"Kun itse kysyy ja itse vastaa, ei tule mitään jälkipuheita", näyttää keskustan keskustelusaiteilla ajattelevan muuan "stadin kundi", joka eräänkin "stadilaisen" pyynnöstä ilmaisee runollisesti palanneensa saiteille, joilta muka on ollut aikoja poissa!!
Ajantajukin tuntuu asevelisosialistimonikkonimimerkkeilijäryppäältä menneen, kun on ollut niin tuskaisaa puurtaminen senkin asian eteen, että Paavo Lipposen ja muun hallituksen erilaisia linjauksia suhteessa Irakin-uhkaan jätettäisiin äänestäjille selvittämättä.
"Stadin kundille" vinkisi: voit estoitta pyytää paluutasi myös seuraavasta kirjoituksestasi ilmenevillä nimimerkeillä, jos et enää vissien numerokoosteiden lisäksi keksikään uusia?
"...alla mainitut persoonani
Kirjoittanut: stadin kundi ym..., 10.3.2004 klo 10.14
...ilmoittavat täten juhlallisesti, että poistumme näiltä saiteilta!
Olen kolme-neljä kuukautta surffaillut täällä kepun saitilla ja hieman muuallakin alla mainituilla nimimerkeilläni. Minulla on ollut hyvin hauskaa kanssanne, te kepu-uskovaiset! Siitä kiitos! Varmaan Teitäkin nyt naurattaa?
En minä aivan kevyesti ole tätä valistajan ja tiedonvälittäjän rooliani ottanut. ”Asevelisosialisti” ja ”historian harrastaja” ovat pitäytyneet hyvinkin tiukkaan faktaan vakavalla tarkoituksella. Noissa nimimerkeissä on muutenkin eniten aitoa itseäni. ”Huomioitsija” on toiminut lähinnä vain mediatiedon kommentaattorina. Aito ”stadin kundi” olen myös, joskaan en ihan syntyperäinen. Tuo nimimerkkini on ollut hieman leikkimielisempi koettaen tuoda tälle tylsälle saitille henkevyyttä runouden avulla. ”Detonaattori” avasi muutaman pitkän ja kiivaan keskustelun. ”Antti-poika”, ”mooseksenuskoinen” ja jotkut muut satunnaiset nimimerkkini onnistuivat joskus ärsyttämään kepu-uskovaisia niin, että he repäisivät vaatteensa ja se, mitä alta paljastui, oli aika rujoa. Mutta enemmän sen näkeminen huvitti kuin kauhistutti!
Älkää nyt kovin surko lähtöäni, sillä eromme ei ehkä ole lopullinen. Giganttisesta tietovarastostani ja katkeamattomasta ajatusvirrastani kyllä riittäisi jaettavaa, mutta pitäisi olla myös jotakin vastaanotettavaa… Eikä tuo seuranne ole muutenkaan kovin imponoivaa. Ja melko pitkäksi aikaa minun on nyt aivan pakko jättää teidät.
Jo viikonvaihteessa matkustan pariksi viikoksi Suureen Länteen. Toivottavasti tapaan USA:n tulevan demaripresidentin John F Kerryn, jotta voisin jotenkin vaikuttaa häneen Suomen pääsemisestä edes Irakin jälleenrakennusvaiheessa siihen koalitioon, mihin Paavo Lipponen ei meitä halunnut viedä, kun tuo sikäläistä kepua edustava George Bush tyhmempi osoittautui hänen silmissään harhoja näkeväksi ja valheita laskettelevaksi vastapeluriksi – siis tyypilliseksi kepulaiseksi. No, kiittihän Paavo Bushia johtajuudesta, mutta onhan hän kiittänyt Matti Vanhastakin vastuulliseksi eurooppaosaajaksi. Hyvä kasvatus sekä pitkäaikainen poliittinen toiminta Suomessa ja maailmalla koulii ihmisen kohteliaaksi!
Minä kaikkine persoonineni siis poistun, mutta toivottavasti tänne jää muita soihdunkantajia, kuten ”Wiljami”, ”mielipidepankki” ja eräät muut. Ehkä minäkin vielä joskus palaan iloitsemaan ja suremaan kanssanne kepulikot… Paluuni ei tule olemaan kiinni ainakaan hyvistä nimimerkeistä, sillä niitä riittää…!
Ainakin vielä kerran ”stadin kundi” opettaa Teitä Omar Khaijamin viisaudella:
”Ne, jotka tällä aina yötä myöten kukkuvat
tai olemisen ongelmointiin aivan hukkuvat,
Totuuden opasnuoraa eivät löydä ne –
puhuvat puuta heinää, kunnes nukkuvat…
Vain Jumala voi määrän juoksullemme panna.
Siis älä mielessäs suur-unelmia kanna!
Vain minkä jaksat, ota taakakses,
kun kaiken loppuna on: mene, mennä anna…"
Kaikkea hyvää teille ihmisinä, Te kepu-uskovaiset, vaikka kannattamanne aate (onko se aate?) meneekin koko ajan alaspäin ja lopulta sille tietenkin käy kovin huonosti – mutta: sehän on Teidänkin onnenne, huomatkaa se!
”stadin kundi”, ”asevelisosialisti”, ”historian harrastaja”, ”huomioitsija”, ”detonaattori”, ”Demokritos”, ”tosidemari”, ”vanha tohtori”, ”juristi”, ”lautamies”, ”lehtori”, ”ex-virkamies”, ”Antti-poika”, ”Matti Virtanen”, ”mooseksen seuraaja”, ”mooseksenuskoinen”, ”aito liberaali”, ”kokdem”, ”sos.lib.rad.kons.” ja moni muu (en enää muista kaikkia nimimerkkejäni) sanovat nyt heipparallaa! Koettakaa kestää itseänne!"
Linkki stadin kundin nimimerkkirepertuaariin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002630250
Kun kyseisen monikkonimimerkkeilijän puolelta kuuluu keskustan saiteilla tehdyn jollekin Timolle jonkinmoinen kysmys koskien mahdollisesti jonkinmoisen ex-pääministeri Lipposen jonkinmoisia valtuuksia tehdä esim. sotaan liittyviä päätöksiä, sallittaneen numerosarjanimimerkeille (0) ja 229 tiedoksi, että vastaus koko "faktat pöytään" -porukalle on kirjoitettu muun muassa keskustan saitille jo 23.2.2004 seuraavasti:
"Olisikin syytä selvittää, millä valtuuksilla tuolloinen pääministeri Lipponen edellä kuvatut toimensa teki. Suomen liittämisestä sotaan mitä tahansa maata vastaan noudatetaan jotakin aivan muuta päättämisjärjestystä, kuin mitä Lipposella tuntuu olleen mielessään."
Kyseinen katkelma on kirjoituksesta, jonka joku palstoille kuulemma myös kovastai kaivattu "Timo" ? näkyy kirjoittaneen otsikolla...
"Asiaa Annelista, AMOSista, Paavosta ja Matista
Kirjoittanut: Timo Ristimäki, 23.2.2004 klo 13.51
Asiallista asiaa Annelista (= kansanedustaja Jäätteenmäki), AMOSista (= ex-pääministeri Lipposen kauppaama kranaatinheitinjärjestelmä) ja Paavosta (= mm. eduskunnan puhemies Lipponen) tuntuu ihmisten olevan todella vaikea kirjoittaa, ainakaan omalla nimellään.
Sen sijaan kaikenkarvaisten verkkolehtien sivuilla tunnutaan aika ajoin nimimerkkien suojissa eli väijystä harrastettavan "keskustelua" siitä, mitä tässä tasavallassa oikein tapahtui eduskuntavaalien ja juhannuksen alla vuonna 2003, mutta todella heikoin lähtökohtatiedoin.
Keskustelu onkin siksi kovin räiskyvää, hyvin tunteenomaista ja - ikävä kyllä - kovin vähän tosiasiallisista tapahtumienkulusta piittaavaa. Näin toki muuallakin kuin vain suomi24:n, netlrin tai esim. Länsiväylän keskustelusivuilla.
Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien netlarissa nimimerkillä "Tutkijan planttu" hutkiva verkkokirjoittaja on oitis sydämistynyt siitä, että Anneli Jäätteenmäki on nyt ilmoittautunut EU-vaalikisaan ja uhkaa nimimerkin mielenrauhaa kaiketi menemällä vielä vaaleissa läpikin.
Olen jo välittänyt osanottoni Tutkijan plantulle, koska hänen pelkonsa todellakin mitä todennäköisimmin toteutuvat!
Olisi kuitenkin toivottavaa, että niin Jäätteenmäkeä ja Lipposta kuin muitakin poliitikkoja vaivauduttaisiin verkkokeskustelussa käsittelemään hivenen analyyttisemmin, pohtien heidän aikeitaan, linjojaan, pyrkimyksiään ja motiiveitaan.
Siinä katsannossa eduskuntavaalien alla nousseen Irak-keskustelun suhteen Anneli Jäätteenmäki teki kiistatta erittäin isänmaallisen teon: nosti julkisuuteen Suomen ulkopoliittisen johdon piirissä mitä todennäköisimmin vallinneet erilaiset näkemykset siitä, miten liittoutumattomuuttaan - ainakin toistaiseksi - julistaneen maan tulisi suhtautua valtion- ja kansansuvereniteettiin, pyrkimyksiin ratkoa aseellisesti kansainvälisiä ongelmia jne.
Ja ennen muuta Jäätteenmäen ansiosta eduskuntavaalien alla kansalaisten tietoon nousi se, että maassa oli pääministerinä henkilö, joka 9.12.2002 näytti näyttäneen etukäteen erinomaisen suopeaa suhtautumista USA:n presidentti George W. Bushin vimmalla ajamalle hyökkäyssodalle Irakiin.
Kuten tunnettua, Bushin ja Blairin sotaan "halukkaiden koalitio" aloitti hyökkäyksen Irakiin 20.3.2002 ilman YK:n turvaneuvoston suostumusta ja siunausta. Kyseessä oli näin ollen kansainvälisen oikeuden valossa laiton sota, jonkamoiseen halukkaaksi leimautumisen ongelmatiikasta Jäätteenmäki halusi nostaa keskustelun eduskuntavaalien alla. Missä ja mikä siinä asiassa oikein on "rikos"?
Mitä ihmeellistä "petosta" ja "kieroilua" siihen sisältyy, jos oppositiopuolueen puheenjohtaja haluaa vaalien yhteydessä keskusteltavan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
Sitäpaitsi kansanedustajat Mikko Elo (sdp), Anni Sinnemäki (vihr) ja Jaakko Laakso (vas) olivat jo joulukuussa 2002 - itse kunkin ollessa vielä tuolloisessa hallituksessa mukana olleitten puolueitten edustajia! - tehneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, mitä Paavo Lipposen Valkoisen Talon vierailun yhteydessä mm. uutislähetysten pohjalta tulisi ajatella! Onko puuhamies Lipponen apureineen jo ehättänyt haastamaan käräjille moisen joukon?
Lipposen hysterisoitumisen niin ennen vaaleja kuin vaalien jälkeenkin voikin ymmärtää paremmin vasta Hymy -lehden helmikuun alun numerossa julkituomien tietojen valossa: eduskuntavaaleista nimenomaisesti pääministerivaalin tehnyt Lipponen halusi ja haluaa varmistaa, ettei Suomen kansa saisi ainakaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tietää, mitä hän oli presidentti Bushin ja varapresidentti Cheneyn kanssa keskustellut, mitä Suomen perinteisestä virallisesta ulkopolitiikasta poikkeavaa hän tiesi itse siellä esittäneensä.
Ja kaiken kukkuraksi vielä se, että Lipponen - ja myöhemmin vielä hänen hallitukseensa arvalla noussut Jari Vilen (kok) - oli ollut aseiden ja aseisiin liittyvän informaatioteknologian myyntipuuhissa maalle, joka kävi jo sotaa Afganistanissa sekä maailmnalaajuiseksi julistamaansa "sotaa terrorismia vastaan" ja kaavaili parastaikaa vielä uutta hyökkäyssotaa Irakiin!
On huomattava, että Lipponen ilmaisi - tosin jälleenrakennukseentarjoutumisen valekaavussa - varsin avoimesti tukensa Irakin vastaisille sotatoimille suoraan USA:n presidentille eikä suinkaan YK:lle, joka ehkä olisi voinut joissakin olosuhteissa voinut olla oikea suunta. Olisikin syytä selvittää, millä valtuuksilla tuolloinen pääministeri Lipponen edellä kuvatut toimensa teki. Suomen liittämisestä sotaan mitä tahansa maata vastaan noudatetaan jotakin aivan muuta päättämisjärjestystä, kuin mitä Lipposella tuntuu olleen mielessään.
Kuten viime perjantai-illan (20.2.2004) TV1:n A-piste -ohjelman Juha Ristamäen toimittamasta osuudesta kävi ilmi, Lipponen tarjosi "sotaan halukkaitten koalitiolle" AMOS-kranaatinheittimiä Valkoisen Talon retkellään joulukuun alussa 2002, mutta valtioneuvostossa aseidenmyyntilupapäätös on kirjattu vasta 20.2.2003. Tasan kuukausi ennen YK:n turvaneuvoston siunauksetta aloitettua eli siis laitonta hyökkäystä Irakiin tehty päätös on sellaisenaan eli myös kokonaisuudessaan moraaliltaan sangen kyseenalainen; Bushin ja Blairin uutterasta taivuttelusta huolimatta mitään yhtenäistä rintamaa sen puolesta, että Irakiin tulisi hyökätä, ei ollut enää alkuunkaan. Pikemminkin aivan päinvastoin. Tässä olisi Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisella valiokunnalla eli hutvalla kokonaisuudessan tiukan itsetutkiskelun paikka, kuten monikymmenpäinen kansainvälisen oikeuden asiantuntijajoukko hyvin valtamediassa vaietussa kannanotossaan heti laittoman hyökkäyksen alettua esittikin.
Vaan paljonpa ei liene toiveita paremmasta näköpiirissä Vara-Mooses Vanhasenkaan pääministerikaudella: eilisellä (22.2.2004)pääministerin haastattelutunnilla tällä Lepsämän EU-liturgilla oli tosi työläs paikka vuoron perään tekeytyä tietämättömäksi ex-pääministeri Lipposen asekaupustelun tosiasiallisista tapahtumista (vv. 2002-2003) ja niiden moraalista kun piti kuitenkin vuoron perään ykskantaan olla ajamassa kyseistä herrahenkilöä muka Suomen edustajana EU-komission puheenjohtajaksi. Selittelyään ja nuoleskeluaan Vara-Mooses on tuleva vielä häpeämään niin, ettei kuvaruudussa vilahtele pitkiin aikoihin valkoinen hammasrivistö sen jälkeen, kun joku dokumentaristi yltyy taltioimaan Vanhasen metamorfoosin esim. tv-elokuvaksi asti.
Mitähän muuta Jäätteenmäen hankkiman vaalivoiton myötä eli "Annelin ansiosta" puheenjohtajaksi ja pääministerriksi noussut Vanhanen onkaan mahtanut niissä parin viikon välein Lipposen kanssa pitämissään palavereissa luvata?
Pääministeri Vanhasenkin olisi korkea aika tutustua siihen, mitä maamme keskeisimmät kansainvälisen oikeuden asiantuntijat yksiselitteisesti lausuivat Bushin & Blairin 20.3.2003 aloittamasta hyökkäyussodasta Irakiin.
