Pakkoruotsin ehdottomasti tärkein peruste on puhtaasti psykologinen. Ruotsinkielisillä tulee olla varmuus että on perusteltua aloittaa puhuminen ruotsiksi - ainakin Svenskfinlandissa. Kun suomenkielinen vastaa että "en osaa ruotsia" tarkoitus on, että ruotsinkielinen voi hiljaa mielessään ajatella "niin mutta sinun pitäisi osata ruotsia - sinähän olet opetellut koulussa toista kotimaista - niinkuin minäkin. Minä osaan sekä ruotsia että suomea - olen siis suorittanut velvoitteeni tässä yhteiskunnassa.". Sitten voidaan pitää pieni hetken hiljaisuus ja jatkaa keskustelua luontevasti suomeksi.
Vai mitä Ankdam?
Vai mitä Ankdam?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Nettifennon kuvitelmat ovat riemastuttavan hauskoja :)
Minä olen tehnyt velvollisuuteni ja antanut ruotsinkielisen hapatuksen (hurrituksen) mennä korvasta korvaan ja unohtanut autuaallisesti kaiken PAKKORUOTSI propagandan.
Suomalainen suomenkielinen!
Tuo on ehkä psykologinen peruste, mutta varsinainen peruste on seuraava:
Pakkoruotsitusta puolustetaan niin sitkeästi sen tuomien etuoikeuksien takia, ei kielellisten syiden takia.