KymenSanomissa harvinaisen osuva kirjoitus näistä ns "poliitikoista". Seuraavaksi Kotka voorumin täyttäjä kopioi ja liittää kommenttina kervistä. kotkalaiset kiittävät foorumin pilaajia säännöistä piittaamattomasta alatyylisestä roskapostista.
Populismiin ei pidä suhtautua välinpitämättömästi
29.10.2011 4:00
Populisti vetoaa ns. ihmisten arkiajatteluun. Vallitseva arkiajattelu pitää sisällään aikansa kaikki ennakkoluulot, pelot, uskomukset ja vanhakantaiset tavat, joille paikallaan pysyminen ja menneisyyteen haikaileminen ovat luonteenomaisia. Myös vahva herraviha kuuluu asiaan. Hakeutumalla epäoikeudenmukaisuutta oikeasti kokeneiden ihmisten ”äänitorveksi” saadaan katkeruus suuntautumaan halvalla tavalla omaksi eduksi.
Populisti rakentaa toimintansa ko. arkiajattelun varaan. Turvallinen irtosaareke Suomi, joka ajaa itsekkäästi vain omia etujaan, on ainoa oikea paikka suomalaisille. Vedotaan ”kansaan” ja ”suomalaisuuteen” määrittelemättä niiden sisältöä, mutta puhutaan niiden nimissä. Ei tajuta, ettei ole mitään yhtä suomalaisuutta tai isänmaallisuutta, vaan niistä on yhtä monta käsitystä kuin on Suomen kansalaisia tai Suomessa asuviakin.
Perussuomalaiset edustavat yleisellä tasolla tällaista politiikan tekotapaa. Toki kaikissa puolueissa on populisteja, mutta perussuomalaisilta puuttuu ratkaisukeskeinen ote asioihin. Muut puolueet eivät rakenna toimintaansa pelkällä haikailulla menneeseen ja keräilemällä irtopisteitä.
Populistin muotokuva muistuttaa Juho Eerolaa (ps.), joka tämän lehden palstoilla tarttuu milloin mihinkin poliittiseen ”haaskaan”, oli se sitten pienet koululaiset, kurjat kaupunginisät tai Kreikan kriisi, ja saa ne kaikki mahtumaan samaan kirjoitukseenkin. Samankaltaisia juttuja olemme saaneet lukea vuosia, joissa räiskitään esille pinnallisesti ja arkiajatteluun vedoten vääryyksiä ja konnuuksia.
Populismi ei ole varsinainen ideologia, vaan se on väline omien päämäärien saavuttamiseksi. Populismi perustuu usein älylliseen epärehellisyyteen ja asioihin perehtymättömyyteen.
Populistin maailmankuvan takana on kuitenkin aina jokin ideologia. Eerolan tapauksessa koen sen olevan äärimmäisen oikeistolainen. Siitä löytyy epähumaaneja maamiinakäsityksiä, Petsamon palautuksia ja muita äärinationalistisia haaveita. Siinä pidetään hyvänä ”sarkasmia” komentaa Kreikan kaduille panssarit saattamaan kansa kuriin ja järjestykseen. Kuolemanrangaistuksen kannattaminen, suvaitsematon maahanmuutto-, uskonto-, kieli- jms. politiikka kertovat karua kieltä varsinaisista tarkoitusperistä ja ideologiasta. 1920- ja 30-lukujen Italiassa kaapattiin valta ihmisten arkiajattelua populistisesti hyväksikäyttäen. Asiasta on lukuisia tutkimuksia. Lopputuloksena oli hädänalaisen kansan joutuminen äärioikeistolaiseen sortoon ja militarismiin. Siksi pidän populismia äärimmäisen vaarallisena ilmiönä, eikä siihen voi suhtautua välinpitämättömästi.
