Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Nämä eivät ole hyvästit

    Jonain hetkenä se vain tapahtuu - eräänä marraskuun päivänä. Haaveet loppuvat, tunteet eivät. Sitä välittää, mutta ei jaksa enää toivoa, ei maalailla mahdollisuuksia. Mannerlaatat etääntyvät hitaasti toisistaan yhden ja saman meren erottamina ja yhdistäminä. Sisimmässä silti lämmin. Tuttu tunne, joka jää, toivoo ystävyyttä, mutta katsoo hiljaisuutta, autiutta. Joku on kirjoittanut hiekkaan 'älä mene', 'tule takaisin', mutta meri on kylmä. Kesä mennyt, kadonnut aavistukseksi horisonttiin, etelään kääntyneiksi tähtikuvioiksi, jotka eivät enää jaksa nousta taivaalle. Hiljaisuus. Se kuluttaa. Hioo kuin aika, vesi, tuuli, uurtaa pois ohutta multaa, jota metsän juuret eivät enää pidä paikoillaan. Palaa takaisin. Palaa takaisin. Mutta olet kallistanut korvasi toisaalle.
    7993
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 7

    Vanhimmat

    Tuli itku tätä lukiessani. Samaistuin niin itse tuohon tilanteeseen, kuin kertomus Hänestä.

    Äänestä

    Samoin täällä..*pyyhkii silmäkulmiaan* :´(

    Kiitos aloittajalle kauniista kirjoituksesta!

    Äänestä

    Toivottavasti et mulle kirjoita.
    Aika hioo ja kuluttaa, mutta timantit ovat ikuisia.
    Mä en ole lipumassa mihinkään, ethän sinäkään?

    Äänestä

    tuo on liian koskettava teksti tänne, kuka lienetkin.
    Minä en ainakaan lopeta uskoani huomiseen ja "meidän kohtaamiseemme" sillä se olis sama kuin huomista ei olisi -se tulee vaikka hetki on "nyt" ;)

    Äänestä

    Vuosi sitten. Ovatko he siltikään löytäneet onneaan ja rakkauttaan, jotka tänne ovat kirjoittaneet?

    Äänestä

    En tajunnut.. ?!?

    Äänestä

    • tarviikaan tajuta .

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    .vedenjakaja kirjoitti:

    Jonain hetkenä se vain tapahtuu - eräänä marraskuun päivänä. Haaveet loppuvat, tunteet eivät. Sitä välittää, mutta ei jaksa enää toivoa, ei maalailla mahdollisuuksia. Mannerlaatat etääntyvät hitaasti toisistaan yhden ja saman meren erottamina ja yhdistäminä. Sisimmässä silti lämmin. Tuttu tunne, joka jää, toivoo ystävyyttä, mutta katsoo hiljaisuutta, autiutta. Joku on kirjoittanut hiekkaan 'älä mene', 'tule takaisin', mutta meri on kylmä. Kesä mennyt, kadonnut aavistukseksi horisonttiin, etelään kääntyneiksi tähtikuvioiksi, jotka eivät enää jaksa nousta taivaalle. Hiljaisuus. Se kuluttaa. Hioo kuin aika, vesi, tuuli, uurtaa pois ohutta multaa, jota metsän juuret eivät enää pidä paikoillaan. Palaa takaisin. Palaa takaisin. Mutta olet kallistanut korvasi toisaalle.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu