Rapu, onko vaikea irroittaa ote?

Rapunaisena, yksi elämäni suurin ongelma ja hidaste on että minun on tolkuttoman vaikea päästää irti menneistä asioista.

Seurustellessani tätä ongelmaa ei koskaan ole, koska asiat ovat niin "hyvin ja tasapainossa"... mutta sinkkuus.. olen ollut puolitoista vuotta sinkkuna, ilman mitään suhteita koska tahdon oppia elämään vihdoin itselleni ja itsenäisesti, tapanani oli myös haksahtaa "vääriin" miehiin, joista ei aiheutunut kuin sydänsuruja.

Päivässä ja hetkessä eläminen on raivostuttavan vaikeaa, yksin nukkumaan meno on masentavuuden huippu.. ja huomaan elätteleväni aivan naurettavan kokoisia pilvilinnoja aina mahdollisuuden vilahtaessakin ja niissä sitten vellon, toisinaan kuukausitolkulla.

Oletteko ravut itsenäisiä, sinkkuja ja elämästä nauttivia?
Ja kykeneekö siihen sopeutumaan/oppimaan?

Ulkoisesti vaikutan aivan varmasti vahvalta ja itsenäiseltä sinkkunaiselta, joka ei miestä elämäänsä kaipaa mutta todellisuus on aivan toinen.. tahtoisin alkaa nauttimaan elämästä ja vapaudestani, ilman näitä masentavia "takapakkeja" Toisten mielipiteitä?