Hei! Olen siis 13-vuotias, ja luulen, että minulla on Aspergerin oireyhtymä.
Olen ollut koulukiusattu 7-vuotiaasta saakka. Vetäydyn omiin oloihini, pelkään suuria väkijoukkoja ja avaroita tiloja. Minulla on pakkomielle kauhuelokuviin. Itsellä niitä on lähelle 70 omassa hyllyssä. Katselen TODELLA usein, niin että läksyt ja muut unohtuvat usein tehdä. Luen myös Stephen Kingin kirjoja todella paljon ja pidän paljon monologeja kauhusta. Monesti koulussa lukkiudun vessaan, kun ihmiset ahdistavat. Olen koulussa, jossa puhutaan englannin kieltä kaikilla tunneilla, paitsi äidinkielentunneilla. Ratkoin jo 5-vuotiaana murtolukuja ja 4-vuotiaana kertotauluja. Olen lahjakas kielissä ja matematiikassa. Minulla on ollut syömishäiriö. Poika, johon olin ihastunut hieman, ehdotti minulle, että voisin joskus mennä ulos tämän kanssa. En suostunut. En halunnut. On parempi olla yksin.
Asperger-testi näytti minulle 141 pistettä, joka on mielestäni paljon. Pelkään, että minulla on Aspergerin oireyhtymä, ja yritän kysyä vanhemmiltani, voisiko mahdollisesti päästä juttelemaan psykiatrille, lääkärille tai terveydenhoitajalle, mutta vanhemmat vain sanovat, että se on sellainen muoti, että kaikki esittävät Aspergeria. Mitä voisin tehdä tässä tilanteessa?
Olen ollut koulukiusattu 7-vuotiaasta saakka. Vetäydyn omiin oloihini, pelkään suuria väkijoukkoja ja avaroita tiloja. Minulla on pakkomielle kauhuelokuviin. Itsellä niitä on lähelle 70 omassa hyllyssä. Katselen TODELLA usein, niin että läksyt ja muut unohtuvat usein tehdä. Luen myös Stephen Kingin kirjoja todella paljon ja pidän paljon monologeja kauhusta. Monesti koulussa lukkiudun vessaan, kun ihmiset ahdistavat. Olen koulussa, jossa puhutaan englannin kieltä kaikilla tunneilla, paitsi äidinkielentunneilla. Ratkoin jo 5-vuotiaana murtolukuja ja 4-vuotiaana kertotauluja. Olen lahjakas kielissä ja matematiikassa. Minulla on ollut syömishäiriö. Poika, johon olin ihastunut hieman, ehdotti minulle, että voisin joskus mennä ulos tämän kanssa. En suostunut. En halunnut. On parempi olla yksin.
Asperger-testi näytti minulle 141 pistettä, joka on mielestäni paljon. Pelkään, että minulla on Aspergerin oireyhtymä, ja yritän kysyä vanhemmiltani, voisiko mahdollisesti päästä juttelemaan psykiatrille, lääkärille tai terveydenhoitajalle, mutta vanhemmat vain sanovat, että se on sellainen muoti, että kaikki esittävät Aspergeria. Mitä voisin tehdä tässä tilanteessa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
kouluikää, oliko sinulla leikkikavereita pihapiirissä, tykkäsitkö leikkiä muiden kanssa jne.? Voi olla että sinusta on tullut arka kiusaamisen takia.
Voi olla, että sinulla on asperger piirteitä. Tai voit olla tavallista fiksumpi, jolloin viihtyy enemmän omissa oloissa, omien harrastuksien ja koulukirjojen parissa. Mutta jos sinua ahdistaa yksin oleminen ja kiusaaminen on pahaa, sinun täytyy puhua vanhemmillesi ja opettajalle/rehtorille.
Oletko oikeasti vihjeetön muiden ihmisten edessä, vaiko vain ujo ja epävarma?
Tiedätkö, mitkä sanat luokkaa?
Sanotko asiat kierrellen vai suoraan?
Hallitsetko kielikuvat?
Millainen empatiakyky sinulla on?
Reagoitko asioihin tunteella (vaikka sitten niitä peitellen)?
Oletko itsekeskeinen (narsistisia piirteitä) vai muut huomioon ottava (ellei epävarmuus estä)?
Ovatko ihmiset sinulle lähinnä objekteja?
Onko sinulla motorisia ongelmia?
Arkuus, ujous ja ahdistuneisuushäiriöt (ml. pakkomielteet) eivät tarkoita autisminkirjoon kuuluvaa, joskin voivat esiintyä näissäkin henkilöissä. Itse olen tällainen ihminen, en as-henkilö. Itse olen nähnyt muutaman asperger-tapauksen, eivätkä ne minua muistuta.
Olen ollut jossain kyselyssäkin asiasta, mutta en täyttänyt tietystikään kriteerejä edes pidempään tutkimukseen.
Oletko oikeasti vihjeetön muiden ihmisten edessä, vaiko vain ujo ja epävarma? - Olen todella ujo, ja epävarma, ja pelkään puhua, koska tiedän, että kaikki, mitä sanon, on väärin. Sismissäni silti tiedän olevani oikeassa. Kukaan ei ole koulussa puhunut pitkään aikaan minulle, joten en oikeastaan muista kauhean hyvin.