Koska kyseinen asiantuntijakannanotto säilyy totuutena asiasta maailman tappiin, aivan riipumatta siitä, mitä Irakissa tai "terrorismin vastaisessa sodassa" tai missä tahansa kuten esimerkiksi pääministeri Vanhasen päässä, tapahtuu, linkki kyseiseen - maaliskuussa 2003 vain Hufvudstadsbladetissa palstatilaa saaneeseen - näkemykseen löytyy seuraavasta:
http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainva lisoikeudellinen.html
Lisäksi on niin netlarin "Tutkijan plantun" kuin muidenkin eli myös Länsiväylän omaperäisten nimimerkeillään räkyttelevien verkkokirjoittelijoitten ja kenen tahansa hyvä lukea, mitä europarlamentaarikko Esko Seppänen kirjoittaa samaisesta asiasta Kansan Uutisten Viikkolehdessä 20.2.2004. Koska lehden kyseiseen juttuun ei liene linkkiä löydettävissä, kopioin sen tähän loppuun kokonaisuudessaan:
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Europarlamentaarikko Esko Seppänen: Älä usko mediaan
Kansan Uutiset 20.2.2004
On vaikea luottaa suomalaiseen mediaan. Valitettavasti.
Paitsi että mediassa pörrää poliittisia raatokärpäsiä, se myös tekee
raatoja. Niissä puuhissa se on kovin valikoiva: tehdään vain pieniä
raatoja.
Tiedotusvälineet ovat vapaita myös vaikenemaan, ja ne tekevät sen
laidasta laitaan.
Kirjoittamalla Paavo Lipposesta media vaikenee Paavo Lipposen.
Helmikuun Hymy-lehteen on vuodettu se alkuperäinen ulkoministeriön
asiakirja, jonka perusteella Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan
pääministerin tehtävistä. Sen mukaan Lipponen ei ollut vain makeillut
Washingtonissa Bushin edessä vaan oli myös markkinoinut
suomalais-ruotsalaisia AMOS-kranaatinheitinjärjestelmiä Irakin
öljysotaan valmistautuvan USA:n varapresidentille.
Arvonnassa ministerin paikan voittanut kokoomuslainen
ulkomaankauppaministeri Jari Vilén jatkoi kaupustelua Washingtonissa
ilmeisen hyvin tuloksin, sillä 21.2.2003 Lipposen hallitus oli antanut
Patria Hägglundsille luvan myydä AMOS-lisenssin yhdysvaltalaiselle
AAI-yhtymälle. USA:n aloittamissa laittomissa sodissa kuollaan näinä
aikoina suomalaisin asein!
Muu media on vapaasti vaiennut Lipposen osuuden kuoleman kaupusteluun.
Rivitoimittajat eivät ole sitä näkyvästi monistaneet. Kolumnistien
kirjoituksissa ei asiasta ole noussut älämölöä. Pääkirjoittajat eivät
ole viisastelleet muka taustatiedoillaan. Ulkoministeriö ei vaadi vuodon
alkuperän selvittämistä. Poliisi ei tutki. Puolueet vaikenevat yhdellä
ja Suomi kahdella kielellä.
Vaiettu asiakirja on tiettävästi ollut Helsingin Sanomien ja joidenkin
muiden lehtien hallussa vuoden ilman että ne ovat siitä kirjoittaneet.
Se on ollut muissakin luotettavissa käsissä, muun muassa Hesarin
natottamisvastaavalla Max Jakobsonilla.
Miksi vain Erkki Tuomioja on haastettu todistajaksi
Jäätteenmäki-oikeudenkäyntiin? Miksei ole haastettu todistajaksi
Lipposta, jonka omien kirjoitusten mukaan vuodetussa asiakirjassa ei ole
mitään salaista (niin että hänen asekaupusteluaan USA:ssa ei olisi saatu
paljastaa)? Miksei kuulla Max Jakobsonia siitä, mistä hän oli saanut
salaisen asiakirjan?
Vastaus lienee se, että palkkioksi pitkästä poliittisesta urasta ei
Lipposen mainetta enää tahrata. Hänet pitää saada kunnialla maasta pois.
Halosta pitää suojella Lipposelta.
En puolusta Jäätteenmäen myöhempiä toimia, mutta vaalien alla piti puhua
Suomesta ja Irakin sodasta. Nyt on syytä puhua Suomesta ja Irakin sodan
aseista.
Suomessa ei vaieta puhumalla vain Lipponen vaan myös koko EU, minkä
lisäksi käsitteet sulostutetaan.
Kun EU:n perustuslakiin on kirjattu yhteinen puolustus, sana "puolustus"
on vain hämäystä. Tarkoitetaan totta puhuen yhteistä hyökkäystä. EU:n
kriisinhallintaa tehdään EU:n omien rajojen ulkopuolella, ja sotatoimien
kyseessä ollen se on hyökkäystä.
Sitä tehdään palkkasotilailla, ja sitä varten Suomessa ollaan
aloittamassa palkkasotilaiden koulutus. Palkkasotureiden sijasta
puhutaan kuitenkin "sopimussotilaista", joista muodostettavia
erikoisjoukkoja aletaan kouluttaa EU:n yhteisiin iskujoukkoihin.
Kun eurojoukot toteuttavat "vaativampia operaatioita",
kriisinhallinnassa se tarkoittaa myös rauhaanpakottamista (joka EU:n
perustuslaissa on käännetty suomen kielelle - käsitteiden hämärtämiseksi
- rauhan
palauttamiseksi). Rauhaanpakottaminen on hyökkäystä ja sotaa.
Ei ole enää kylmää sotaa, jossa propaganda selvisi voittajaksi.
Kun alkamassa ovat uudet sodat hupenevista luonnonvaroista, Suomi
halutaan mukaan myös laittomiin sotiin. Niissä merkeissä
rauhanturvalakimme yhteensovitetaan EU:n perustuslain kanssa. Kääriäinen
ja Vanhanen haluavat poistaa suomalaisten osallistumiselta pakollisen
YK-mandaatin.
Kirjoitan näistä asioista uudessa kirjassani "Perustuslakikysymys".
Siinä kerron, miten EU:ssa puolustus on hyökkäystä, ja ihmettelen, miksi
Suomi haluaa mukaan vieraisiin sotiin. Kirjan liitteenä on se
perustuslain lisäpöytäkirja, jolla Suomi on sitoutettu sellaisiin
ulkomaisiin
sotaretkiin, joiden pelossa suomalaiset vastustavat Nato-jäsenyyttä.
Siitä itsestään on kysymys EU:n puolustus- eli hyökkäysytimessä ilman
Nato-jäsenyyttäkin.
Kirjan saa ilmaiseksi osoitteesta [email protected] tai Matti
Tohkalta (Mäkikatu 23, 33250 Tampere).
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Siltä pohjalta voi sitten itse kukin arvioida, kenen asialla Anneli Jäätteenmäki mahtoikaan olla ensin toimiessaan oppositiojohtajana ja pääministerinä ja sittemmin syrjäytettynä pääministerinä ja nyt siis mahtaakaan olla toimiessaan mahdollisena ehdokkaana ensi kesän EU-parlamentin vaalissa.
Jottei arvon nimimerkkien tarvitse erikseen arvuutella, mitä minä fyysisenä enkä ainoastaan virtuaalisena henkilönä asiasta ajattelen, kerron sen tässä: Anneli Jäätteenmäen uskon olevan mm. yleismaailmallisten perus- ja ihmisoikeuksien, aktiivisen liittoutumattoman rauhanpolitiikan ja maailmanpoliisiudesta vapaan kansainvälisen yhteistyön, sosiaalisen, sivistyksellisen ja taloudellisen tasa-arvon sekä avoimen yhteiskuntapolitiikan ja läpinäkyvän julkisen hallinnon asialla...
Siksi kaiketi kaikenlainen loanheitto Anneli Jäätteenmäen ympärillä jatkuu, käy sitten käräjäoikeudessa miten tahansa.
Lisävalaistusta ahdinkoonsa kaikki muutkin uudet numerosarjat voivat etsiskellä seuraavan linkin takaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002468877
Ajantajukin tuntuu asevelisosialistimonikkonimimerkkeilijäryppäältä menneen, kun on ollut niin tuskaisaa puurtaminen senkin asian eteen, että Paavo Lipposen ja muun hallituksen erilaisia linjauksia suhteessa Irakin-uhkaan jätettäisiin äänestäjille selvittämättä.
"Stadin kundille" vinkisi: voit estoitta pyytää paluutasi myös seuraavasta kirjoituksestasi ilmenevillä nimimerkeillä, jos et enää vissien numerokoosteiden lisäksi keksikään uusia?