Matti Kujala
Kotka
Populismiin ei pidä suhtautua välinpitämättömästi
29.10.2011 4:00
Populisti vetoaa ns. ihmisten arkiajatteluun. Vallitseva arkiajattelu pitää sisällään aikansa kaikki ennakkoluulot, pelot, uskomukset ja vanhakantaiset tavat, joille paikallaan pysyminen ja menneisyyteen haikaileminen ovat luonteenomaisia. Myös vahva herraviha kuuluu asiaan. Hakeutumalla epäoikeudenmukaisuutta oikeasti kokeneiden ihmisten ”äänitorveksi” saadaan katkeruus suuntautumaan halvalla tavalla omaksi eduksi.
Populisti rakentaa toimintansa ko. arkiajattelun varaan. Turvallinen irtosaareke Suomi, joka ajaa itsekkäästi vain omia etujaan, on ainoa oikea paikka suomalaisille. Vedotaan ”kansaan” ja ”suomalaisuuteen” määrittelemättä niiden sisältöä, mutta puhutaan niiden nimissä. Ei tajuta, ettei ole mitään yhtä suomalaisuutta tai isänmaallisuutta, vaan niistä on yhtä monta käsitystä kuin on Suomen kansalaisia tai Suomessa asuviakin.
Perussuomalaiset edustavat yleisellä tasolla tällaista politiikan tekotapaa. Toki kaikissa puolueissa on populisteja, mutta perussuomalaisilta puuttuu ratkaisukeskeinen ote asioihin. Muut puolueet eivät rakenna toimintaansa pelkällä haikailulla menneeseen ja keräilemällä irtopisteitä.
Populistin muotokuva muistuttaa Juho Eerolaa (ps.), joka tämän lehden palstoilla tarttuu milloin mihinkin poliittiseen ”haaskaan”, oli se sitten pienet koululaiset, kurjat kaupunginisät tai Kreikan kriisi, ja saa ne kaikki mahtumaan samaan kirjoitukseenkin. Samankaltaisia juttuja olemme saaneet lukea vuosia, joissa räiskitään esille pinnallisesti ja arkiajatteluun vedoten vääryyksiä ja konnuuksia.
Populismi ei ole varsinainen ideologia, vaan se on väline omien päämäärien saavuttamiseksi. Populismi perustuu usein älylliseen epärehellisyyteen ja asioihin perehtymättömyyteen.
Populistin maailmankuvan takana on kuitenkin aina jokin ideologia. Eerolan tapauksessa koen sen olevan äärimmäisen oikeistolainen. Siitä löytyy epähumaaneja maamiinakäsityksiä, Petsamon palautuksia ja muita äärinationalistisia haaveita. Siinä pidetään hyvänä ”sarkasmia” komentaa Kreikan kaduille panssarit saattamaan kansa kuriin ja järjestykseen. Kuolemanrangaistuksen kannattaminen, suvaitsematon maahanmuutto-, uskonto-, kieli- jms. politiikka kertovat karua kieltä varsinaisista tarkoitusperistä ja ideologiasta. 1920- ja 30-lukujen Italiassa kaapattiin valta ihmisten arkiajattelua populistisesti hyväksikäyttäen. Asiasta on lukuisia tutkimuksia. Lopputuloksena oli hädänalaisen kansan joutuminen äärioikeistolaiseen sortoon ja militarismiin. Siksi pidän populismia äärimmäisen vaarallisena ilmiönä, eikä siihen voi suhtautua välinpitämättömästi.
Matti Kujala
Kotka
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tämä Matti Kujalan kirjoitus oli kyllä erittäin hyvä!!
Hyvä ja totuuden mukainen kirjoitus, olikin jäänyt epähuomiossa lehdestä lukematta.
Populistin muotokuva muistuttaa Juho Eerolaa (ps.), joka tämän lehden palstoilla tarttuu milloin mihinkin poliittiseen ”haaskaan”, oli se sitten pienet koululaiset, kurjat kaupunginisät tai Kreikan kriisi, ja saa ne kaikki mahtumaan samaan kirjoitukseenkin.
Samankaltaisia juttuja olemme saaneet lukea vuosia, joissa räiskitään esille pinnallisesti ja arkiajatteluun vedoten vääryyksiä ja konnuuksia.
