Kannabiksen kieltolaki kumottava
Kannabis-tuotteet kiellettiin maailmanlaajuisesti YK:n kansainvälisellä huumausaineyleissopimuksella vuonna 1961. YK:n vuoden 2001 huumausaineraportissa todetaan, ettei kannabis käytön laajuudesta huolimatta ole ns. ongelmahuume. Tämän seikan on todennut jo suurin osa EU-maista ja alkanut korjata politiikkaansa sen mukaiseksi.
Kannabiksen nautintoainekäytön kielto on 1900-luvulla johtanut sen muiden käyttömuotojen kieltämiseen tai leimaamiseen. Kannabiksen lääkekäyttö, teollinen hamppu sekä hampun käyttö ravinnoksi ovat nousseet kasvaneen tietoisuuden myötä niin tärkeiksi ihmisen ja luonnon näkökulmasta, että nautintoainekäytön laillinen asema pitää ratkaista pian.
Ihmisten alkaessa yhä laajemmin huomaamaan hampun monipuolisen käyttökelpoisuuden alkaa kannabiksen käyttökielto näyttämään naurettavalta - nautintoainekäyttö on sivujuonne koko hampun hyödyntämisessä. Tästä seuraa helposti lainkuuliaisuden heikkeneminen kieltolain puolustajien argumenttien kolistessa tyhjyyttään.
Pykälä vai ihminen
Kieltolain puolustajien viimeinen perustelu on se, että kannabis on kielletty kansainvälisillä sopimuksilla. Näihin samoihin sopimuksiin ovat sitoutuneet myös ne EU-maat, joissa on jo todettu kannabiksen olevan yksi haitattomimmista nautintoaineista ja jotka ovat tämän vuoksi dekriminalisoineet kannabiksen käytön.
Suhtautuminen kannabikseen jakaa käsitykset politiikasta kahteen leiriin: pidämmekö tärkeänä ihmisten hyvinvointia vai pykälien kaikkivoipaisuutta. Tietojemme lisääntyessä kannabiksen ominaisuuksista (esim. kannabiksen lääkekäytöstä) käy koko ajan selvemmäksi se, että kannabis ei voi olla ihmiselle haitallinen vaan päinvastoin. Tämän todistusaineiston edessä vanhojen sopimuspykälien muutoksen tarve on pakottava.
Mutta jo ennen näiden kansainvälisten sopimusten muuttamista meidän on pystyttävä näkemään tämän hetkisen tilanteen ristiriitaisuus: kannabiksen suosio ja käyttö kasvaa koko ajan ja kieltolain toteuttaminen tulee sitä myötä satunnaisemmaksi ja syrjivämmäksi.
Yleensäkin lain täytäntöönpano on satunnaista, koska sitä ohjaa sokea pykälä eikä inhimillinen arvio käyttäytymisen luonteesta. Vain muutama harva joutuu satunnaisesti poliisin kouriin ja joutuu täten oikeudessa sovittamaan muidenkin rikkomukset.
Kovia aineita hehkuttavasta huumepropagandasta huolimatta 70-80% kriminaalikontrollin varoista kuluu vähäisiin kannabisrikoksiin, joiden selvittäminen aiheuttaa yhteiskunnalle tuhansien kulut ja syylliseksi leimatulle parinsadan sakot.
Leimaamista ja valehtelua
Kun Helsingissä poliisia ei enää kiinnosta resurssien puutteen takia puuttua kotiviljelyyn, niin pienellä paikkakunnalla voidaan kotikasvattaja leimata kunnon rikolliseksi kaikkine seurannaisilmiöineen, leimaamisineen, erottamisineen ja syrjimisineen.
Huumetestauksessa kannabis näkyy tavallisella viikonloppupolttajallakin aina. Sen sijaan kovemmat vakavia lieveilmiöitä aiheuttavat aineet näkyvät vain päivän, pari käytön jälkeen, jotkut kovimmista eivät näy ollenkaan eikä kaikkia ongelmia aiheuttavia aineita kuten psyykenlääkkeitä ja hormoneja edes testata. Näin kannabiksen käyttäjä joutuu myös helposti leimatuksi kouluissa ja työpaikoilla mutta varsinaisten ongelmahuumeiden käyttäjät jäävät huomaamatta. Lisäksi ihmisiä leimataan usein pelkän ulkonäön perusteella.
Huumevalistuksessa kannabiksen vaikutusten liioittelu on jo aiheuttanut uskottavuuden romahtamisen nuorison keskuudessa, millä on vakavat vaikutukset muun terveydellisen tiedotuksen kannalta. Kannabiksen käyttöä hehkutetaan aina nuoriso-ongelmana mutta samalle nuorisolle markkinoidaan tehokkaasti tupakkaa ja alkoholia ilman ikärajoja.
Miljoonien markkojen valistuskampanjat ovat vain onnistuneet luomaan kaksinaismoralistisen valehtelun kulttuurin, jossa toisaalta kannabiksen vaikutuksia liioitellaan ja toisaalta kukaan ei uskalla puhua kokemusperäistä asiaa. Kannabiksen käyttäjiä ja kotikasvattajia jahdatessaan viranomaiset kääntävät selkänsä vakavia ongelmia aiheuttaville aineille.
