ja Ruotsi pelkäsi - rantaruotsalaiset taas hiihtelivät ruotsiin turvaan,kesäaikaan mentiin sitten veneellä.
Talvisodassa suomalaiset taistelivat
vauhtia riitti
57262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Olisiko sinulla tuosta talvisodasta jotain numerotietoja? Esimerkiksi kuinka suuri osa kutsutuista jäi saapumatta palvelukseen talvisodan alussa tms?
Kai muuten tiesit että nämä ihannoimasi rantaruotsalaiset olivat etunenässä teloittamassa punavankeja vuonna 1918 - itse taisteluissa he eivät juuri kunnostautuneet,mutta taistelujen jälkeen aseettomien vankien teloittaminen heiltä hoitui mallikkaasti.
Eli aloituksen tueksi ei ollut mitään? Alright.
Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirja kertoo seuraavat lukemat Talvisodasta:
Sivu 32: "Marraskuun lopussa 1939 syttyneen ja runsaat kolme kuukautta kestänenn Talvisodan puolustustahdosta on tähänastisessa tutkimuksessa annettu lähes monoliittinen kuva, eivätkä kenttäoikeuksien luetteloista kootut rikostilastot kykene sitä horjuttamaan. Sotapalvelukseen saapumatta jäämisestä - syksyn YH-vaiheessa ei tulevasta tosin vielä voinut olla tietoa - joutui oikeudessa vastaamaan vain noin 160 miestä, mikä noin 340 000 vahvuisessa armeijassa oli suorastaan häviävän vähäinen luku."
"Karkaamisesta tiedetään koko sodan ajalta tuomitun vain noin 250, sotapelkuruudesta noin 120, luvattomasta poistumisesta noin 240-290 ja palvelukseen ajoissa palaamatta jäämisestä noin 150-180 miestä."
No nih, ja mistäs päin olivat?
Katoppas kun Tapio on ihan reaaliajassa vastailemassa... otahan Kulomaasi esiin vai pitääkö mennä kirjastoon saakka?
Et sitten halunnut/osannut vastata vaikka kirja on kädessä?
Reaaliajassa? Virtuaaliajassako sitä siellä jokivarressa eletään. Tule sinäkin reaaliaikaan niin elämä on paljon todellisempaa.
Ei se mitään. Kertonee jotakin asioista ymmärtäville? (Näinhän tämä keskustelu menee?)
Jos Suomen hallitus olisi syksyllä 1939 toiminut viisaammin, suomalaisten ei olisi tarvinnut taistella talvella 1939-1940 eikä luovuttaa valtavaa osaa maastaan Moskovan rauhassa maaliskuussa 1940. Suomen talvisota oli valtava tragedia, jota ei pitäisi muistella ihannoiden. Väärä politiikka - Suomen ja Neuvostoliiton - johti yhteiseen onnettomuuteen. Talvisota oli Stalinin sota, mutta myös Erkon sota.
Miten mielestäsi olisi pitänyt toimia, ettei sotaa olisi syttynyt?
Olisiko sotaa syttynyt, jos Suomi olisi suostunut rajanvaihtoihin Neuvostoliiton kanssa?
Ei ole pelkästään talvisodasta vaan sekä talvi-että jatkosodasta on numerotietoja:
Sotiemme sankarivainajat kunnittain. Lähde: Isänmaan puolesta. Suomalaisten taistelujen tiet ja tappiot 1939-1945. Tarmo Metsälä.
Vähiten kunnan miesmäärästä laskettuna kaatuneita talvi- ja jatkosodassa. (Kuntia oli silloin 550 kpl)
550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais
http://ryyti.blogspot.com/search/label/sotaveteraanit
Voisitko seuraavaksi vertailla eri aselajeja, esim. laivasto vs. jalkaväki. Ehkä selitys voi löytyä siitäkin.
Mutta miten se talvisota? Esimerkiksi kuinka suuri osa kutsutuista jäi saapumatta palvelukseen talvisodan alussa tms? Ryyti perehtyneenä varmaan tietää.
Kirja talvisodan kaatuneista:
Vapautemme hinta - sodan 1939-1940 sankarivainajat.
Suomen kuvalehti. Helsinki, tammikuussa 1941
Ahvenanmaalta kaatui kaksi miestä: Nimeltä Santaniemi ja Suominen.