"...alla mainitut persoonani
Kirjoittanut: stadin kundi ym..., 10.3.2004 klo 10.14
...ilmoittavat täten juhlallisesti, että poistumme näiltä saiteilta!
Olen kolme-neljä kuukautta surffaillut täällä kepun saitilla ja hieman muuallakin alla mainituilla nimimerkeilläni. Minulla on ollut hyvin hauskaa kanssanne, te kepu-uskovaiset! Siitä kiitos! Varmaan Teitäkin nyt naurattaa?
En minä aivan kevyesti ole tätä valistajan ja tiedonvälittäjän rooliani ottanut. ”Asevelisosialisti” ja ”historian harrastaja” ovat pitäytyneet hyvinkin tiukkaan faktaan vakavalla tarkoituksella. Noissa nimimerkeissä on muutenkin eniten aitoa itseäni. ”Huomioitsija” on toiminut lähinnä vain mediatiedon kommentaattorina. Aito ”stadin kundi” olen myös, joskaan en ihan syntyperäinen. Tuo nimimerkkini on ollut hieman leikkimielisempi koettaen tuoda tälle tylsälle saitille henkevyyttä runouden avulla. ”Detonaattori” avasi muutaman pitkän ja kiivaan keskustelun. ”Antti-poika”, ”mooseksenuskoinen” ja jotkut muut satunnaiset nimimerkkini onnistuivat joskus ärsyttämään kepu-uskovaisia niin, että he repäisivät vaatteensa ja se, mitä alta paljastui, oli aika rujoa. Mutta enemmän sen näkeminen huvitti kuin kauhistutti!
Älkää nyt kovin surko lähtöäni, sillä eromme ei ehkä ole lopullinen. Giganttisesta tietovarastostani ja katkeamattomasta ajatusvirrastani kyllä riittäisi jaettavaa, mutta pitäisi olla myös jotakin vastaanotettavaa… Eikä tuo seuranne ole muutenkaan kovin imponoivaa. Ja melko pitkäksi aikaa minun on nyt aivan pakko jättää teidät.
Jo viikonvaihteessa matkustan pariksi viikoksi Suureen Länteen. Toivottavasti tapaan USA:n tulevan demaripresidentin John F Kerryn, jotta voisin jotenkin vaikuttaa häneen Suomen pääsemisestä edes Irakin jälleenrakennusvaiheessa siihen koalitioon, mihin Paavo Lipponen ei meitä halunnut viedä, kun tuo sikäläistä kepua edustava George Bush tyhmempi osoittautui hänen silmissään harhoja näkeväksi ja valheita laskettelevaksi vastapeluriksi – siis tyypilliseksi kepulaiseksi. No, kiittihän Paavo Bushia johtajuudesta, mutta onhan hän kiittänyt Matti Vanhastakin vastuulliseksi eurooppaosaajaksi. Hyvä kasvatus sekä pitkäaikainen poliittinen toiminta Suomessa ja maailmalla koulii ihmisen kohteliaaksi!
Minä kaikkine persoonineni siis poistun, mutta toivottavasti tänne jää muita soihdunkantajia, kuten ”Wiljami”, ”mielipidepankki” ja eräät muut. Ehkä minäkin vielä joskus palaan iloitsemaan ja suremaan kanssanne kepulikot… Paluuni ei tule olemaan kiinni ainakaan hyvistä nimimerkeistä, sillä niitä riittää…!
Ainakin vielä kerran ”stadin kundi” opettaa Teitä Omar Khaijamin viisaudella:
”Ne, jotka tällä aina yötä myöten kukkuvat
tai olemisen ongelmointiin aivan hukkuvat,
Totuuden opasnuoraa eivät löydä ne –
puhuvat puuta heinää, kunnes nukkuvat…
Vain Jumala voi määrän juoksullemme panna.
Siis älä mielessäs suur-unelmia kanna!
Vain minkä jaksat, ota taakakses,
kun kaiken loppuna on: mene, mennä anna…"
Kaikkea hyvää teille ihmisinä, Te kepu-uskovaiset, vaikka kannattamanne aate (onko se aate?) meneekin koko ajan alaspäin ja lopulta sille tietenkin käy kovin huonosti – mutta: sehän on Teidänkin onnenne, huomatkaa se!
”stadin kundi”, ”asevelisosialisti”, ”historian harrastaja”, ”huomioitsija”, ”detonaattori”, ”Demokritos”, ”tosidemari”, ”vanha tohtori”, ”juristi”, ”lautamies”, ”lehtori”, ”ex-virkamies”, ”Antti-poika”, ”Matti Virtanen”, ”mooseksen seuraaja”, ”mooseksenuskoinen”, ”aito liberaali”, ”kokdem”, ”sos.lib.rad.kons.” ja moni muu (en enää muista kaikkia nimimerkkejäni) sanovat nyt heipparallaa! Koettakaa kestää itseänne!"
Linkki stadin kundin nimimerkkirepertuaariin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002630250
Kun kyseisen monikkonimimerkkeilijän puolelta kuuluu keskustan saiteilla tehdyn jollekin Timolle jonkinmoinen kysmys koskien mahdollisesti jonkinmoisen ex-pääministeri Lipposen jonkinmoisia valtuuksia tehdä esim. sotaan liittyviä päätöksiä, sallittaneen numerosarjanimimerkeille (0) ja 229 tiedoksi, että vastaus koko "faktat pöytään" -porukalle on kirjoitettu muun muassa keskustan saitille jo 23.2.2004 seuraavasti:
"Olisikin syytä selvittää, millä valtuuksilla tuolloinen pääministeri Lipponen edellä kuvatut toimensa teki. Suomen liittämisestä sotaan mitä tahansa maata vastaan noudatetaan jotakin aivan muuta päättämisjärjestystä, kuin mitä Lipposella tuntuu olleen mielessään."
Kyseinen katkelma on kirjoituksesta, jonka joku palstoille kuulemma myös kovastai kaivattu "Timo" ? näkyy kirjoittaneen otsikolla...
"Asiaa Annelista, AMOSista, Paavosta ja Matista
Kirjoittanut: Timo Ristimäki, 23.2.2004 klo 13.51
Asiallista asiaa Annelista (= kansanedustaja Jäätteenmäki), AMOSista (= ex-pääministeri Lipposen kauppaama kranaatinheitinjärjestelmä) ja Paavosta (= mm. eduskunnan puhemies Lipponen) tuntuu ihmisten olevan todella vaikea kirjoittaa, ainakaan omalla nimellään.
Sen sijaan kaikenkarvaisten verkkolehtien sivuilla tunnutaan aika ajoin nimimerkkien suojissa eli väijystä harrastettavan "keskustelua" siitä, mitä tässä tasavallassa oikein tapahtui eduskuntavaalien ja juhannuksen alla vuonna 2003, mutta todella heikoin lähtökohtatiedoin.
Keskustelu onkin siksi kovin räiskyvää, hyvin tunteenomaista ja - ikävä kyllä - kovin vähän tosiasiallisista tapahtumienkulusta piittaavaa. Näin toki muuallakin kuin vain suomi24:n, netlrin tai esim. Länsiväylän keskustelusivuilla.
Esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomien netlarissa nimimerkillä "Tutkijan planttu" hutkiva verkkokirjoittaja on oitis sydämistynyt siitä, että Anneli Jäätteenmäki on nyt ilmoittautunut EU-vaalikisaan ja uhkaa nimimerkin mielenrauhaa kaiketi menemällä vielä vaaleissa läpikin.
Olen jo välittänyt osanottoni Tutkijan plantulle, koska hänen pelkonsa todellakin mitä todennäköisimmin toteutuvat!
Olisi kuitenkin toivottavaa, että niin Jäätteenmäkeä ja Lipposta kuin muitakin poliitikkoja vaivauduttaisiin verkkokeskustelussa käsittelemään hivenen analyyttisemmin, pohtien heidän aikeitaan, linjojaan, pyrkimyksiään ja motiiveitaan.
