Isänpäivänä

Hyvää isänpäivää kaikille isille, papoille, ukeille, vaareille jne. tasapuolisesti. :)

Vaikka isä on isä joka ainut päivä vuodessa, on mielestäni hyvä että tätä erillistä juhlapäivää vietetään. Minun lapsuudessani oli vain äitienpäivä...tai ei meillä ainakaan koskaa isänpäivää vietetty.

Isovanhempien päivää kaipaisin myös. Nämä juhlapäivät kun näyttävät nostavan välillä jopa asialliseen keskusteluun erilaisia perhetilanteita (esim. tämän aamun aamusydämellä ohjalma)

Isovanhempana kaipaisin syvällisempää keskustelua ja vähemmän musta- valkoista keskustelua mm. isovanhemman roolista silloin kun lastenlasten vanhemmat ovat eronneet.
Näyttää siltä että liian usein erossa lapsia "erotetaan" paitsi siitä vanhemmasta joka jää ns. "etävanhemmaksi", mutta myös ns. "etäisovanhemmista".
Itse olen surrut tätä asiaa syvästi lapseni eron jälkeen, ja vaikka saankin lapsenlapsiani tavata, on ilmassa varautuneisuutta ja vihamielisyyttä, joka ei voi olla vaikuttamatta lapsiin. Itsekin olen varmasti osaltani tätä ilmapiiriä luomassa ja siksi juuri vertaistukea ja keskustelua kaipaisi.
Onko muuilla ajatuksia/ kokemuksia asiasta?
1328
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Voisin keskustella suoraan kanssasi, en tämän palstan kautta. Haluatko suoran kontaktin?

Mummo

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Isuäitee kirjoitti:

Hyvää isänpäivää kaikille isille, papoille, ukeille, vaareille jne. tasapuolisesti. :)

Vaikka isä on isä joka ainut päivä vuodessa, on mielestäni hyvä että tätä erillistä juhlapäivää vietetään. Minun lapsuudessani oli vain äitienpäivä...tai ei meillä ainakaan koskaa isänpäivää vietetty.

Isovanhempien päivää kaipaisin myös. Nämä juhlapäivät kun näyttävät nostavan välillä jopa asialliseen keskusteluun erilaisia perhetilanteita (esim. tämän aamun aamusydämellä ohjalma)

Isovanhempana kaipaisin syvällisempää keskustelua ja vähemmän musta- valkoista keskustelua mm. isovanhemman roolista silloin kun lastenlasten vanhemmat ovat eronneet.
Näyttää siltä että liian usein erossa lapsia "erotetaan" paitsi siitä vanhemmasta joka jää ns. "etävanhemmaksi", mutta myös ns. "etäisovanhemmista".
Itse olen surrut tätä asiaa syvästi lapseni eron jälkeen, ja vaikka saankin lapsenlapsiani tavata, on ilmassa varautuneisuutta ja vihamielisyyttä, joka ei voi olla vaikuttamatta lapsiin. Itsekin olen varmasti osaltani tätä ilmapiiriä luomassa ja siksi juuri vertaistukea ja keskustelua kaipaisi.
Onko muuilla ajatuksia/ kokemuksia asiasta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu