkea. Vaikka tulee sykähdyttäviä onnen fiiliksiä ihan vaikka vaan katsoo bussista kaupungin valoja tai kävelee ihmisvilinän läpi ja aurinko paistaa ja ihmiset hymyilevät tai on kaverin luona viettämässä iltaa, mutta silti tulee tunne, että apua, jos en tajua oikeasti, mikä tässä elämässä on tärkeää. Onko se tärkeää, että juoksen sadassa paikassa vai se, että olen läheisteni kanssa. Olen jo pitkään miettinyt, että mitä teen ja sehän voi olla vaarallistakin, jos ihminen miettii liikoja. Tulee liikaa stressiä ja voi ahdistua. (kun pitäisi tehdä se sata ja yksi päätöstä jne..)
Mutta tämmöstä jorinaa...
Todellakin on! Kaikki on periaatteessa hyvin, silti kaipaan jotain muuta, sinua? Ehkä. Mietin lähes päivittäin onko tää elämä tässä, vai voisko olla jotain muuta? Olenko pohjimmiltani onnellinen? Ilon ja onnen hetkiä on toki päivittäin, ei pidä käsittää väärin, mutta silti. Tyytyäkkö tähän vai havitellakko jotain enemmän, silläkin uhalla, että voi rikkoa kokeillessaan sekä itsensä, että muita?
No riippuu mitä tarkoitat tuolla rikkomisella?
Kannattaa aina havitella sitä, mikä itsestä tuntuu saavuttamisen arvoiselta.