Siinä katsannossa eduskuntavaalien alla nousseen Irak-keskustelun suhteen Anneli Jäätteenmäki teki kiistatta erittäin isänmaallisen teon: nosti julkisuuteen Suomen ulkopoliittisen johdon piirissä mitä todennäköisimmin vallinneet erilaiset näkemykset siitä, miten liittoutumattomuuttaan - ainakin toistaiseksi - julistaneen maan tulisi suhtautua valtion- ja kansansuvereniteettiin, pyrkimyksiin ratkoa aseellisesti kansainvälisiä ongelmia jne.
Ja ennen muuta Jäätteenmäen ansiosta eduskuntavaalien alla kansalaisten tietoon nousi se, että maassa oli pääministerinä henkilö, joka 9.12.2002 näytti näyttäneen etukäteen erinomaisen suopeaa suhtautumista USA:n presidentti George W. Bushin vimmalla ajamalle hyökkäyssodalle Irakiin.
Kuten tunnettua, Bushin ja Blairin sotaan "halukkaiden koalitio" aloitti hyökkäyksen Irakiin 20.3.2002 ilman YK:n turvaneuvoston suostumusta ja siunausta. Kyseessä oli näin ollen kansainvälisen oikeuden valossa laiton sota, jonkamoiseen halukkaaksi leimautumisen ongelmatiikasta Jäätteenmäki halusi nostaa keskustelun eduskuntavaalien alla. Missä ja mikä siinä asiassa oikein on "rikos"?
Mitä ihmeellistä "petosta" ja "kieroilua" siihen sisältyy, jos oppositiopuolueen puheenjohtaja haluaa vaalien yhteydessä keskusteltavan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?
Sitäpaitsi kansanedustajat Mikko Elo (sdp), Anni Sinnemäki (vihr) ja Jaakko Laakso (vas) olivat jo joulukuussa 2002 - itse kunkin ollessa vielä tuolloisessa hallituksessa mukana olleitten puolueitten edustajia! - tehneet eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, mitä Paavo Lipposen Valkoisen Talon vierailun yhteydessä mm. uutislähetysten pohjalta tulisi ajatella! Onko puuhamies Lipponen apureineen jo ehättänyt haastamaan käräjille moisen joukon?
Lipposen hysterisoitumisen niin ennen vaaleja kuin vaalien jälkeenkin voikin ymmärtää paremmin vasta Hymy -lehden helmikuun alun numerossa julkituomien tietojen valossa: eduskuntavaaleista nimenomaisesti pääministerivaalin tehnyt Lipponen halusi ja haluaa varmistaa, ettei Suomen kansa saisi ainakaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa tietää, mitä hän oli presidentti Bushin ja varapresidentti Cheneyn kanssa keskustellut, mitä Suomen perinteisestä virallisesta ulkopolitiikasta poikkeavaa hän tiesi itse siellä esittäneensä.
Ja kaiken kukkuraksi vielä se, että Lipponen - ja myöhemmin vielä hänen hallitukseensa arvalla noussut Jari Vilen (kok) - oli ollut aseiden ja aseisiin liittyvän informaatioteknologian myyntipuuhissa maalle, joka kävi jo sotaa Afganistanissa sekä maailmnalaajuiseksi julistamaansa "sotaa terrorismia vastaan" ja kaavaili parastaikaa vielä uutta hyökkäyssotaa Irakiin!
On huomattava, että Lipponen ilmaisi - tosin jälleenrakennukseentarjoutumisen valekaavussa - varsin avoimesti tukensa Irakin vastaisille sotatoimille suoraan USA:n presidentille eikä suinkaan YK:lle, joka ehkä olisi voinut joissakin olosuhteissa voinut olla oikea suunta. Olisikin syytä selvittää, millä valtuuksilla tuolloinen pääministeri Lipponen edellä kuvatut toimensa teki. Suomen liittämisestä sotaan mitä tahansa maata vastaan noudatetaan jotakin aivan muuta päättämisjärjestystä, kuin mitä Lipposella tuntuu olleen mielessään.
Kuten viime perjantai-illan (20.2.2004) TV1:n A-piste -ohjelman Juha Ristamäen toimittamasta osuudesta kävi ilmi, Lipponen tarjosi "sotaan halukkaitten koalitiolle" AMOS-kranaatinheittimiä Valkoisen Talon retkellään joulukuun alussa 2002, mutta valtioneuvostossa aseidenmyyntilupapäätös on kirjattu vasta 20.2.2003. Tasan kuukausi ennen YK:n turvaneuvoston siunauksetta aloitettua eli siis laitonta hyökkäystä Irakiin tehty päätös on sellaisenaan eli myös kokonaisuudessaan moraaliltaan sangen kyseenalainen; Bushin ja Blairin uutterasta taivuttelusta huolimatta mitään yhtenäistä rintamaa sen puolesta, että Irakiin tulisi hyökätä, ei ollut enää alkuunkaan. Pikemminkin aivan päinvastoin. Tässä olisi Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisella valiokunnalla eli hutvalla kokonaisuudessan tiukan itsetutkiskelun paikka, kuten monikymmenpäinen kansainvälisen oikeuden asiantuntijajoukko hyvin valtamediassa vaietussa kannanotossaan heti laittoman hyökkäyksen alettua esittikin.
Vaan paljonpa ei liene toiveita paremmasta näköpiirissä Vara-Mooses Vanhasenkaan pääministerikaudella: eilisellä (22.2.2004)pääministerin haastattelutunnilla tällä Lepsämän EU-liturgilla oli tosi työläs paikka vuoron perään tekeytyä tietämättömäksi ex-pääministeri Lipposen asekaupustelun tosiasiallisista tapahtumista (vv. 2002-2003) ja niiden moraalista kun piti kuitenkin vuoron perään ykskantaan olla ajamassa kyseistä herrahenkilöä muka Suomen edustajana EU-komission puheenjohtajaksi. Selittelyään ja nuoleskeluaan Vara-Mooses on tuleva vielä häpeämään niin, ettei kuvaruudussa vilahtele pitkiin aikoihin valkoinen hammasrivistö sen jälkeen, kun joku dokumentaristi yltyy taltioimaan Vanhasen metamorfoosin esim. tv-elokuvaksi asti.
Mitähän muuta Jäätteenmäen hankkiman vaalivoiton myötä eli "Annelin ansiosta" puheenjohtajaksi ja pääministerriksi noussut Vanhanen onkaan mahtanut niissä parin viikon välein Lipposen kanssa pitämissään palavereissa luvata?
Pääministeri Vanhasenkin olisi korkea aika tutustua siihen, mitä maamme keskeisimmät kansainvälisen oikeuden asiantuntijat yksiselitteisesti lausuivat Bushin & Blairin 20.3.2003 aloittamasta hyökkäyussodasta Irakiin.
Koska kyseinen asiantuntijakannanotto säilyy totuutena asiasta maailman tappiin, aivan riipumatta siitä, mitä Irakissa tai "terrorismin vastaisessa sodassa" tai missä tahansa kuten esimerkiksi pääministeri Vanhasen päässä, tapahtuu, linkki kyseiseen - maaliskuussa 2003 vain Hufvudstadsbladetissa palstatilaa saaneeseen - näkemykseen löytyy seuraavasta:
http://www.rauhanpuolustajat.fi/jutut/2003/13_kansainva lisoikeudellinen.html
Lisäksi on niin netlarin "Tutkijan plantun" kuin muidenkin eli myös Länsiväylän omaperäisten nimimerkeillään räkyttelevien verkkokirjoittelijoitten ja kenen tahansa hyvä lukea, mitä europarlamentaarikko Esko Seppänen kirjoittaa samaisesta asiasta Kansan Uutisten Viikkolehdessä 20.2.2004. Koska lehden kyseiseen juttuun ei liene linkkiä löydettävissä, kopioin sen tähän loppuun kokonaisuudessaan:
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Europarlamentaarikko Esko Seppänen: Älä usko mediaan
Kansan Uutiset 20.2.2004
On vaikea luottaa suomalaiseen mediaan. Valitettavasti.
Paitsi että mediassa pörrää poliittisia raatokärpäsiä, se myös tekee
raatoja. Niissä puuhissa se on kovin valikoiva: tehdään vain pieniä
raatoja.
