tukee enää Syyrian verenvuodatusta ja Assadia.
Taustalla on kannattava asekauppa ja neuvostokommunismista periytyvä
ihmisoikeus- ja hallintokulttuuri.
Eläköön Assad, Venäjä ja Vasemmistoliitto!
Taustalla on kannattava asekauppa ja neuvostokommunismista periytyvä
ihmisoikeus- ja hallintokulttuuri.
Eläköön Assad, Venäjä ja Vasemmistoliitto!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Taitaa olla Assadilla viimeiset tankki ja tykkikaupat vielä maksamatta kun Venäjä suhtautuu noin kummasti hänen toimiinsa muuta maailmaa vastaan.
Toisaalta Putin taitaa pelätä saman toistuvan omassa maassaan jos kaikki arabivallankumoukset saavat positiivisen päätöksen. Onhan venäläisillä jo kokemusta asiasta joskaan ei nykysukupolvella. Diktatuureja, joihin Venäjäkin nykyään kuuluu, uhkaa aina vallankumous jonka voivat estää ainoastaan vapaus tiedonvälityksessä ja vapaat vaalit kuten meillä.
Natoa ja Suomen puolustusta vastustavat kiivaasti edelleen vasemmistolaiset.
Siihen heillä on yksi syy. He haluavat että Venäjällä on edelleen kommunismista
periytyvä optio Suonen maaperään ja koko alueen hallintaan. Muita syitä vastustaa
natoa ei heillä ole sillä natojäsenyys voisi vaarantaa tämän option.
Ne patrioottiset suomalaiset jotka kannattavat Suomen itsenäisen maanpuolustuksen säilyttämistä luonnollisesti vastustavat Suomen joutumista NATO-miehityksen alle - ja sitä kautta Venäjän hyökkäysaseiden maaliksi, mikä Suomi toistaiseksi ei ole. Suomen maaperällä ei ole ollut vieraita joukkoja ja tukikohtia sitten Porkkalan palauttamisen ja se asiaintila tahdotaan yleisesti säilyttää. Venäjää piirittävään sotaliitto Natoon suomalaisten enemmistö ei tunne edelleenkään vetoa länsimielisten natottajien kiihkeästä propagandasta huolimatta. Suomen ei pidä työntää päätään hirttosilmukkaan Naton puolesta uhrautumalla. Terrorismiltakin Suomi suojautuu parhaiten pysymällä erossa Naton laittomista hyökkäyssodista Lähi-Idässä.
Mahtoiko Suomi kuulua NATO:n 1939 kun venäläiset väliaikaisen Neuvostoliiton ja sen kommunistisen puolueen nimissä hyökkäsivät tänne? Miksi venäläiset olisivat muuttuneet? Paremmin heihin alkaisi uskoa jos demokratialle annettaisiin enemmän arvoa ja tsaari Putin siirtyisi syrjään lopettaen pelaamisen omaan pussiin.
NATO ei miehitä jäsenmaitaan vaan antaa niille turvaa mahdollista hyökkääjää vastaan. On varsin epätodennäköistä, että maamme jäisi tänne rauhaan jos sotilaallisia toimia syystä tai toisesta alkaisi Venäjän ja muun Euroopan välillä.
Venäjä edeltäjineen ei juurikaan kysynyt laillisia perusteita itse alkamilleen sodille kuten Puolan jakoon, Baltian miehitykseen ja Suomea vastaan aloittamaansa talvisotaan. Mihin sen naapurit sitä tarvitsisivat jos haluavat lisäsuojaa sitä vastaan koska eivät voi luottaa sen todelliseen ystävyyteen, se kun on sitä aina vaan syvenevää kuten soviet aikanakin.
Miksi luulet balttien heti vapauduttuaan pyrkineen NATO:n ja EU:n, he tunsivat entisen kuristajansa eivätkä luottaneet siihen enää tippaakaan.
Kun Suomi edellisen kerran eli v. 1941 liittyi läntiseen sotilasliittoon (sen "pohjoiseen ulottuvuuteen"), joka oli suunnattu "Venäjän uhkaa" torjumaan, suomalaisten alkuodotukset olivat suuret mutta lopputulos katastrofaalinen. Aina kun Suomi on ollut "lännen ja Euroopan" puolella Venäjää vastaan, kuten Ruotsin vallan aikana ja toisessa maailmansodassa, Suomi on kulkenut onnettomuudesta toiseen. Aina kun Suomi on käsittänyt oikein oman geopoliittisen paikkansa ja "kuulunut itään" lännen asemesta, Suomi on kehittynyt ja menestynyt, kuten Suomen suuriruhtinaskunnan ja YYA-sopimuksen aikoina.
Suomalaisten olisi hylättävä koko se paradigma, joka on hallinnut suomalaista poliittista ajattelua viimeiset 20 vuotta, Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien, ja ryhdyttävä ennakkoluulottamasti miettimään "lännettymiselle" vaihtoehtoja jotka paremmin palvelevat Suomen taloudellisia, kaupallisia, turvallisuus- ja sotilaspoliittisia intressejä. Valko-Venäjän tie voi olla Suomenkin tie. Euraasia saattaa olla Suomelle Eurooppaa luonnollisempi viitekehys. Lännen mukana Suomen ei kannata upota Yhdysvaltojen ja EU:n ollessa vaarassa kokea saman kohtalon kuin Neuvostoliitto.
Saksa ja Ranska tulevat etääntymään sekä Yhdysvalloista että konkurssikypsistä Etelä- ja Itä-Euroopan maista ja lähentymään Venäjää. Suomen on joka tapauksessa seurattava perässä, mutta ei jälkijunassa vaan etummaisten joukossa. Baltian maiden ja Puolan venäläisvihamielinen reunavaltiopolitiikka kostautuu niille Venäjän ja Saksan päästessä jälleen yhteisymmärrykseen tietyistä konkreettisista poliittisista kysymyksistä. Suomen ei pidä sortua samaan virheeseen kuin Rudolf Holsti kumpanakin ulkoministerikautenaan. Baltian maat syyttäkööt itse itseään siitä mitä niille mahdollisesti vielä tapahtuu USA:n, NATO:n ja EU:n selkärangan lakatessa niitä tukemasta.
Ja jenkit ainoana tukevat israelilaisten harjoittamaa aparheidia.