Kertonee jotakin asioita ymmärtäville?
Ko. kirjassa on valokuvineen kaikki kaatuneet sekä pommitusten uhrit.
Tässä nyt ei kyselty kuolleita. Mutta ryyti voisi toki kertoa myös sijalla 1-3 ja vaikkapa sijoilla 201-202 listassaan olevan kunnat ja kertoa johtopäätöksensä.
Mutta kertoisiko ryyti sitä ennen kuinka suuri osa kutsutuista jäi saapumatta palvelukseen talvisodan alussa tms? Ryyti perehtyneenä varmaan tietää, mutta ei halua kertoa.
Kertonee jotakin asioista ymmärtäville?
Ei tuo jankkaamisesi sinua auta,sillä totuushan se on että hur-reissa oli suhteessa paljon käpykaartilaisia - isänmaallisuus oli pelkkä tyhjä sana heille.
Keskity sinä onneton hurri nyt vastaamaan siihen mitä on kysytty, vai onko suomenkielen ymmärtäminen taas kerran liian vaikeaa ?
Piti jo ihan ottaa Kulomaan Käpykaartiin? esille hyllystäni ja naputella hetki. Pannaas laittaan lukemat vielä toiseenkin kertaan tähän samaan ketjuun, kun niitä niin kovasti kaivataan. Tapio arvaa kyllä kuka taas on asialla. Eipä tarvinnut taaskaan lähteä kirjastoon saakka, vaan kaikki on tuossa ihan käden ulottuvilla...
Jukka Kulomaan Käpykaartiin? -väitöskirja kertoo seuraavat lukemat Talvisodasta:
Sivu 32: "Marraskuun lopussa 1939 syttyneen ja runsaat kolme kuukautta kestänenn Talvisodan puolustustahdosta on tähänastisessa tutkimuksessa annettu lähes monoliittinen kuva, eivätkä kenttäoikeuksien luetteloista kootut rikostilastot kykene sitä horjuttamaan. Sotapalvelukseen saapumatta jäämisestä - syksyn YH-vaiheessa ei tulevasta tosin vielä voinut olla tietoa - joutui oikeudessa vastaamaan vain noin 160 miestä, mikä noin 340 000 vahvuisessa armeijassa oli suorastaan häviävän vähäinen luku."
"Karkaamisesta tiedetään koko sodan ajalta tuomitun vain noin 250, sotapelkuruudesta noin 120, luvattomasta poistumisesta noin 240-290 ja palvelukseen ajoissa palaamatta jäämisestä noin 150-180 miestä."
Kulomaata on otettu esille, mutta ei sieltä aloitusta valaisevaa näytä löytyvän. Tai sitten sitä ei haluta tuoda esiin? Eikö Kulomaalla olekaan alueellista erittelyä? Niin luppakorvamies kuin ryytikin suosivat sellaisia siis vain ajoittain ja agendaansa sopivilta osin.
Suoraan sanottuna, kyllä tämä sotaveteraanien muistolla ratsastaminen on ihme hommaa niin luppakorvajampalta kuin ryytiltäkin.
Tapio voisi vaikka pyytää äitiltään rahaa tuon kirjan ostoon ettei tarvitse netissä kysellä. Puoluetoimistoon se kannattaisi hankkia myös.
Jos sulla tieto on niin mitä sitä panttaat?
>>Esimerkiksi kuinka suuri osa kutsutuista jäi saapumatta palvelukseen talvisodan alussa tms?
>>Tapio voisi vaikka pyytää äitiltään rahaa tuon kirjan ostoon
Ok, Luppis, mihin aloitus sitten perustui? Antamasi lukemat kertoivat palvelukseen saapumatta jääneiden ja muiden karkureiden määrän varsin pieneksi. Luvut eivät tue aloitusta.
Toki huomaan haluttomuutesi kertoa lukujen alueellisesta jakautumisesta.
>>Ok, Luppis, mihin aloitus sitten perustui? Antamasi lukemat kertoivat palvelukseen saapumatta jääneiden ja muiden karkureiden määrän varsin pieneksi. Luvut eivät tue aloitusta.
"Minä EN tee tällaisia aloituksia."
Ymmärrän. Komppailet vain mielelläsi. Ja valikoiden.