Tiedotusvälineet ovat vapaita myös vaikenemaan, ja ne tekevät sen
laidasta laitaan.
Kirjoittamalla Paavo Lipposesta media vaikenee Paavo Lipposen.
Helmikuun Hymy-lehteen on vuodettu se alkuperäinen ulkoministeriön
asiakirja, jonka perusteella Anneli Jäätteenmäki joutui eroamaan
pääministerin tehtävistä. Sen mukaan Lipponen ei ollut vain makeillut
Washingtonissa Bushin edessä vaan oli myös markkinoinut
suomalais-ruotsalaisia AMOS-kranaatinheitinjärjestelmiä Irakin
öljysotaan valmistautuvan USA:n varapresidentille.
Arvonnassa ministerin paikan voittanut kokoomuslainen
ulkomaankauppaministeri Jari Vilén jatkoi kaupustelua Washingtonissa
ilmeisen hyvin tuloksin, sillä 21.2.2003 Lipposen hallitus oli antanut
Patria Hägglundsille luvan myydä AMOS-lisenssin yhdysvaltalaiselle
AAI-yhtymälle. USA:n aloittamissa laittomissa sodissa kuollaan näinä
aikoina suomalaisin asein!
Muu media on vapaasti vaiennut Lipposen osuuden kuoleman kaupusteluun.
Rivitoimittajat eivät ole sitä näkyvästi monistaneet. Kolumnistien
kirjoituksissa ei asiasta ole noussut älämölöä. Pääkirjoittajat eivät
ole viisastelleet muka taustatiedoillaan. Ulkoministeriö ei vaadi vuodon
alkuperän selvittämistä. Poliisi ei tutki. Puolueet vaikenevat yhdellä
ja Suomi kahdella kielellä.
Vaiettu asiakirja on tiettävästi ollut Helsingin Sanomien ja joidenkin
muiden lehtien hallussa vuoden ilman että ne ovat siitä kirjoittaneet.
Se on ollut muissakin luotettavissa käsissä, muun muassa Hesarin
natottamisvastaavalla Max Jakobsonilla.
Miksi vain Erkki Tuomioja on haastettu todistajaksi
Jäätteenmäki-oikeudenkäyntiin? Miksei ole haastettu todistajaksi
Lipposta, jonka omien kirjoitusten mukaan vuodetussa asiakirjassa ei ole
mitään salaista (niin että hänen asekaupusteluaan USA:ssa ei olisi saatu
paljastaa)? Miksei kuulla Max Jakobsonia siitä, mistä hän oli saanut
salaisen asiakirjan?
Vastaus lienee se, että palkkioksi pitkästä poliittisesta urasta ei
Lipposen mainetta enää tahrata. Hänet pitää saada kunnialla maasta pois.
Halosta pitää suojella Lipposelta.
En puolusta Jäätteenmäen myöhempiä toimia, mutta vaalien alla piti puhua
Suomesta ja Irakin sodasta. Nyt on syytä puhua Suomesta ja Irakin sodan
aseista.
Suomessa ei vaieta puhumalla vain Lipponen vaan myös koko EU, minkä
lisäksi käsitteet sulostutetaan.
Kun EU:n perustuslakiin on kirjattu yhteinen puolustus, sana "puolustus"
on vain hämäystä. Tarkoitetaan totta puhuen yhteistä hyökkäystä. EU:n
kriisinhallintaa tehdään EU:n omien rajojen ulkopuolella, ja sotatoimien
kyseessä ollen se on hyökkäystä.
Sitä tehdään palkkasotilailla, ja sitä varten Suomessa ollaan
aloittamassa palkkasotilaiden koulutus. Palkkasotureiden sijasta
puhutaan kuitenkin "sopimussotilaista", joista muodostettavia
erikoisjoukkoja aletaan kouluttaa EU:n yhteisiin iskujoukkoihin.
Kun eurojoukot toteuttavat "vaativampia operaatioita",
kriisinhallinnassa se tarkoittaa myös rauhaanpakottamista (joka EU:n
perustuslaissa on käännetty suomen kielelle - käsitteiden hämärtämiseksi
- rauhan
palauttamiseksi). Rauhaanpakottaminen on hyökkäystä ja sotaa.
Ei ole enää kylmää sotaa, jossa propaganda selvisi voittajaksi.
Kun alkamassa ovat uudet sodat hupenevista luonnonvaroista, Suomi
halutaan mukaan myös laittomiin sotiin. Niissä merkeissä
rauhanturvalakimme yhteensovitetaan EU:n perustuslain kanssa. Kääriäinen
ja Vanhanen haluavat poistaa suomalaisten osallistumiselta pakollisen
YK-mandaatin.
Kirjoitan näistä asioista uudessa kirjassani "Perustuslakikysymys".
Siinä kerron, miten EU:ssa puolustus on hyökkäystä, ja ihmettelen, miksi
Suomi haluaa mukaan vieraisiin sotiin. Kirjan liitteenä on se
perustuslain lisäpöytäkirja, jolla Suomi on sitoutettu sellaisiin
ulkomaisiin
sotaretkiin, joiden pelossa suomalaiset vastustavat Nato-jäsenyyttä.
Siitä itsestään on kysymys EU:n puolustus- eli hyökkäysytimessä ilman
Nato-jäsenyyttäkin.
Kirjan saa ilmaiseksi osoitteesta [email protected] tai Matti
Tohkalta (Mäkikatu 23, 33250 Tampere).
^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
Siltä pohjalta voi sitten itse kukin arvioida, kenen asialla Anneli Jäätteenmäki mahtoikaan olla ensin toimiessaan oppositiojohtajana ja pääministerinä ja sittemmin syrjäytettynä pääministerinä ja nyt siis mahtaakaan olla toimiessaan mahdollisena ehdokkaana ensi kesän EU-parlamentin vaalissa.
Jottei arvon nimimerkkien tarvitse erikseen arvuutella, mitä minä fyysisenä enkä ainoastaan virtuaalisena henkilönä asiasta ajattelen, kerron sen tässä: Anneli Jäätteenmäen uskon olevan mm. yleismaailmallisten perus- ja ihmisoikeuksien, aktiivisen liittoutumattoman rauhanpolitiikan ja maailmanpoliisiudesta vapaan kansainvälisen yhteistyön, sosiaalisen, sivistyksellisen ja taloudellisen tasa-arvon sekä avoimen yhteiskuntapolitiikan ja läpinäkyvän julkisen hallinnon asialla...
Siksi kaiketi kaikenlainen loanheitto Anneli Jäätteenmäen ympärillä jatkuu, käy sitten käräjäoikeudessa miten tahansa.
Lisävalaistusta ahdinkoonsa kaikki muutkin uudet numerosarjat voivat etsiskellä seuraavan linkin takaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000002468877
Vastaukset 12
Vanhimmat
on tehnyt paluun entisillä tavoillaan. Metreittäin vanhaa toisten kirjoittamaa tekstiä linkitetään palstalle ja ollaan olevinaan viisaita. Vähissä on kepun puolustajien rivit, kun raakitkin pitää päästää uudelleen ruotuun.
Onneksi Länsiväylän vanhat kirjoitukset ovat poistuneet, ettei niitäkin vielä linkattaisi tänne.
Länsiväylällä on muuten se rekisteröintipakko, joten tervetuloa myös sinne "oikeaniminen". Itse siellä jo olen. Se palsta siistiytyi laakista, ei vouhkaa "se K on rapakusta"-porukat jos kohta ei muutkaan. Terkkuja Mikko.B:lle, opetuslapsellesi sekä Tertulle, sisnisilmäiselle palvojallesi.
tiedoksi, olen ylpeä, jos minua luullaan sinuksi!
Pistäisin tähän vaikka runon lisätäkseni timo-uskottavuutani, mutta en viitsi lähteä kirjastoon kun itseltäni ei edes lainauksia muiden tuotantoon synny, puhumattakaan omasta tuotannosta.
>>Stadin kundille
Kirjoittanut: (0), 17.6.2004 klo 16.47
tiedoksi, olen ylpeä, jos minua luullaan sinuksi!
