Jotenki tosi vaikee lähestyy naista naisena. Vaa koko aja on mielessä pillu. Kai tää on iha perus settii miehillä, mut ainaki mä haluisin päästä täst eroo. En oo 8kuukautee saanu ja koko aja panettaa vaa enemmän ja enemmän. Siispä oon tyytyny aika usein mun oikeesee kätee ja siit on tullu pieni pakkomielle. Haluisin oikeesti joskus jakaa elämäni jonku kanssa ja nähdä naiset ihmisinä. Jotenki ahistaa tämmöne ajattelutapa ja se vaikuttaa mun suhtaitumista mimmeihin. Oon muutenki luonteeltaa ujo ja arka poika nii sit ku ajattelee koko aja pilluu tai muuta vastaavaa nii ei pysty olla läsnä siin hetkes. Nii voinko sit ikinä ees tutustuu keneekää mimmii omana ittenäni. En tiiä, jotenki pistää vaa maaha ja sit kaikki kaverit koko aja kyselee: joko sä oot löytäny sielt jonku naisen :D Ärsyttää vastaa joka kerta että en ole. No ei tol pitäis olla nii välii, mut kyl sitä ajattelee et mitäköhä muut kelaa. Ja hakee jotenki hyväksyntää sil jos on joku mimmi. Haluisin vaa joskus rakastaa jotai mimmii en omistaa.
Mihi tää on menny?
Rudvenkkari91
156
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Nii selvennän vähä tota, että hakee hyväksyntää sil et seurustelis. Jotenki tuntuu et pitäis olla jossai tietys muotis. Pitäis olla pitkä mela, pitäis kestää ainaki se 30min, pitäis olla mimmei ympäril jne. Ja jotenki se antaa paineita itellee, vaik ei niist pitäis välittää. Ku osais vaa hyväksyy ittensä semmosena ku on, mut ei oo helppoo.
Niin kysymys kuuluu et onks kellää muulla samanlaisii keloja tai kokemuksii mite täst tilantees on selvitty?