Mutta onko nyt niin, ettei sinulla todellakaan ole hyvin varustetussa kirjahyllyssäsi tietoa siitä, miltä paikkakunnilta palvelukseen tulematta jääneet ovat vai etkö vain halua kertoa sitä? Toki ymmärsit, että kysymys palvelukseen tulematta jääneistä on aloituksen suhteen relevantti vain, jos luvut ovat kunnittain tai edes jollakin tavalla alueellisia.
Suosittelen,että Rautalapio kääntyy puoluetoimiston puoleen.
Paljon sotahistoriasta tietävä(?) ryyti ei halunnut kertoa kuinka suuri osa kutsutuista jäi saapumatta palvelukseen talvisodan alussa tms? Hän oli myös haluton analysoimaan esittelemäänsä tilastoa.
Kertonee jotakin asioista ymmärtäville?
Kyllä sinun tapasi täällä lieroilla, valehdella ja toistoänkyttää samoja jankutuksia, on tunnettu.
Ethän kykene mihinkään vastaamaan, mutta sitä svekkulisoopaa suollat päivästä toiseen.
Eipä ollut luikurillakaan vastausta.
Kertonee jotakin asioista ymmärtäville?
Johan taas pysähtyi svekoluikuri kuin seinään, kun pakkoruotsi nostettiin pöydälle.
Oho, ensin näytti että ketjun aiheena oli talvisota. Ja niin olikin. Kunne luikurilta meni jauhot suuhun ja pupu pöksyyn ja alkoi pakkoruodzih-pakkoruodzih mantran hokeminen :)
Kerro sinä nyt miksi meitä suomenkielisiä rasitetaan pakkoruotsilla ?
Onko se mielestäsi oikein ?
Luikuriraukka on eksynyt väärään ketjuun. Eikö täällä ole tosiaan yhtään muuta keskusteluketjua, jossa luikurimme voisi hokea pakkoruodzih-pakkoruodzih -mantraansa?
Svekoliero, rautalapioksi itsensä nimittänyt puppeli, ei siis uskalla sanoa asiaan kantaansa ?
Kas kun minua suomenkielisenä asia kiinnostaa hyvin suuresti.
Sinulla nyt on korvien väli täynnä sinikeltaista nestettä.
Suutasi osaat soittaa, mutta mitään asiaahan sinulla ei ole, svekolapioija.
Luikuri osaa höpötellä omiaan ja haukkua muita, mutta ei keskustella aiheesta? No sehän on sitä netti fennojen normisettiä.
Koska keskustelemme pakkoruotsista, tai kun siitä on avattu keskustelu, tulet sinne ja ilmoitat kantasi ?
Ai niin olethan " nainen " etkä tietenkään siihen osallistu.
No sehän on sitä hurrin lapiontia, todellista selkärankaisuutta.
Mutta eihän hurri voi myöntää, että pakkoruotsi ei ole suomenkieliselle mitenkään tarpeellinen.
No, luikuri, olisit näyttänyt mallia kun tulit keskustelemaan talvisodasta!
Ai niin, olethan tämä olethan-netti-fenno! Terve ttas.
Aina vaan Suomen ruotsalaisia mollataan Talvisodan Summan murtumisesta!
Kaikkihan sen tietää, että olisihan se murtunut ennemmin tai myöhemmin. Mutta kun kerran hurrit oli sillä kertaa murtokohdassa, niin huonopa sitä on kieltääkään. Olihan Oksasen pataljoona sitä ennen ollut yli kuukauden samalla kohdalla ja vitja piti!
Harald Öhquist kirjoittaa mitä suomenruotsalaiset aiheutti: "se kivi, joka pani koko maanvieremän liikkeelle"
Katsoin kerran mitä Summasta kirjoitettiin alan perusteoksessa eli Harald Öhquist:in kirjassa Talvisota minun näkökulmastani! Harald Öhquist, joka Talvisodan puhjetessa komensi II Armeijakuntaa, kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, (Wsoy 1949, 402 s.) Mannerheim -linjan menetyksen syistä hyvin kuvaavan kommentin.