Pistäisin tähän vaikka runon lisätäkseni timo-uskottavuutani, mutta en viitsi lähteä kirjastoon kun itseltäni ei edes lainauksia muiden tuotantoon synny, puhumattakaan omasta tuotannosta.
pois nuo runot! Itselleni tulee niistä samanlainen tuntu kuin katsellessa sukkahousuissa näyttämöllä sipsuttavia miehiä eli balettia. Siinä on jotain (huom. itseni mielestä) epänormaalia.
Ei, ei, ystävä hyvä, tuollaista munatonta runoutta! Olen täysin samaa mieltä (0):n kanssa sen lajista ja laadusta.
Vertaapa tähän Omar Khaijamin tuotantoon (kirjoista ”Teltantekijä” ja ”Viisaan viini” Toivo Lyyn suomennoksena, vain muutamien nelisäkeiden avainsanoja muuteltu) On ollut jo aikaisemminkin ainakin osittain tällä saitilla minun laittamanani, mutta hyvin kestää uusinnan.
Siis tällaista miehekkään runouden pitää olla:
On täällä hengen pidot, joissa äly loistaa
ja kaiken epätietoisuuden meiltä poistaa,
kun kautta saitin, pitkin päivää, yötä,
se todistaa ja todistustaan toistaa.
Tääll` kepun parhaat, neropatit oivat
aatteensa siipiratsun satuloivat
ja taivaan korkeimmatkin kukkulat
he sillä valtaavansa arvioivat.
Kuin helminauhaan aateaarteitaan
he pujottavat, kovin kiihkoissaan,
ja varmoin äänenpainoin puhuvat
vaikk` mistään tiedä eivät paljonkaan
Ne älyllään nyt saitin täyttävät
ja mestareina sanaa käyttävät
ja muille totuutensa lyhtyjä
sytyttävät ja tietä näyttävät
mutt` itse eivät osaa milloinkaan
pois yöstänsä ja pimeydestä maan;
ne kertovat vain hetken tarujaan
kunnes taas uuvahtavat nukkumaan!
Salainko vyyhti heille aukeaa?
Sen alkupääkään tuskin laukeaa,
vaan jokainen, sen ongelmaa ken kehrää,
ennemmin ikiuneen raukeaa.
Käsillään hapuilevat pimeää
ja itsellensä lampun sytyttää
taa verhon tahtovat…. Mutt` aivan turhaa:
Sokeat kuitenkaan ei mitään nää.
Sisintä ilmiöitten, asiain,
voi harhaluuloin kuvitella vain
se hyväuskoinen ken luulee
tosiksi puheet kepu-saarnaajain.
Kun sielun alueilla vaeltaa,
on paras, että järjen avuks´ saa –
maailman asioissa pienen äänen
pito on varmintakin varmempaa…
Kun tuskin kumpikaan me, sinä, minä,
olemme asiaimme määrääjinä,
alistu kohtaloosi: niitä, jotka
niin tekevät, voi pitää järkevinä.
Sanotte nyt, oot KUNDI arvoton,
ja vihan ansaitset ja tuomion,
kun pimeään jäät mitään tekemättä,
kun tuskaa tulvillaan tää saitti on.
Häpeä suurin, minkä tiedän, on
omata maine miehen mainion –
en mitään kurjempaa voi kuvitella
kuin Totuus kolhiessa Kohtalon!
Se totuus Teitä armotta nyt kohtaa
kun galluppeja demarit taas johtaa.
Vaaleissa seuraavissa nähdään, että
taas punaruusu kirkkaimpana hohtaa!
Kun kesä saapuu jälleen Pohjolaan
ja talvi väistyy; samoin huomataan
väistyvän Kepun, päivä päivän jälkeen
sen kirjaa täällä loppuun luetaan.
Kun kepun kannatus nyt tuuleen haipuu
mielenne varmaan valtaa menneen kaipuu,
mutt miksi surra: olleen mennä anna –
nyt viisas uuteen olevaiseen taipuu!
Miks` sallit, veli, mieltäs` ahdistaa
sen, mitä emme estetyksi saa;
pelon ja kauhun, turhan epätoivon
ja sieluntuskan, joka tuhoaa?
Pää kirkkaana ja kevein sydämin
Maa-matkaas riennä mielin riemuisin;
et itse suunnitellut elämääsi –
ja aivan tahdotta se alkoikin.
Jos synkkää mieltäs` viiniin hukutat,
valitse seuraas` miesten viisaimmat
ja armaat neidot, joiden poskilla
demariruusut kauniit kukkivat!
Sitoa älköön saako sydäntäs
muu kuin vain kutrein armaas lemmekäs –
äläkä kylvä elämääsi tuuleen,
vaan viiniä juo joka hetkenäs!
Pois eilispäivän muistelu ja kaipuu:
ei palaa päivä, kun se mailleen vaipuu –
ja huominen on vielä tulematta:
Miks`surra sitä, ennen kuin se haipuu?
Tulevan päivän huolet mielestäsi heitä
ja menneest` älä itke kaipuun kyyneleitä!
juo viiniä ja sulohuulten hurmaa,
niin aikasi ei lennä turhaan tuulen teitä!
Juo viinillä pois huoles synkeät!
On myrkkyä Maan murheet typerät
ja viini niiden vastalääke, jolla
surusi varmimmasti lievität.
Myös ihmisylpeyden pöhöpään
saa pienemmäksi viini ihmeellään
ja viinin taivaisella taialla
lujinkin solmu auki liisitään
Suo päiviesi sarjaa haipuvaa
ilon ja viinin aina virvoittaa –
kas: vaikka aarreaitan omistaisit,
et rahtuakaan Rajan taakse saa.
On viini kyllä paljon pahan syy
ja maine seurassa sen tärveltyy…
Mutt` mitä puoliksikaan yhtä oivaa
voi ostaa se, ken muille viinin myy?
Minua nyt ja aina miellyttää
näin juoda viiniä täysväkevää
ja kuulla, kuinka taivaisesti huilu
ja kolmikieli viulu heläjää…
Käy istumaan ja riemun pikarista
juo Sinäkin nyt viintä oivallista:
unohda virvakuvat, joiden hohde
vain hetken hehkui ennen sammumista!
Ja pyydä: Armahtaja kärsiväin,
luo silmäs` minuun vaivan vankiin päin –
päin sydäntäni, jolla taakkanaan
on paino tuskain sietämättömäin,
Suo armos jaloilleni, vaikka lie
ne horjuvat, ja viinitupaan vie –
vapisevia käsiäni sääli:
pois viinimaljaa älä niiltä vie!
Suo neitten, ihanain kuin enkelten,
nyt pääsi täyttää riemuin rakkauden.
Ojenna kätesi – oi Herra, anna
minulle viinimalja ikuinen!
tuo runous missään mitassa. Ainoa paikka, jossa runoutta joudun käyttämään ja silloin yleensä myös nieleskellen sitä lausumaan, on hautajaiset ja niiden "värssyjen" luku vanhoille tutuille tai sukulaisille.
Se riittäköön minun osuudekseni riimittelyissä. Jotenkin selvä proosa on omaa aluettani ja kateellisena lueskelen toiste, kuten KKK:n sujuvasanaista kirjoittelua.
Mutta pääasiaan takaisin, nyt se TR on sitten takaisin ja alkaa taas "pitkien linkkien illat".
Kun sijoittuivat kolmanneksi suurimmaksi.
Ja Annelin äänivyöry järkytti mielenrauhan.
Yrittäkää kestää raasut.
Tämähän todistaa Lipposen politiikan mädännäisyyden.
mutta eikö näitä vuodatuksia voisi luritella jollain muulla saitilla. Avatkaa vaikka "runoja politiikasta" saitti. Ehkä tuo pätemisen vietti tulisi siellä täytettyä.
mutta keskustelun avaaja (pitkälinkki-TR) sekoitti nimimerkkini tähän keskusteluun ja olen siksi jopa oikeutettu kirjoittamaan tässä keskustelussa. Mutta kuulunet siihen porukkaan, jossa kirjoittajan nimimerkki provosoi heti olemaan eri mieltä. Pidä tyylisi, jos siitä nautit. Niin minäkin nautin, kun saan söhäistä vanhan jankkaajia ja ääriuskovaisia.