Euroopan unionin ytimessä
Nykyinen asiantila rikkoo perustuslakia kansalaisten tasavertaisuudesta lain edessä. Lakiemme soveltaminen ei saa olla riippuvainen siitä, missä sattuu asumaan.
Meidän lain täytäntöönpanoa pitää alkaa tarkastella EU:n takaamien ihmisoikeuksien valossa, koska kuulumme unionin ytimeen kaikissa muissakin asioissa (esim. valuutta, Shengen). Laittomat kotietsinnät vihjeiden perusteella tai marisätkän löytymisen perusteella ilman mitään muuta epäilyä rikoksesta ovat loukkaus EU:n perusoikeuksia, henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta vastaan.
Kannabiksen käytön tultua hyväksytyksi muualla Euroopassa kaikilla EU-kansalaisilla pitäisi olla sama kohtelu EU:n alueella. Lakeja harmonisoidessa tämä tulee olemaan väistämätön tapahtuma, johon tulisi varautua jo nyt.
Kannabis on laillistettava ja on taattava luotettavien ja turvallisten kannabislaatujen saanti lääke- ja nautintokäyttöön. Ensimmäiseksi voitaisiin laillistaa kotikasvatus ja kannabiksen kotimainen tuotanto. Tämä on ratkaisevaa koko huumepolitiikan kannalta, koska nykyinen tilanne vain syventää olemassa olevia ongelmia
Kannabis-tuotteet kiellettiin maailmanlaajuisesti YK:n kansainvälisellä huumausaineyleissopimuksella vuonna 1961. YK:n vuoden 2001 huumausaineraportissa todetaan, ettei kannabis käytön laajuudesta huolimatta ole ns. ongelmahuume. Tämän seikan on todennut jo suurin osa EU-maista ja alkanut korjata politiikkaansa sen mukaiseksi.
Kannabiksen nautintoainekäytön kielto on 1900-luvulla johtanut sen muiden käyttömuotojen kieltämiseen tai leimaamiseen. Kannabiksen lääkekäyttö, teollinen hamppu sekä hampun käyttö ravinnoksi ovat nousseet kasvaneen tietoisuuden myötä niin tärkeiksi ihmisen ja luonnon näkökulmasta, että nautintoainekäytön laillinen asema pitää ratkaista pian.
Ihmisten alkaessa yhä laajemmin huomaamaan hampun monipuolisen käyttökelpoisuuden alkaa kannabiksen käyttökielto näyttämään naurettavalta - nautintoainekäyttö on sivujuonne koko hampun hyödyntämisessä. Tästä seuraa helposti lainkuuliaisuden heikkeneminen kieltolain puolustajien argumenttien kolistessa tyhjyyttään.
Pykälä vai ihminen
Kieltolain puolustajien viimeinen perustelu on se, että kannabis on kielletty kansainvälisillä sopimuksilla. Näihin samoihin sopimuksiin ovat sitoutuneet myös ne EU-maat, joissa on jo todettu kannabiksen olevan yksi haitattomimmista nautintoaineista ja jotka ovat tämän vuoksi dekriminalisoineet kannabiksen käytön.
Suhtautuminen kannabikseen jakaa käsitykset politiikasta kahteen leiriin: pidämmekö tärkeänä ihmisten hyvinvointia vai pykälien kaikkivoipaisuutta. Tietojemme lisääntyessä kannabiksen ominaisuuksista (esim. kannabiksen lääkekäytöstä) käy koko ajan selvemmäksi se, että kannabis ei voi olla ihmiselle haitallinen vaan päinvastoin. Tämän todistusaineiston edessä vanhojen sopimuspykälien muutoksen tarve on pakottava.
Mutta jo ennen näiden kansainvälisten sopimusten muuttamista meidän on pystyttävä näkemään tämän hetkisen tilanteen ristiriitaisuus: kannabiksen suosio ja käyttö kasvaa koko ajan ja kieltolain toteuttaminen tulee sitä myötä satunnaisemmaksi ja syrjivämmäksi.
Yleensäkin lain täytäntöönpano on satunnaista, koska sitä ohjaa sokea pykälä eikä inhimillinen arvio käyttäytymisen luonteesta. Vain muutama harva joutuu satunnaisesti poliisin kouriin ja joutuu täten oikeudessa sovittamaan muidenkin rikkomukset.
Kovia aineita hehkuttavasta huumepropagandasta huolimatta 70-80% kriminaalikontrollin varoista kuluu vähäisiin kannabisrikoksiin, joiden selvittäminen aiheuttaa yhteiskunnalle tuhansien kulut ja syylliseksi leimatulle parinsadan sakot.
Leimaamista ja valehtelua
Kun Helsingissä poliisia ei enää kiinnosta resurssien puutteen takia puuttua kotiviljelyyn, niin pienellä paikkakunnalla voidaan kotikasvattaja leimata kunnon rikolliseksi kaikkine seurannaisilmiöineen, leimaamisineen, erottamisineen ja syrjimisineen.
Huumetestauksessa kannabis näkyy tavallisella viikonloppupolttajallakin aina. Sen sijaan kovemmat vakavia lieveilmiöitä aiheuttavat aineet näkyvät vain päivän, pari käytön jälkeen, jotkut kovimmista eivät näy ollenkaan eikä kaikkia ongelmia aiheuttavia aineita kuten psyykenlääkkeitä ja hormoneja edes testata. Näin kannabiksen käyttäjä joutuu myös helposti leimatuksi kouluissa ja työpaikoilla mutta varsinaisten ongelmahuumeiden käyttäjät jäävät huomaamatta. Lisäksi ihmisiä leimataan usein pelkän ulkonäön perusteella.
Huumevalistuksessa kannabiksen vaikutusten liioittelu on jo aiheuttanut uskottavuuden romahtamisen nuorison keskuudessa, millä on vakavat vaikutukset muun terveydellisen tiedotuksen kannalta. Kannabiksen käyttöä hehkutetaan aina nuoriso-ongelmana mutta samalle nuorisolle markkinoidaan tehokkaasti tupakkaa ja alkoholia ilman ikärajoja.
Miljoonien markkojen valistuskampanjat ovat vain onnistuneet luomaan kaksinaismoralistisen valehtelun kulttuurin, jossa toisaalta kannabiksen vaikutuksia liioitellaan ja toisaalta kukaan ei uskalla puhua kokemusperäistä asiaa. Kannabiksen käyttäjiä ja kotikasvattajia jahdatessaan viranomaiset kääntävät selkänsä vakavia ongelmia aiheuttaville aineille.
Euroopan unionin ytimessä
Nykyinen asiantila rikkoo perustuslakia kansalaisten tasavertaisuudesta lain edessä. Lakiemme soveltaminen ei saa olla riippuvainen siitä, missä sattuu asumaan.
Meidän lain täytäntöönpanoa pitää alkaa tarkastella EU:n takaamien ihmisoikeuksien valossa, koska kuulumme unionin ytimeen kaikissa muissakin asioissa (esim. valuutta, Shengen). Laittomat kotietsinnät vihjeiden perusteella tai marisätkän löytymisen perusteella ilman mitään muuta epäilyä rikoksesta ovat loukkaus EU:n perusoikeuksia, henkilökohtaista koskemattomuutta ja yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta vastaan.
Kannabiksen käytön tultua hyväksytyksi muualla Euroopassa kaikilla EU-kansalaisilla pitäisi olla sama kohtelu EU:n alueella. Lakeja harmonisoidessa tämä tulee olemaan väistämätön tapahtuma, johon tulisi varautua jo nyt.
Kannabis on laillistettava ja on taattava luotettavien ja turvallisten kannabislaatujen saanti lääke- ja nautintokäyttöön. Ensimmäiseksi voitaisiin laillistaa kotikasvatus ja kannabiksen kotimainen tuotanto. Tämä on ratkaisevaa koko huumepolitiikan kannalta, koska nykyinen tilanne vain syventää olemassa olevia ongelmia
Vastaukset 9
Vanhimmat
MENKÄ HAMPPUHOMOT VAIKKA AFRIKKAAN VETÄÄ PILVEÄ!!! Suomi on hyvä maa sillä se ei salli tollasten apinoiden pössytellä!!! saunan taakse ja niskalaukaus!!!Ä HAMPPUHOMOT VAIKKA AFRIKKAAN POLTTAMAAN
Sinulla ei todellakaan ole mitään järkevää sanottavaa, paras olla hiljaa. Mieti kirjoitustasi ennen kuin painat Läheta-nappia, annat paremman kuvan itsestäsi jos sinulla olisi edes kaukaisesti vakavasti otettavaa tekstiä.
osoitti jälleen hampun vastustaja henkisen kypsyytensä ja älyllisen kapasiteettinsa. Tämän luettuaan hampunpolttaja varmasti joutui syvän masennuksen valtaan, josta hän ei enää selviä.
Hyvä Soumi!!!
Kannabiksen käyttäjät joutuvat elämään pelko perseessä toisin kuin kaljan nauttijat, jotka saavat nauttia oluensa ilman huolen häivää.
Ei minun kannabikseni on laitonta. Ei minulla ole pelko pers... En tunne ainuttakaan kannabiksen käyttäjää, joka eläisi pelko pers...
Eli mikä siis oli herran pointti?
sentään voidaan ajatella että aaah empäs liuoita aivojani vittuun
Miksi siis sinua häiritsee Suomenlaki, jos kerran se ei haittaa/häiritse sinua millään muotoa mielestäsi?
Eilen oli kannabis kiellettyä,tänään se on kiellettyä ja huomenna se on kiellettyä, joten otan osaa.
Osaat toistaa tätä, osaat toistaa sitä että kannabis on laiton, osaat vaihtaa nimimerkkiäsi.
Osaatko kertoa miksi kannabis on laiton?