Aika kaksinaismoralismia sanoa, että lasten kustannuksella ei saa pelleillä.
Ja että lapsen parasta täytyy ajatella.
Puhun siis lapseni isän nykyisestä avopuolisosta ja hänen kaveristaan.
Kovasti ovat haukkumassa, mustamaalaamassa ja juoruavat lapsen äidistä, siis minusta.
Sekö on lapsen etu?
Yksinhuoltajana yritän lapsiani eteenpäin viedä, kenenkään siinä tukematta. No kyllä arvostelua, aiheettoman lastensuojeluilmoituksen ja suoranaista kunnianloukkasta osakseni kyllä saan.
Näillä eväillä mennään. Näin tuetaan ja osallistutaan lapsen kasvatukseen. Ei hyvää päivää......
Kuinka, oikeasti, siis kolmekymppiset aikuiset (?) sellasta tekevät? Missä tunneäly, fiksuus, kypsyys, suoraan sanottuna järki?
Mitä elämästä puuttuu? Vai onko jotain liikaa?
En henkilökohtaisesti mitään ole tehnyt kummallekaan, exän nykyistä en ollut edes nähnyt ennen ls:n palaveria (pyysin sos.työntekijää pyytämään hänetkin paikalle).
Mikä laittaa ihmisen puhumaan ilkeämielisiä ja pahaa toisesta, varsinkaan tuntematta tippaakaan? Mikähän olisi psykiatrin mielipide aiheeseen?
Kiinnostaisi edes yrittää ymmärtää ko henkilöitä.
Ja että lapsen parasta täytyy ajatella.
Puhun siis lapseni isän nykyisestä avopuolisosta ja hänen kaveristaan.
Kovasti ovat haukkumassa, mustamaalaamassa ja juoruavat lapsen äidistä, siis minusta.
Sekö on lapsen etu?
Yksinhuoltajana yritän lapsiani eteenpäin viedä, kenenkään siinä tukematta. No kyllä arvostelua, aiheettoman lastensuojeluilmoituksen ja suoranaista kunnianloukkasta osakseni kyllä saan.
Näillä eväillä mennään. Näin tuetaan ja osallistutaan lapsen kasvatukseen. Ei hyvää päivää......
Kuinka, oikeasti, siis kolmekymppiset aikuiset (?) sellasta tekevät? Missä tunneäly, fiksuus, kypsyys, suoraan sanottuna järki?
Mitä elämästä puuttuu? Vai onko jotain liikaa?
En henkilökohtaisesti mitään ole tehnyt kummallekaan, exän nykyistä en ollut edes nähnyt ennen ls:n palaveria (pyysin sos.työntekijää pyytämään hänetkin paikalle).
Mikä laittaa ihmisen puhumaan ilkeämielisiä ja pahaa toisesta, varsinkaan tuntematta tippaakaan? Mikähän olisi psykiatrin mielipide aiheeseen?
Kiinnostaisi edes yrittää ymmärtää ko henkilöitä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sama tilanne oli meillä lapsen isän kanssa erotilanteessa, ja siitäpä soppa vasta syntyikin kun hän uuden naisen löyti. Lapsen isän uusi naisystävä oli niin mustasukkainen minusta, ettei hyväksynyt tämän myötä miesystävänsä isyyttä.
Rupesin saamaan haukkumaviestejä molemmilta, isä uhkasi viedä lapsen minulta vaikka pari viikkoa ennen sitä totesi, ettei häntä voisi vähempää kiinnostaa.
Lapsen isä käytti lasta vain pelinappulana saadakseen kostettua minulle jotain, enkä edes tiedä mitä.
Nyt pian 2 vuotta tuosta kaikesta on aikaa. Lapsen isä ei omasta tahdostaan pidä mitään yhteyksiä. Ehkä parempi niin.
Olen itsekin päässyt elämässäni eteenpäin, olen onnellisesti naimisissa ja lapsellani on terve isähahmo, eikä mikään omaa etuaan havitteleva tyranni.
