70-luvun rippikoululaisilla on yhä muistissa yölliset pakkoparannusvaatimukset ja itketyttämiset.
Pakkoparannusta rippileirillä
kesksuom
12327
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ystäväni kertoi, että hän oli ollut 70 -luvulla Siikatörmän leirikeskuksessa varhaisnuorten leirillä, niin heidän oli pitänyt kaikkien käydä tekemässä parannus edessä maailmallisuudesta ja kososlaisesta hengestä.
Ajattele, pienet lapset.
Ystäväni kertoi, että joukkohysteria tarttui ja lapset itkivät ja menivät tekemään parannusta toisten lasten eteen.
Ystäväni oli tehnyt parannusta seurakunnan pyhäkoulussa käymisestä.
Ihmisen alistaminen lapsesta pitäen on vl-uskonnon kulmakivi!
Itse olen 80-luvulla käynyt SRK:n kaksiviikkoisen rippikoululeirin, ja se on eräs elämäni karmeimpia kokemuksia. En ehkä ollut enää "oikealla tavalla uskomassa", koska ne yölliset käräjät olivat mielestäni erittäin ahdistavia.
Onko nämä rikolliset öhjaajat saaneet uskossaan ojennusta? Meinaan maallisen oikeuren.Voi teitä rikolliset.
Ketä näillä leireillä on ollut ohjaajina ja isäntinä?
Miten pieniä lapsiakin on voitu nöyryyttää ja alistaa.
Rippikoulu ei perustu lainkaan Raamattuun, vaan se on kirkon keksimä tapakristillinen tapa.
Punaiseentupaan tultiin ja yöllä parannusta tekemään.
Vl-kansanopistossa opiskelleena voin sanoa, että elämä "uskottomana" vl-leireillä tai -opistoissa on täysin mahdotonta.
Painostus parannuksen tekemiseen on niin kova, vaikka mitään hirveitä öisiä itketyskokoontumisia ei oisikaan. Minun aikanani painostus ilmeneni eristämisenä kaveriporukoista ja kämppäkaveruudesta, huonommuuden ja arvottoman ihmisen kokemuksena, rehtorin jatkuvana naljailuna, edes nauraa ei parannuksen tekemistä ymmärtämätön olisi saanut saanut, jne...
Jotkut vakaasti vl-uskovaisinakin opistoon tuleet nuoret lähtivät kesken lukuvuoden pois.
Raamatussa annetaan sellainen ohje, että parannusta ei pidä huomiseen jättää, silloin vuoteensa helvettiin rakentaa..! Tänä päivänä, kun kuulet...Jumalan äänen ole ahkera ja tee parannus.
Ei sellaiseen aivopesupaikkaan kenenkään pidä mennä. Jos Jumalaa tarvitset, niin sovi asiat suoraan Hänen kanssaan, ei siinä ihmisiä tarvita.
Eikö vl-lapset kerro kotona, jos heitä on kohdeltu huonosti leireillä.
Normiperheessä tuollainen kyykytys ei onnistuisi, rippikoululapset soittaisivat koteihin ja vanhemmat hakisivat heidät pois ja tekisivät rikosilmoituksen.
MINÄ SOITIN rippikoululeirin puolessa välissä, että haluan siitä paikasta pois, mutta isäni sanoi, että siellä olet ja pysyt, etkä nolaa perhettäsi!
Siihen aikaan vl-vanhempien auktoriteetti oli niin kova, ettei sitä vastaan pullikoitu. Siellä olin pakosta loppuajan. Näin on aivan varmasti nykyäänkin.
Vl-perheiden lapset eivät uskalla pyytää apua vanhemmiltaan, edes hoitokokouksissa, koska vl-vanhemmat eivät halua auttaa lapsiaan, he uskovat SRK:n ihan kaikessa.