Pitäisikö DI-opiskelijalla olla harrastuneisuutta?

1. Katso elämäsi kokonaiskuvaa. Mitä tekisit tekniikan opiskelun ja sen jälkeisten mahdollisten töiden sijaan?

2. Kuinka sinun tekniikan alueen työllisyys näyttää? Eri tekniikan osaamisalueista on erilaiset kysynnät, ja rajat voivat olla hyvinkin tarkat. Mikä olisi alallasi sellainen työtehtävä, joka saattaisi tunnustaa sinusta mielekkäältä?

3. Työn saamisen kannalta työkokemuksen jälkeen paras keino osoittaa pätevyytensä työhön on osoittaa oma "nälkä" eli draivi eli halu tehdä ja oppia työn tekoa. Arvosanat, omat vapaa-ajan harrastelut, yhdistysaktiivisuudet ja kaikenlaiset muut jutut ovat tämän osoittamistehtävän työkaluja. Ne ihmiset, joilla on kunnon halu tehdä asioita, osaavat / oppivat tekemään asioita.

Sinä olet aikuinen / kasvamassa aikuiseksi, niin kukaan ei voi sinulle sanoa, pitäisikö sinun vaihtaa alaa vai ei. Me internetin väki voimme vain suositella harkitsemaan asioita monin eri näkökannoin.

Itte fanitan oikein kunnolla omaa alaani, vaikka olen kyllä sitä mieltä että jotkin tekniikan alat ovat vaan tappavan ankeita.

Sähköalaa ja tarkemmin sähköenergiatekniikan puolelle olen menossa. Sen tarkemmin en osaa vielä varmaksi sanoa. Nyt opiskelen toista vuotta, perusopintoja edelleen. Toinen vuosi on alkanut huonommin kuin mitä ensimmäinen vuosi meni, sekä arvosanojen että kiinnostuksen osalta.

Periaatteessa tuo sähköenergiatekniikkakin on noussut ykkösvaihdoehdoksi sillä tavalla, että olen karsinut kaiken muun pois, mitä en ainakaan halua opiskella. Se tässä sikäli huolestuttaa, että jos näyttää siltä että en tykkää sähköenergiatekniikasta, niin ei ole olemassa mitään vaihtoehtoa B, ainakaan sähkön puolelta. Ja kiinnostukseni näen vasta suunnilleen vuoden päästä, kun alkaa ihan kunnolla olemaan aineopintokursseja. Tuntuisi ihan typerältä lopettaa siinä vaiheessa enää.

Sähkön valitsin alunperin suunnilleen sillä perusteella, että on hyvät työllistymismahdollisuudet. En sitten tiedä mahtaako todellisuudessa olla, mutta kyllähän mediassa koko ajan puhutaan sähköntuotannosta, ydinvoimaloista ja tuuli- sekä aurinkoenergiasta. Siis tv-uutisissa, en juuri muuta mediaa seuraa sen ja iltalehden lisäksi. Kai sähköala ainakin ns. varmempi on kuin esim. rakennusala.

Jos menen opiskelemaan sähkövoimatekniikkaa pääaineena, niin mitäpä sitten sivuun? Pois voidaan karsia ainakin kaikenlainen ohjelmointi, säätötekniikka ja "liian teoreettiset aineet" esim. sähköfysiikka. Mahtaako sitten muuta jäädäkään? Teollisuustalous (jonka peruskurssista sain huikean ykkösen)?

Näin elektroniikan DI:nä voin sanoa, että opiskelet oikeaa tekniikan alaa. Sähköenergiatekniikan DI:lle on tällä hetkellä varmasti kysyntää. Paras konsti olisi katsoa näitä yrityksiä, joihin voisit työllistyä ja katsoa mitä he hakevat ilmoituksissaan. Todennäkösesti työllistyt jollekkin hyvälle työntantajalle kuten ABB, energialaitokset jne.

Suosittelen ottamaan erityisesti tehoelektroniikan ja automaation kursseja. Lisäksi kaiken maailman sähköturvallisuusasiat olisi myös hyvä tietää.

Voin sanoa, että alasi työnantajat työllistävät paljon paremmin tällä hetkellä kuin alani. Vaikka molemmmat on "sähköä", minkä vuoksi minäkin olen pariin tällaiseen yritykseen päässyt haastatteluun asti.

Omalla alallani en pääse edes haastatteluun kotikaupungissani kovan kilpailun takia. Valmis DI, pätkä työkokemusta, arvosanat ~keskitasoa. Pettymys alaan todella suuri. Noita alan harrastajia on vähän, mutta he ovat kaikki töissä. Itse "harrastan" nyt pakollisesti työttömäksi jouduttuani. Senkin teen sen vuoksi, että voisin jatkossa päästä töihin.

En voi suositella teknillisen yliopiston sähkövoimatekniikkaa varauksetta. Kurssit ovat paljon saman toistoa. Käsitellään samoja asioita uudestaan, mitä peruskurssilla oli jo. Jotkin työelämässä vaadittavat asiat käsitellään pintapuolisesti ja väärästä näkökulmasta. Itse en oppinut tekemään juuri mitään sähkösuunnitelmia siellä. En tiedä ovatko muuttaneet kursseja, mutta minun aikana ei ollut juuri mitään sähkösuunnitteluharjoituksia.

Svt puolella käydään läpi vain jotain käyttövarmuuslaskelmia, tehonjakolaskentaa newton rhapson menetelmällä, vikavirtalaskuja, symmetriset komponentit, suurjännitetekniikkaa (jotain paschenin käyrää yms.). Suojareleiden kanssa pääsi tekemisiin hyvin vähän. Sitten oli yksi kurssi sähkömarkkinoista ja jostain sähkölämpötekniikasta (taitaa olla jo lakkautettu). Elektroniikan laitoksen kurssit ovat vaativampia kuin svt laitoksen kurssit.

Jollekin nämä svt opinnot voi olla kannattavia ja jollekin ei. Minulle ne eivät olleet kovin kannattavia. Kannattaa miettiä sähkövoima-alan opiskelua, jossain AMK:ssa mikä sijaitsee sellaisella paikkakunnlla missä on alan teollisuutta. AMK:ssa on enempi suunnitteluharjoituksia ja se voi olla työelämän kannalta hyödyllisempää.

Sulla on tekniikan kandi suoritettuna? Mikset hae esim. toiseen koulutusohjelmaan maisterivaiheeseen tai esim. ekonomiksi? Ite 4. vuoden jälkeen hain laskentatoimen maisterivaiheeseen ja pitäisi di papereiden päälle tulla eli vaatii noin pari vuotta opiskelua gradu. Sähkölläkin voit varmaan koittaa hakea täydentävään koulutukseen yliopistolla esim.