Semmoisia ne kuule ovat, ei niitä juttuja kannatatosissaan ottaa, kunhan epätoivoisina ja katkerina huutelee!Heillä kun ei ole mitään eikäm ikään onnistu, niin sen tähden niitä kiukuttaa kun joillaan on, on perhe lapsia ja kaikkea.. semmoisin on hyvä haukkua! Tuntee itsensä paremmaksi... mutta naurettavia ovat. Anna huutaa fiksuinta on olla välittämättä.
Uusikot pelkää ja tietävät että ex ja lapst ovat aina miehen mielessä, siksi ne ovat kateellisia.
Ja tuo on tosi kurjaa, että ne vielä usuttavat miehen sinua vastaan.. se on suurta katkeruutta.
Heillä on vain yksipäämärä, rikkoa toisten elämä kun itsellä sitä ei ole.
Ne kuule kunnioittaa sinua, mutta näyttävät omituisella tavalla, haukkumalla, kun heitä hävettäää.
Kuole Lissu pois!
No joo, exän nykyisellä ei kyllä ole omia lapsia...
Voihan se olla sitäkin ,ettei edes saa, ja siitä syystä katkera minulle.
Olisihan se hyvä hieman ymmärtää ko henkilöiden käytöstä.. Taitaa vaan olla arka aihe, jos asia niin on että omia lapsia ei siunaannu. Ja tämä kaverinsa on mennyt mukaan haukkumiseen silkkaa lapsellisuuttaan..
Auttaa tietty vähän, kun voi jonkun syyn heidän käytökselleen antaa.
Mutta jeps, parempi olla välittämättä.
Meillä auttoi se että emme ollee missään tekemisissä miehen uusien naisten kanssa, he eivät saaneet tulla meille eikä lasten lähelle, emmekä me käyneet sen kotona. Me emme nähneet heitä joten he eivät voineet meitä haukkua, jos haukku haukkuivat keksitysti,.
Lastemme kannalta oli todella hyvä ratkaisu, ei ole tavinnut riidellä mistään, ja lapset ovat saaneet kasvaa ja olla rauhassa ulkopuolisten naisten kiukulta ja haukuilta. Ei ole tarvinnut pakata laukkuja ja muuttaa kotoonta isän murjuun-
Emme halunneet että meidän elämä menisi pilalle ex miehen naisten tähden, joten mies on pitänyt piilossa ja kauna poissa mielestä poissa silmistä naisensa. Onneksi.
Kaikilla ei ole niin hyvä tuuri, että mies pitää naisensa poissa perehensä edestä, mutta meidän ex mies ymmärsti että se oli lastemme parhaaksi. Mikään ei olisi satuttanut ja pilannut perhettämme enempää kuin ex miehen naiset sillä vieras ihminen kodissamme tai me sen kotona, ei onnistu! Perheenrikkoja ei ole meidän perhetttä ja lapset ovat erittäin onnellisia, ovat sanoneetkin ja kiittäneet minua, että kiitos äiti että ole olemassa ja pitänyt meidän puolia! Näin olisimme itsekin tehneet.
Hyvä että joillakin pystytään erottelemaan kateellinen uusi naisystävä. Meillä se ei mennyt ihan noin. Lapseni isän uusi naisystävä alkoi vaatimaan minulta oikeuksia lapseeni, ja tokaisi vielä perään että hänhän tulee siis kasvattamaan lastani aivan kuten minä ja exänikin, ymmäräthän sinä sen?
Onneksi pääsin eroon lapsen isästä ja sen mustasukkaisesta naisesta (isä ei olisi saanut olla tekemisissä minun kanssa siis ollenkaan, aika vaikee kun pieni lapsi kyseessä). Kuulostaa kamalalta, ja moni varmaan ajattelee että olen itsekeskeinen, mutta en ole. Lapsella on nyt terveet elämänarvot, olen itse naimisissa miehen kanssa joka on ollut parempi isähahmo lapselleni jo nyt, kuin mitä exäni koskaan olikaan.