Valokuvat Summasta on todella hienoja, oikeita laajakuvia kirjan väliin taitettuina. Öhquist kirjoittaa mitä suomenruotsalaisten juoksentelusta seurasi, mutta hän ei mainitse kyseessä olleen juuri suomenruotsalaisen pataljoonan. Itse läpimurrosta kertovassa kohdassa ei mainita sanallakaan ruotsinkielisiä joukkoja. Miksikähän ei? No kirjoittaja itse oli niin hurri kuin vain voi olla ja tuo suomenkielinen teoskin on suomennettu ruotsin kielisestä alkuperäiskäsikirjoituksesta!
Näin siis Harald Öhquist kirjoittaa Mannerheim -linjan menetyksen syistä sivulla 198 Summan murtumisen tapahtumia käsitellessään:
Päivä on 11.2.1940 ja juttu kuuluu näin:
"Niinkuin omista muistiinpanoistani käy selville, en itse saanut päivän mittaan tietää paljonkaan enemmän kuin että Lähteen kaistalla oli etulinja suurimmaksi osaksi menetetty ja sisäänmurto saatu pysäytetyksi vasta tukilinjaan. Kun se, mitä siellä silloin tapahtui, joutui olemaan lähimpänä syynä siihen, että Mannerheimlinjasta luovuttiin koko matkalla merestä Muolaanjärveen -, se kivi, joka pani koko maanvieremän liikkeelle -,
Öhquist Harald Talvisota minun näkökulmastani
WSOY, 1949, 404 15 liitekarttaa 1.p
Alkuperäisteos:
Öhquist Harald: Vinterkriget 1939-1940 ur min synvinkel
Söderströms, 1949, 391 s. 1.p
"Öhquist kirjoittaa mitä suomenruotsalaisten juoksentelusta seurasi, mutta hän ei mainitse kyseessä olleen juuri suomenruotsalaisen pataljoonan. Itse läpimurrosta kertovassa kohdassa ei mainita sanallakaan ruotsinkielisiä joukkoja. Miksikähän ei?"
Esimerkiksi siksi, että sillä nyt ei ollut h:tunkaan väliä oliko ruotsinkielisiä vai suomenkielisiä.
Summa murtui, mutta lopussa olivat eväät
Puuttumatta edes siihen, miltä kohtaa ja minkä joukon syystä Mannerheim-linja murtui, oli talvisodan rintamatilanne yleisestikin varsin toivoton elävän voiman ollessa loppuunkulunutta ja ammus-ja asetilanteen ollessa katastrofaalisen vastustajan voidessa täydentää joukkojaan lähes rajattomasti. Reservit oli loppuun käyteyt. Tilanne 1940 keväällä oli sen kaltainen, että pitkään ei olisi ollut mahdollista jatkaa sotaa eikä tulevan kelirikon hyökkääjälle tuomien vaikeuksien varaan voitu rakentaa mitään. Ainoa vastuullinen ratkaisu oli pikainen rauha ankarin ehdoin. Tämä on se lähtökohta, joka tulee aina huomioida. Luvattu sotilasapu ulkomailta ei olisi ehtinyt tilannetta auttaa, vaikkakin materiaalisessa suhteessa saimme arvokasta apua muilta mailta - Ruotsiltakin.
Tilanne oli paljon huonompi kuin kesällä 1944, jolloin Suomen sotilaallinen voima oli paljon suurempi. Armeijan perushankintojen laiminlyönti sotaa edeltäneinä vuosina maksettiin suomalaisten verellä. Armeijan hyvällä hengellä ja mieskohtaisella taistelukyvyllä ei voi korvata loputtomiin materiaallista heikkoutta ja käytettävissä olevan elävän voiman pienuutta. Perustettavissa olevia joukkoja ei voitu varustaa taistelutehtäviin materiaalisista syistä.
Mitä tulee tuohon Summan murtumiseen Lähteen lohkolla, oli kyllä niinkin että Lindmanin pataljoona joutui liian kovan hyökkäyksen kohteeksi. Sama olisi voinut tapahtua muuallakin, mikäli neuvostolaisten painopiste olisi valittu toiseen paikkaan. Yksittäisen pataljoonan virheeksi ei voida talvisodan lopputulosta asettaa. Kannattaa tutustua vaikka eversti Ari Rautalan kirjaan "Sotiemme taistelupaikat" ja siinä olevaan kuvaukseen Lähteen lohkon murtumisesta.
Alikersantti Hietasen sanoin: "En mää täs yhtikkäs syyllisi kaippa, Lahtist ja konekiväri mä jäi kaippama" Toivottavasti tässäkin debatissa koetettaisiin hakea sitä konekivääriä. Etsitäänpä hieman sitä konekivääriä!
Puolustusvoimamme olivat materiaalisesti surkeassa kunnossa ottamaan 1939 ottamaan vastaan suurvallan hyökkäyksen. Armeijan perushankintaohjelmat olivat laiminlyödyt, koska sodan vaaraa ei katsottu olevan olemassa. Ilma-asetta ei käytännössä ollut, Panssarintorjuntakalusto oli lähes olematon, tykistön ammustilanne ei säännösteltynäkään riittänyt kuin lyhyeen sodankäyntiin. Kaiken huippuna vaatetuspuolella pystyttiin joukot varustamaan sotilasvyöllä ja kokardilla, varustus mallia Cajander. Lisäksi 1930 oli armeijan määrärahoja ohjattu vääriksi osoittautuneisiin kohteisiin muun muassa kahteen sinänsä sen ajan mittapuun mukaan huippumoderniin panssarilaivaan.
Arvioitavaksi jää, olisiko materiaalisen valmiuden toisenlainen taso säästänyt suomalaista verta tai ehkä luonut hyökkäyksen estävän pelotteen. Tällaisia arvioita esitti muun muassa marsalkka Mannerheim muistelmissaan. Selvää oli se, että materiaalisia puutteita ei voitu hetkessä korjata käyden samaan aikaan sotaa.
>>Summa murtui, mutta lopussa olivat eväät
"Eihän tässä ole mitään muuta kukaan väittänytkään, kuin että...
Aina vaan Suomen ruotsalaisia mollataan Talvisodan Summan murtumisesta!"
Aina vaan ja aika usein asialla on luppis. Nytkin näyttää siltä, että ymmärrät aivan hyvin nimimerkki sakari kolistajan fiksun kirjoituksen pointin, mutta silti postailet palstalle mollausviestejä. Miksi ihmeessä?
Oravaisten shellin vuoksiko?
>>Oravaisten shellin vuoksiko?
Niin sitä ruohtalaisten mukuloitten ruotuun panemistako tämä valikoivan infon spämmäily sitten edelleen on? Jäikö sitten jokin vieläkin kaivelemaan?
>>mukuloitten ruotuun panemistako
>>Jäikö sitten jokin vieläkin kaivelemaan?
Alright, kaivelemaan jäi "ruohtalainen muiula" eli tässä tapauksessa bensapoika oravaisten shelliltä. kostat pojalle nimittelemällä muikulaksi ja lisäksi komppailemalla ryytien ja marqiisien ruotsinkielisiä mustamaalaavia kirjoituksia. Niin armoton on suomalainen metsämies?
Millä tavalla Oravaisten Shell ja Närpiön huoltoasema liittyvät talvisotaan? Eivät venäläiset sentään niin länteen yltäneet!
Mitä ihmeen ruotsalaisten kielimielivaltaa? Sitä, että satuit saamaan vähän palveluhaluttomamman bensapojan? Ja kaverin kyykyttämisen kuvittelisi kyllä jo antaneen sulle hyvityksen. Ihan kuin olisit kostamassa kolmanteen polveen kun tökki serviisi shellillä.
Eipä silti, mieleen on hiipinyt epäilys, että vähän samantapaisilla taustoilla ja perusteilla täällä käyvät kielisotaansa niin ryytit ku rkp:n marqiisitkin.
>>Mitä ihmeen ruotsalaisten kielimielivaltaa?
Niin niin, kaveri yritti kyykyttää ja sitten sinä kyykytit ja olet tuota voitonhetkeä saanut jakaa keskustelupalstoilla. Sikälihän se oli sulle tosi kiva kokemus. Sitä, että asiakas kyykyttää puotipuksua, ei tietenkään ruukata sanoa mielivallaksi eikä se sitä varmaan ollutkaan.
Kokemus kesäiseltä autoreissulta: (tämä viesti ei sisällä tuotesijoittelua)
Aasiakas: Päevöö, miulla on tämmöönen auto X, käykös tähän tuo uusi ee kymppi?
Huoltojamppa/myyjä: No minkä ikäinen teidän auto on ja millä moottorilla?
