Vakikoneen turbotus

Jos käytettävä moottori on muuten hyväkuntoinen ja mielellään vähän ajettu, pääsee turbosta nauttimaan kun vaihtaa pakosarjan turbolle tarkoitettuun, vaihtaa mielellään uuden ja isomman putkiston joka siis sopii ahtimen kanssa, pitää ahtopaineet pieninä (0,3-0,6 bar toiminee vakiomyllyssä) ja käyttää tehokasta välijäähdytintä. Sytytysennakon vähentäminen ei tietenkään ole huono idea, ja polttoaineen syöttöä kannattaa lisätä huolella. Seokset kannattaa pitää hieman rikkaalla vahinkojen välttämiseksi. Rikas seos pitää lämmöt sylintereissä sen verran alhaalla, että vaikkapa juuri 10:1-puristeinen moottori toimii hyvin pienillä paineillakin. Tietysti turbon oheislaitteet (hukkaportti, mahdollinen dump- tai bypass-venttiili, voitelu ja jäähdytys) täytyy tehdä. Jos ahtopaineita aletaan lisäämään (0,5 -> 1,0 bar) kannattaa tosissaan harkita mäntien ja nokan / nokkien vaihtamista ahdinkäyttöön soveltuviksi. Samaten kansien tiiviyteen ja alakerran vahvuuteen kannattaa panostaa.

Turboa helpommin käy ns. remmiahtimen asentaminen. Esim. Vortech-, Paxton- tai Procharger-keskipakoahdin tarjoaa lähes turbon tasoisen hyötysuhteen ja sen asentaminen onnistuu paljon helpommin, sillä se ei välttämättä vaadi esimerkiksi pakoputkiston muutoksia (vaikka tämä lisäisikin ahdetun moottorin tehoa selvästi) ja monesti tällaiset ahtimet eivät vaadi erillistä voitelua tai jäähdytystä (enkä nyt puhu välijäähdyttimestä). Joihinkin autoihin löytyy myös valmiita ahdinsettejä (turbo- ja remmiahtimia), joissa on mukana kaikki asennukseen tarvittavat osat.

Olen itse jälkiasentanut ahtimia noin tusinaan autoon, mm. vakiokuntoiseen Letukan 5,7-litraiseen TPI-moottoriin, jolla ahtimen asennuksen ja tehon nostamisen 60%:lla jälkeen on ajettu ongelmitta 140 000 kilometriä, ja ennen asennusta mittarissa oli 80 000 kilometriä. Malttia ja huolellisuutta kannattaa mukana olla, ja apua kannattaa aina kysyä.

P.P. kirjoitti:

Jos käytettävä moottori on muuten hyväkuntoinen ja mielellään vähän ajettu, pääsee turbosta nauttimaan kun vaihtaa pakosarjan turbolle tarkoitettuun, vaihtaa mielellään uuden ja isomman putkiston joka siis sopii ahtimen kanssa, pitää ahtopaineet pieninä (0,3-0,6 bar toiminee vakiomyllyssä) ja käyttää tehokasta välijäähdytintä. Sytytysennakon vähentäminen ei tietenkään ole huono idea, ja polttoaineen syöttöä kannattaa lisätä huolella. Seokset kannattaa pitää hieman rikkaalla vahinkojen välttämiseksi. Rikas seos pitää lämmöt sylintereissä sen verran alhaalla, että vaikkapa juuri 10:1-puristeinen moottori toimii hyvin pienillä paineillakin. Tietysti turbon oheislaitteet (hukkaportti, mahdollinen dump- tai bypass-venttiili, voitelu ja jäähdytys) täytyy tehdä. Jos ahtopaineita aletaan lisäämään (0,5 -> 1,0 bar) kannattaa tosissaan harkita mäntien ja nokan / nokkien vaihtamista ahdinkäyttöön soveltuviksi. Samaten kansien tiiviyteen ja alakerran vahvuuteen kannattaa panostaa.

Turboa helpommin käy ns. remmiahtimen asentaminen. Esim. Vortech-, Paxton- tai Procharger-keskipakoahdin tarjoaa lähes turbon tasoisen hyötysuhteen ja sen asentaminen onnistuu paljon helpommin, sillä se ei välttämättä vaadi esimerkiksi pakoputkiston muutoksia (vaikka tämä lisäisikin ahdetun moottorin tehoa selvästi) ja monesti tällaiset ahtimet eivät vaadi erillistä voitelua tai jäähdytystä (enkä nyt puhu välijäähdyttimestä). Joihinkin autoihin löytyy myös valmiita ahdinsettejä (turbo- ja remmiahtimia), joissa on mukana kaikki asennukseen tarvittavat osat.

Olen itse jälkiasentanut ahtimia noin tusinaan autoon, mm. vakiokuntoiseen Letukan 5,7-litraiseen TPI-moottoriin, jolla ahtimen asennuksen ja tehon nostamisen 60%:lla jälkeen on ajettu ongelmitta 140 000 kilometriä, ja ennen asennusta mittarissa oli 80 000 kilometriä. Malttia ja huolellisuutta kannattaa mukana olla, ja apua kannattaa aina kysyä.

Moi

Äijä (tai muija....) puhuu asiaa...

Miksei kansi kestä? Mikä siitä kannesta hajoaa? Ittellä tarvikepahvi,ei mitään ongelmia,vettä ei juopottele ja muutenki pelittää,mittari käy 1,1 barissa,vakioalakerta vakiomännillä,tehoa noin tuplasti vrt alkuperäseen.. Sytkän ongelmat allekirjoitan kyllä,tosin niihinkin on olemassa toimiva budjettiratkaisu...

Tumpelo kirjoitti:

Miksei kansi kestä? Mikä siitä kannesta hajoaa? Ittellä tarvikepahvi,ei mitään ongelmia,vettä ei juopottele ja muutenki pelittää,mittari käy 1,1 barissa,vakioalakerta vakiomännillä,tehoa noin tuplasti vrt alkuperäseen.. Sytkän ongelmat allekirjoitan kyllä,tosin niihinkin on olemassa toimiva budjettiratkaisu...

Millä puristeilla kone on vakiona? Joissakin koneissa on liian suuri puristus alkuperäisenä. Jos tuplaat paineet turbolla, niin nelinkertaistat puristuspaineen ja lämmön. Mulla ei kestä vakioturbossakaan kansipahvi kun paineet nostaa.

lukemat kirjoitti:

Millä puristeilla kone on vakiona? Joissakin koneissa on liian suuri puristus alkuperäisenä. Jos tuplaat paineet turbolla, niin nelinkertaistat puristuspaineen ja lämmön. Mulla ei kestä vakioturbossakaan kansipahvi kun paineet nostaa.

9.2:1 on puristussuhde ihan vakiokoneessa,sillä ajettu 1 bar paineella,nyt on vähän kantta mulkattu paremmaks ja puristussuhde vähän tippu mutta ei paljon,ja 1,1bar.. Mutta alakerralle ei välttämättä tarvi tehdä mitään,pitää vaan huolen että soppa piisaa eikä kilistä

Mitäs kivaa siinä sitten on jossei ole mitään jännitettävää?ja kyllä se vakio kone nestää täytyy vaan olla järki päässä?