Olen tämän asian kanssa tapellut jo jonkin aikaa, enkä tiedä mihin päätökseen lopulta tulisin. Mitähän tekisin?
Toisaalta tätä olen miettinyt moneen kertaan enkä ole päässyt mihinkään tulokseen, jospa siihen tulisi ratkaisu piakkoin. *Miettii* Hmmm... Mikähän olisi sopivin ratkaisu? Toisaalta olen haudutellut tätä päätöstä jo kauan,ehkä se olisi parasta...
Hyvää yötä!
Toisaalta tätä olen miettinyt moneen kertaan enkä ole päässyt mihinkään tulokseen, jospa siihen tulisi ratkaisu piakkoin. *Miettii* Hmmm... Mikähän olisi sopivin ratkaisu? Toisaalta olen haudutellut tätä päätöstä jo kauan,ehkä se olisi parasta...
Hyvää yötä!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tee se päätös, universumi hoitaa loput.
oot funtsinut viimeset pari vuotta.....
:) Ei saa kiusata!
Hyvää yötä, kauniita unia.
Tee oiva ratkaisu. Anna sille aikaa. Hellä kosketus. Varma on varmaa.
Musta tuntuu vaan sellaiselta, että tässä on ollut aikaa jo tarpeeksi.
Mä tiedän mitä teen sitten kun aika on sopiva. Ei ole yhtäkään syytä, miks eläisin. Ei ole yhtäkään ihmistä, joka vois olla tekemisissä tälläsen paskan kanssa. Pelkkiä rumia sanoja ja tekoja saanut osakseni. Aina ollut liikaa, joka paikassa. Mä en ikinä kelvannut mihinkään tai kellekään ja inhoan itseäni, kun en ole samanlainen kuin muut, jotka kelpaavat muille vaikka olisivat millaisia muita kohtaan. Mun olemassa ololle ei ollut mitään järkeä ja ainoa hyvä teko on, kun aikoinani poistun muitten elämää pilaamasta.
http://www.youtube.com/watch?v=ZvfFngEmytE
Mulle ois ihan se ja sama vaikka nukkuisin jo tänä yönä pois. Ei mitään väliä
Sama juttu, ihan puhki kanssa.
Höpöhöpö! Mutta eräälle tuolla olisi väliä. Minäkin muuten haluaisin täältä pois. :)
Tuollaista et saa sanoa! Onko selvä?
Masentaa kun varmasti ihan hyvät tyypit suunnittelee itsaria.
Olette tällä palstalla, joku VARMASTI teitäkin ikävöi ja te samoin!
Naisille se on niin helppoa kaiken lisäksi, kun miehiltä aina odotetaan aloitetta. Jos naiset tietäisivät, kuinka paljon aloitteellista naista me arvostetaan siksi, kun sellaisia on vain noin 1 miljoonasta! Itse olen tavannut vasta pari kolme koko elämäni aikana, enkä ole enää nuorikaan!
Yrittäkää nyt hyvät ihmiset päästä siitä masiksestanne! Parhaiten se menisi kyllä ohi olemalla hiukan rohkeampi ja vaikka soittamalla jollekin...
Samaa mieltä olen,toisen läheisyys auttaa vaikeina hetkinä kummasti.
Nuoren ja keski-ikäisen kuuluu ja pitää elää, jos se on itsestä kiinni! Sairauksille ei mitään aina voi, mutta surettaa, kun jo aika nuoretkin miettivät parasta keinoa päästä pois elävien kirjoista:(((!!! ja siis ihan terveet.
Elämä on herkälle ihmiselle toki raskasta ja jos vielä kokee elämässään vastoinkäymisiä eikä saa tuntea rakkautta, mitä ilman kylläkin on entistäkin toivottomampaa elää, niin masennushan siinä helposti hiipii mustentamaan mielen.
Jos voisin, määräisin KAIKILLE yksinäisille edes yhden hyvän kumppanin, joka AIDOSTI heitä rakastaisi! Siinä varmasti elämänhalu viriäisi alta aikayksikön!
voikaan. ei tänä yönä eikä myöhemmin. Usko mua! KAIKKI on ennalta
määrätty, etkä saa mennä vielä! Sinulla on tarkoitus jota et vielä edes tiedä!!!!