Kuka on sitten oikealla asialla, kertokaa? Asiasta puhuminen ja jo sen esille tuominen on populismia, joka on pahasta? Kun asiasta puhutaan, niin se onkin populismia jo heti. Miten sitten asioita edistetään? Ei Erola ja muutkaan voi lyödä nyrkkiä pöytään ja sanoa, että asia on noin ja ei muuten ja jämti on se, sanoka miteä sanotte,mutta näin on. Asioita joutuu esittämään eri kanteilta ja se on sitten populismia pahimmillaan. Voi hyvät ihmiset te,jotka ette tajua juttua etenkään. Miten Kujala itse sitten jos olisi tunnettu politikko voisi asioita tuoda esille niin, että joku ei pääsisi sanomaan, että tämä on vain ja ainoastaan Kujalan vääntämää populismia, sillkkaa päätöntä vääntöä, perusteetonta ja täysin metsään menevää? Mikä on tälle vaihtoehto? Mielipiteistä seuloutuu toteutettavat asiat kuitenkin. Silloin kun on varteen otettava "populismi, niin sitä hiomalla päästään monta kertaa hyviin tuloksiin. Miten muuten asioissa lähdetään eteenpäin, että ei syyllistytä "populismiin", Kujala voisi sen fiksuna kertoa miten muuten asioita hoideltaisiin? Yksi vaihtoehto olisi, että on muutaman henkilön kööri jossakin päättämässä ja kansalle ei puhuta mitään ja julki ei tuoda mitään. Sitten ilmoitetaankin, että olemme päättäneet, että siitä päivämäärästä lähtien kansa maksaa esitellyn asian perusteella tälläisia maksuja tai sellainen laki on astunut voimaan ja se koskettaa sitä ja sitä. Heitetään juttu ja se on myöhäistä aina kenenkään puhua mitään, niinkö pitäisi menetellä? Mikä muu tapa olisi paikallaan kun ei saisi "populismilla" Kujalan mukaan edes pohtia mitään. Mihinkähän me silloin ajautuisimme, ääri diktatuuriinko?, jossa kansaa kohdeltaisiin raakamaisesti. Kiinassa on viety jo joitakin asioita pitkälle. Väärin ajattelunkin jos tuo julki niin siitä voi tulla vankilaa vaikka kymmenen vuotta tai päästä hengestään. Asioista puhuminen, eli "populismi" on sinne suuntaan jos sitä ei sallittaisi. Henkilön merkitsemistä populistiseksi Kujala ajaa jo takaa. Populistinen ajattelu on
Kujalan mielestä jo epäsuotavaa, ei saisi hioa asioita, josta voisi kehittyä edistyksellinen juttu, pois se, ei saa puhua siitä.
Populismi
Populismi (lat. populus, kansa) tarkoittaa kansansuosioon usein kansankiihotuksellisin keinoin tähtäävää poliittista toimintaa. Populismille on vaikeaa määritellä yhtä ideologista perustaa, sillä populismin ilmenemismuodot poikkeavat toisistaan huomattavasti.
Populismi tavoittelee laajaa kannatusta tarttuvilla iskulauseilla, vaatimalla asioita, joita enemmistö haluaisi, kehumalla "todellista kansaa" ja pilkkaamalla räikeästi poliittisia vastustajiaan.
Populismin toimintamalli perustuu suosion tavoitteluun helposti omaksuttavien, usein tunneperäisten ja asioita yksinkertaistavien tunnusten avulla.
Populismi ei ole varsinainen aatejärjestelmä, vaan sille on tyypillistä aatteiden tai käsitejärjestelmien vähättely ja kansanomaisuuden korostaminen.
Populismi esiintyy mielellään uutena voimana kaikkia vanhoja, rappeutuneita puolueita vastaan, mutta arvoiltaan se on yleensä konservatiivista ja johtajakeskeistä.
Populismissa suhtaudutaan yleensä hyvin kriittisesti eliittiin ja korostetaan tavallisen ihmisen näkemysten arvoa. Populismi yhdistelee poliittiseen ohjelmaansa aineksia sekä vasemmistolta että oikeistolta. Populistit vastustavat suuryritysten ja talouselämän valtaa, mutta suhtautuvat samalla vihamielisesti perinteiseen työväenliikkeeseen ja vasemmistopuolueisiin.