A: no se on tämmöinen XXX 2.0 TDI diesel.
H/M: Ööö.. tuota... Valitettavasti ei käy, teidän täytyy ehtottomasti käyttää jatkossakin dieseliä...
jos nyt otta huomioon että talvisota tapahtui rippentroppin sopimuksen ollessaan voimassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Ribbentrop-Molotov.fi.svg niin uskon (nää on vain uskon asioita ;) ) että talvisota ei olisi voinut milään tavoin estää.Mutta jos ruotsi olisi viralisesti tullut suomen avuksi niin.olisi syntynyt pohjolan aluelle suursota missä saksa ja nliitto olisi sotinut ranskaa englanti vastaan paljoti suomen maaperällä.2maalimansodan syntyä ties kaikki, mutta missä ja milloin oli taas arvailujen kohteena.mutta se ei ole täysin mahdotonta että se olisi tapahtunut suomen maaperällä.jos sota olisi syttynyt tällä tavoin olisi varmaan saksa miehittänyt ruotsin mistä löytyy dokumenttejä. ja esim 1943 oli 2 pansaridivisiona ja 3 jalkaväkidivisoona lähtökuopissa ja tällä kertaa ruotsia pelasti nliiton läpimurto ukrainassa.
Neuvostojoukkojen edellinen suurhyökkäys Summassa oli joulukuussa. Tammikuussa oli hiljaista, kahakointia lukuunottamatta. Oksasen pataljoona ei koskaan ottanut vastaan varsinaista suurhyökkäystä, saati kestänyt sellaista pitemmän aikaa.
Joulukuun ja helmikuun venäläishyökkäysten johto oli eri käsissä, ja myös taktiikka aivan toinen, eli ne eivät oikeasti ole siinä mielessä verrattavia toisiinsa.
Asuaa voidaan puhua, mutta omenoita ja puolukoita on paha panna rinnakkain.
Olihan se tilanne tiukka, mutta vielä tiukemmaksi ja huonommaksi se muuttui sen jälkeen, kun ruotsalaiset olivat karkuunjuopksemisellaan romahduttaneet koko puolustuslinjan! Siihen asti tappiot olivat olleet kovat (suomalaisten keskuudessa, ei ruotsalaisten), mutta ne muuttuivat vielä kertaluokka kovemmiksi, kun rakennetut puoluatusasemat piti jättää, ja jalkaväki oli moninkerroin alttiimpana tykistötuelle, kuin taisteluhaudoissa ja korsuissa.
Nyt ruotsalaiset säästivät muutaman sadan miehen verran "pyhää vertaan", mutta aiheuttivat samalla tuhansien suomalaisten kuoleman!
Eli kaikissa tilanteissa olisi kannattanut pitää asemat, eikä lähteä juoksemaan. Suomalaiset tämän tajusivat. Ruotsalaiset eivät. Tai tajusivat kyllä, mutta valitsivat oman joukon pelastamisen suomalaisten kustannuksella. Tämä oli se ruotsalaisten suurin petos Suomen sotahistoriassa.
Meilläkin TV:ssä nähdyssä venäläisdokumentissa kerrotaan, että he "marssivat" Summasta läpi puolessa tunnissa, kohtaamatta vakavaa vastarintaa. Siis ruotsalaiset olivat heti taistelun alkaessa juosseet karkuun.
Vain puoli tuntia kirjoitti: "Olihan se tilanne tiukka, mutta vielä tiukemmaksi ja huonommaksi se muuttui sen jälkeen, kun ruotsalaiset olivat karkuunjuopksemisellaan romahduttaneet koko puolustuslinjan! Siihen asti tappiot olivat olleet kovat (suomalaisten keskuudessa, ei ruotsalaisten), mutta ne muuttuivat vielä kertaluokka kovemmiksi, kun rakennetut puoluatusasemat piti jättää, ja jalkaväki oli moninkerroin alttiimpana tykistötuelle, kuin taisteluhaudoissa ja korsuissa."