Martti teeteekin saisi soveliaan kanavan poliittisten runojensa julkituomiseen.
Olen laittanut näitä jo toisaalle, mutta kun pitkästä aikaa kohtaan suuren ihailijani Timo Ristimäen, niin kohdistan ne tässä Sinulle ihan henkilökohtaisesti:
Annelin muistolle
Nyt eron tuska jäytää sydänalaa
kun Anneli on mennyt meiltä pois.
Hän mennyt on, ei koskaan enää palaa.
Sen menetyksen kuinka kestää vois?
Ja onneton nyt Annelikin lienee,
ja yksinäinen, ilman palvontaa.
Ja unohdukseen tiensä pian vienee
kun faksikaan siell` tuskin raksuttaa.
Voi, miksi jätit meidät, kysyn jälleen?
Viehkeän hymysi veit meiltä noin.
Korvissain sulo-äänes kuulen tälleen:
”Puhun niin totta, kuin vain koskaan voin”.
Kapean lantiosi keinahdukset
nyt ilo muiden silmäin on, ei mun!
Voi, miksi menikään niin ristiin sukset
sinulla kanssa sen Paavon kirotun!
Ja kepukin nyt Paavon tahtoon taipuu!
Tietoisuus siitä aivan musertaa!
Pian lailla Sinun unohdukseen vaipuu
myös puolueemme. On se kamalaa!
Ei tuo oma runoni ehkä ihan riitä kertomaan kepulaisen sisimmässä nyt myllertävästä, joten turvaudun vielä itseäni parempiin sanataitureihin sitä kuvatakseni. Nyt ei tule sopivaa mieleen Omar Khijamilta tai Eino Leinolta, vaan tuolta iskelmälyriikan puolelta. Tekijää en muista, mutta tuttu varmaan monelle vanhemmalle:
Sä olit kuin virvatuli lyhyt,
mun elämääni sytyit ja sammuit sä pois –
Juuri kun kauneimmillaan
kukki jo onnemme maa.
Tuo suru jonka sain
on kaunis kantaa –
kun sydämeni vain
sain sulle antaa.
Kun tummeneepi yö
nään sinitaivaan,
niin sydämeni lyö,
lyö sulle vain.
Sitten vielä Omar Khaijamin nerokasta tuotantoa:
On täällä hengen pidot, joissa äly loistaa
ja kaiken epätietoisuuden meiltä poistaa,
kun kautta saitin, pitkin päivää, yötä,
se todistaa ja todistustaan toistaa.
Tääll` kepun parhaat, neropatit oivat
aatteensa siipiratsun satuloivat
ja taivaan korkeimmatkin kukkulat
he sillä valtaavansa arvioivat.
Kuin helminauhaan aateaarteitaan
he pujottavat, kovin kiihkoissaan,
ja varmoin äänenpainoin puhuvat
vaikk` mistään tiedä eivät paljonkaan
Ne älyllään nyt saitin täyttävät
ja mestareina sanaa käyttävät
ja muille totuutensa lyhtyjä
sytyttävät ja tietä näyttävät
mutt` itse eivät osaa milloinkaan
pois yöstänsä ja pimeydestä maan;
ne kertovat vain hetken tarujaan
kunnes taas uuvahtavat nukkumaan!
Salainko vyyhti heille aukeaa?
Sen alkupääkään tuskin laukeaa,
vaan jokainen, sen ongelmaa ken kehrää,
ennemmin ikiuneen raukeaa.
Käsillään hapuilevat pimeää
ja itsellensä lampun sytyttää
taa verhon tahtovat…. Mutt` aivan turhaa:
Sokeat kuitenkaan ei mitään nää.
Sisintä ilmiöitten, asiain,
voi harhaluuloin kuvitella vain
se hyväuskoinen ken luulee
tosiksi puheet kepu-saarnaajain.
Kun sielun alueilla vaeltaa,
on paras, että järjen avuks´ saa –
maailman asioissa pienen äänen
pito on varmintakin varmempaa…
Kun tuskin kumpikaan me, sinä, minä,
olemme asiaimme määrääjinä,
alistu kohtaloosi: niitä, jotka
niin tekevät, voi pitää järkevinä.
Sanotte nyt, oot KUNDI arvoton,
ja vihan ansaitset ja tuomion,
kun pimeään jäät mitään tekemättä,
kun tuskaa tulvillaan tää saitti on.
Häpeä suurin, minkä tiedän, on
omata maine miehen mainion –
en mitään kurjempaa voi kuvitella
kuin Totuus kolhiessa Kohtalon!
Se totuus Teitä armotta nyt kohtaa
kun galluppeja demarit taas johtaa.
Vaaleissa seuraavissa nähdään, että
taas punaruusu kirkkaimpana hohtaa!
Kun kesä saapuu jälleen Pohjolaan
ja talvi väistyy; samoin huomataan
väistyvän Kepun, päivä päivän jälkeen
sen kirjaa täällä loppuun luetaan.
Kun kepun kannatus nyt tuuleen haipuu
mielenne varmaan valtaa menneen kaipuu,
mutt miksi surra: olleen mennä anna –
nyt viisas uuteen olevaiseen taipuu!
Miks` sallit, veli, mieltäs` ahdistaa
sen, mitä emme estetyksi saa;
pelon ja kauhun, turhan epätoivon
ja sieluntuskan, joka tuhoaa?
Pää kirkkaana ja kevein sydämin
Maa-matkaas riennä mielin riemuisin;
et itse suunnitellut elämääsi –
ja aivan tahdotta se alkoikin.
Jos synkkää mieltäs` viiniin hukutat,
valitse seuraas` miesten viisaimmat
ja armaat neidot, joiden poskilla
demariruusut kauniit kukkivat!
Sitoa älköön saako sydäntäs
muu kuin vain kutrein armaas lemmekäs –
äläkä kylvä elämääsi tuuleen,
vaan viiniä juo joka hetkenäs!
Pois eilispäivän muistelu ja kaipuu:
ei palaa päivä, kun se mailleen vaipuu –
ja huominen on vielä tulematta:
Miks`surra sitä, ennen kuin se haipuu?
Tulevan päivän huolet mielestäsi heitä
ja menneest` älä itke kaipuun kyyneleitä!
juo viiniä ja sulohuulten hurmaa,
niin aikasi ei lennä turhaan tuulen teitä!
Juo viinillä pois huoles synkeät!
On myrkkyä Maan murheet typerät
ja viini niiden vastalääke, jolla
surusi varmimmasti lievität.
Myös ihmisylpeyden pöhöpään
saa pienemmäksi viini ihmeellään
ja viinin taivaisella taialla
lujinkin solmu auki liisitään
Suo päiviesi sarjaa haipuvaa
ilon ja viinin aina virvoittaa –
kas: vaikka aarreaitan omistaisit,
et rahtuakaan Rajan taakse saa.
On viini kyllä paljon pahan syy
ja maine seurassa sen tärveltyy…
Mutt` mitä puoliksikaan yhtä oivaa
voi ostaa se, ken muille viinin myy?
Minua nyt ja aina miellyttää
näin juoda viiniä täysväkevää
ja kuulla, kuinka taivaisesti huilu
ja kolmikieli viulu heläjää…
Käy istumaan ja riemun pikarista
juo Sinäkin nyt viintä oivallista:
unohda virvakuvat, joiden hohde
vain hetken hehkui ennen sammumista!
Ja pyydä: Armahtaja kärsiväin,
luo silmäs` minuun vaivan vankiin päin –
päin sydäntäni, jolla taakkanaan
on paino tuskain sietämättömäin,
Suo armos jaloilleni, vaikka lie
ne horjuvat, ja viinitupaan vie –
vapisevia käsiäni sääli:
pois viinimaljaa älä niiltä vie!
Suo neitten, ihanain kuin enkelten,
nyt pääsi täyttää riemuin rakkauden.
Ojenna kätesi – oi Herra, anna
minulle viinimalja ikuinen!
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa/arkisto.shtml?2003/01/151816