Tiedätkö, mitkä sanat luokkaa? -Välillä. Välillä en. Riippuu ihan siitä tilanteesta.
Sanotko asiat kierrellen vai suoraan? - Suoraan todella useasti. Jos on jokin riita, tai muu inhottava tilanne, niin silloin sanon asiat kierrellen. Mutta muuten aina pyrin sanomaan asiat suoraan.
Hallitsetko kielikuvat? - Todella hyvin. Vanhemmilta olen saanut kuulla palautetta, että olen hyvä kielissä. Puhun todella sujuvasti englantia. Melkein, kuin toisena äidinkielenäni. Saksaa osaan melkein yhtä hyvin ja sitten jonkin verran ruotsia äidinkielen lisäksi. Omassa äidinkielessä menestyn hyvin ja osaan kuvailla hyvin asioita. Puhun aikuisten mielestä "aikuismaisesti", sillä osaan puhua monista syvällisistä asioista, joista moni aikuinenkaan ei osaa puhua.
Millainen empatiakyky sinulla on? - Todella vahva. Olen hyvin empaattinen ihminen, ja jos näen eläimen kärsivän tai jonkun ikäiseni sydänsurussa, heti minullakin on kyyneleet silmissä. Vaikka kyllä kaston paljon kauhuelokuvia. Tuijotan päivät pitkät. En jostain syystä sääli henkilöitä niissä, paitsi jos he ovat pieniä lapsia. Varmaan johtuu siitä, että tiedostan sen vain olevan elokuvaa.
Reagoitko asioihin tunteella (vaikka sitten niitä peitellen)? - Tunteella yleensä. Jos olen luokassa tunnilla ja tuntuu, että pitää itkeä, niin yleensä yritän peitellä sitä. Yleensä aivan suoraan ilmaisen tunteeni, mutta en ilmeile juuri yhtään ikinä.
Oletko itsekeskeinen (narsistisia piirteitä) vai muut huomioon ottava (ellei epävarmuus estä)? - En ole narsisti. Olen kyllä itsenäinen, mutten itsekeskeinen. Kukaan muu, kuin vanhempani eivät ole puhuneet minulle pitkään aikaan. Yksin on ihanaa olla, kunhan kukaan ei tule keskeyttämään.
Ovatko ihmiset sinulle lähinnä objekteja? - Kyllä.
Onko sinulla motorisia ongelmia? - Kyllä jonkin verran.
entäs ennen: Ei ollut pihapiirissä yhtään leikkikavereita. En leikkinyt. Enimmäkseen harjoittelin matematiikkaa laskemaan makaroneilla ;). Päiväkodissa en ikinä mennyt muiden leikkeihin. Tein omia juttuja. Piirsin paljon, harjoittelin kaunokirjoitusta, laskin matikkaa ja luin... En ole ikinä viihtynyt muiden ihmisten kanssa, paitsi yhden ystävän, jota näen noin kerran kahdessa viikossa ja perheen kanssa viihdyn hyvin.
Yleensä kotona olen kuitenkin omassa huoneessani. Katson kauhuelokuvia, olen koneella enimmäkseen leffatykissä tekemässä arvosteluja, luen todella paljon... Kaupungilla on kivaa silloin, kun siellä on vähän ihmisiä. Ostelen yleensä leffoja. Pelkään suuria ihmisjoukkoja ja laajoja alueita.
Mutta kiitos avustanne molemmat! :)
Mielestäni kannattaisi varmaan tutkituttaa. Vaikka ei olisi, niin ei ainakaan eristäytyvää persoonallisuushäiriötä kannata kehittää!
Ei se ainakaan taida aspergeria olla.
On ihme vierittäjä tämä "psykiatri, huolestunut". Satusetä 70 .
Ymmärrän, että yrität ymmärtää itseäsi hakemalla selitystä/selityksiä omiin toimintatapoihisi ja sen takia suosittelisinkin sinua ottamaan yhteyttä johonkin ammattilaiseen, joka tutkisi asiaa tarkemmin. Ihan vain senkin vuoksi, että olisit lähempänä sitä varmaa tietoa, toisaalta asperger on hankala diagnosoida, joten sitä ¨varmaa tietioa¨on tässä asiassa hankala saavuttaa, jos sitä ylipäätään on mahdollista saavuttaa.
Voi kauhea, aloittaja ei välttämättä ymmärrä olevansa sairas. Hän ei ole tiedostanut sairauttaa tai ongelmaansa, on tällaisia varmaan olemassa. Miten ihminen voi nähdä itsensä niin erilleen ympäristöstä? Ja sitten onko tällainen arkinen näkeminen väärin, kun nähdään kilpailuyhteiskunnassa itsensä statukselle ja asemalle, ympäristössä. Alamme voida pahoin, kun olemme edenneet statukseen ja asemaan, vailla inhimillisyyttä, pelkästään itsellemme ja perheellemme. Onko tämä mielenterveyshäiriö, tai niiden syy?
-Hei, edes alkuperä?!
Sä oot vaan moniongelmainen friikki.