Ruotsalaiset joukot olivat kylläkin Lapissa, eivät Kannaksella. Tarkoittanet Lähteen lohkolla taistellutta ruotsinkielistä pataljoonaa, jonka kohdalla venäläiset saivat aikaan läpimurron, jota ei myöhemmällä vastahyökkäyksellä pystytty lyömään takaisin. Puna-armeija oli kuitenkin jo heti helmikuun alusta käynnistäneet suurhyökkäyksen tulivalmistelun, ja ennen lopullista murtumista myös Lähteen lohkolla oli torjuttu venäläisten hyökkäyksiä (tosin silloin olivat olleet tulessa muut pataljonat). Jos rintama ei olisi murtunut Lähteen lohkolla, niin se olisi joka tapauksessa murtunut jossakin päin Länsi-Kannasta päivän parin sisällä. Tästä ei käsittääkseni vallitse sotahistoriaa tuntevien keskuudessa mitään erimielisyyksiä.
Vain puoli tuntia: "Nyt ruotsalaiset säästivät muutaman sadan miehen verran "pyhää vertaan", mutta aiheuttivat samalla tuhansien suomalaisten kuoleman!"
Lähteen lohkon taistelujen polttopisteessä ollut pataljoona olisi kyllä voinut tuona päivänä tehdä tiukempaa vastarintaa, tässä suhteessa jaan mielipiteesi. Mutten silti usko, että se sinänsä oli aivan ratkaisevaa, rintama olisi joka tapuksessa murtunut joko Lähteessä tai sitten Summassa tai ehkäpä Munasuolla.
Vain puoli tuntia: "Eli kaikissa tilanteissa olisi kannattanut pitää asemat, eikä lähteä juoksemaan. Suomalaiset tämän tajusivat. Ruotsalaiset eivät. Tai tajusivat kyllä, mutta valitsivat oman joukon pelastamisen suomalaisten kustannuksella. Tämä oli se ruotsalaisten suurin petos Suomen sotahistoriassa."
Puhumme nyt edelleenkin ruotsinkielisistä emmekä ruotsalaisista. Myönnän, ettei tuo ruotsinkielinen pataljoona juuri tuon päivänä ollut valmis yhtä pitkälle menevään uhrautumiseen kuin eräät muut Kannaksen rintaman yksiköt, mutta on kohtuutonta syyllistää yhtä pataljoonaa.
Vain puolu tuntia: "Meilläkin TV:ssä nähdyssä venäläisdokumentissa kerrotaan, että he "marssivat" Summasta läpi puolessa tunnissa, kohtaamatta vakavaa vastarintaa. Siis ruotsalaiset olivat heti taistelun alkaessa juosseet karkuun."
Venäläisten ylivoima erityisesti tykistön, panssareiden ja lentokoneiden osalta oli niin murskaava, ettei suomalaisilla olisi ollut käytännön mahdolisuuksia tuon hyökkäyksen torjumiseen. Parhaassa tapauksessa läpimurron syntymistä olisi ehkä satu viivästytettyä vuorokaudella tai hieman yli, mutta siihenpä se olisi sitten jäänyt. Sen jälkeen kun Timoshenkon joukot olivat saaneet Mannerheim-linjan murrettua, ne jatkoivat etenemistään Länsi-Kannaksella käytännöllisesti katsoen joka päivä, suomalaiset saivat ajoittain hidastettua etenemistä, mutta täysin pysäytettyä sitä ei millään ponnisteluilla enää saatu. Kun sota päättyi, niin suomalaiset sotilaat olivat useissa paikoin niin uupuneita, että pelkästään seisomaan nouseminen oli vaikeaa. Kollaaltakaan ei vetäydytty, vaikka venäläisten painostus oli hirmuisen kova, koska pelättiin, etteivät miehet jaksa kävellä taaksepäin useita kilometrejä. Tietenkin sekin vaikutti, että Kollaalla oli edes joitakin valmiita korsuja, taaempana ei olisi ollut mitään valmiita majoitustiloja.
Synti että karjalanjääkäripataljoona suljettiin.
Oliko senvuoksi kajalanjääkäri pataljoonan tienritauksessa muitomerkki kollaakesti. Nythän se on lakkautettu svekojen toimesta, yksi parhaimista varuskunnista, suoritin siellä asepalvelukseni 64-65 sain kopin natsat kansakoulun käyneenä tarkka-ampujana tuloksella 98 pistettä 3 sadaltametriltä,
no ei siinä oikestaan mitään kehumista ole, metsästelin poikasena kainuussa ja tiputtelin teeriä ja metsoja, annoin niitä naapureille ja sotaleskile.