Skandiveneiden kestävyys on oikeastaan harhaa. Kyse on että veneiden todelliset käyttötunnit on täällä pohjolassa paljon pienemmät vaikka vene olisi kauden 24/7 menossa.
Jos nyt lasketaan niin vene kuin ven niin meillä kausi on 1/2 etelän keleistä eli veneen arvo vai laskee hitaammin käyttötuntien perusteella. Meillä 20 vuotta vanhalla veneellä on meripenikulmia takanaan puolet vähemmän kevyemmissä keleissä.
Jurputtajille voisi sanoa että juokseva riki kuluu etelän auringossa puolta nopeammin kuin meillä.
Eli veneiden laadukkuuden perusteena ei voi käyttää sitä että vene kelluu edelleen vaikka ikää on 30 vuotta jos vene on ollut koko ikänsä täällä pohjoisessa.
Tämä on puhdas provo jos sitä ei joku tajunnut. Mutta olisiko aika jo tälläkin sektorilla hyväksyä siirtyminen käsityöstä teolliseen tekniikkaan?
Jos nyt lasketaan niin vene kuin ven niin meillä kausi on 1/2 etelän keleistä eli veneen arvo vai laskee hitaammin käyttötuntien perusteella. Meillä 20 vuotta vanhalla veneellä on meripenikulmia takanaan puolet vähemmän kevyemmissä keleissä.
Jurputtajille voisi sanoa että juokseva riki kuluu etelän auringossa puolta nopeammin kuin meillä.
Eli veneiden laadukkuuden perusteena ei voi käyttää sitä että vene kelluu edelleen vaikka ikää on 30 vuotta jos vene on ollut koko ikänsä täällä pohjoisessa.
Tämä on puhdas provo jos sitä ei joku tajunnut. Mutta olisiko aika jo tälläkin sektorilla hyväksyä siirtyminen käsityöstä teolliseen tekniikkaan?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kelluu ne klassikot siel etelässäkin:)
Ja joku täällä valitti Bava-provoista :)
Oikein laskemalla osoitti kuinka halpisveneiden omistajia sorsitaan...
Käsityö kunniaan.
Olen hankkimassa uutta vahvistinta sähkökitaran piuhan päähän. Halppis maksaa 200 €, mutta kun se ei soi kunnolla, joten joudun laittamaan n 2000€ saadakseni kunnollisen käsityönä hyvistä osista tehdyn vehkeen.
Kysymys provoilijalle: Pitäisikö kaikki veneet tehdä teollisesti, vai saisiko joku veistämö vielä tehdä ainakin osan käsityönä?
Olikohan tämäkin provo?
Heitit aika huonon vertauksen, mikäli tarkoituksesi oli pistää vastakkain teollinen tuotanto ja kokonaan käsin tehty. Jos teollisen purjevenetuotannon esimerkkinä käytetään Bavariaa, on siinäkin käsityön osuutta kohtalaisesti jäljellä. Toisaalta esim. Marshall, Engl, Orange ja Mesa tekevät laadukkaita putkivahvareita, mutta ei niistä mikään ole alusta loppuun komponetti kerrallaan käsin kasattuja. Ja ihan hyvää kamaa rupeaa saamaan jo tonnilla. Tämä ei ole siten mitään joko-tai -juttua, ei veneissäkään.
Eipä kai kukaan kiellä tekemästä jotain käsin, jos maksavia ostajia löytyy. Pointti lienee siinä, että niitä ei juuri löydy.
(Uskallan väittää, että 95% kuulijoista ei olisi huomannut mitään eroa 200 ja 2000 egen vahvistinten soundissa. Sinä varmasti huomaat ja olet hankintaasi siten tyytyväinen, mutta älä ihmettele, jos aika moni muu sitä kummastelisi.)
Niinpä niin hyvää kamaa saa jo tonnilla mutta laadukkaimmat maksaa jo tuplaten enemmän ja halvat parisataa€. Katsoinpa Thomaninn sivuilta kallein Mesan compo 6700€, no se siitä.
Ja monet hyvät vahvarit on käsintehtyjä, samoin kitarat mm. Ruokangas, Liikanen...
Ja kieltämättä esitinkin kysymykseni hieman provona....
Ei kaikkien pidäkään. Riittää kun laatuveneet kestää...
Ja tämäkin oli porvoo :)
Mitäs mä Pas**lla kun ei oo peltoo. Mielummin vanha ja kallis kun uusi kallis ja käyttökelvoton.
Kaikki varmaan tajuaa että tämä ei ole provo.
Arvostatteko ruotsalaista tai virolaista käsityötä puhumattakaan kiinalaisesta. Suomessa on vain tilaa yhdelle italialaisten omistamalle käsityönä tehtäville purjeveneiden valmistajalle. Niiden idea on että niihin ei ole varaa muilla kun todella rikkailla jos ostajai alkaa olla jonossa liikaa hintaa nostetaan.
Laadulla ja hinnalla ei ole mitään tekemistä keskenään. Suomalainen insinöörikin pikkuhiljaa alkaa tajuta että imago on tärkeämpi kuin laatu.
On pieni ero siinä että tekeekö automaatio-robotti nanomillimetrin tarkkaa työtä sekunnista toiseen ja vuodesta toiseen... Vai tekeekö joku krapulainen käsityöammattilainen summamutikalla jotain samalla kun ajatukset on sadassa muussa asiassa.
Vähän vituttaa korjata jotain ***tanan vuotavaa ikkunaa Atlantinylityksellä ihan vaan sen takia että on käytetty "käsityön taitajaa". Ei ole kauheasti tullut vastaan tapauksia joissa esim Bavarian uudet robottien työstämät osat vuotaisivat joka suunnasta, toisin kuin näissä 300k veneissä usein tuppaa käymään.
Ja pitkät paskat! Roboteilla pystyy vain työstämään osia, sovittaminen asennus on se tärkein asia mihin ei scheisse-saku-robotti tule ikinä kykenemään. Ja juuri se erottaa paskat jalaatuvenet toisistaan. Ugh!
Kyllä nämä vuotavat ikkunat ovat olleet lähes poikkeuksetta nimenomaan massaveneiden ongelma.
Kiitos noista tiedonjyvistä Kapteeni Tähti.
Tekstistä kuultaa sellainen ylivertainen ja ylimielinen tietämys, että tuskin uskallan epäillä.
Oma kokemukseni 2 kotimaisesta ja 2 keskieurooppalaisesta veneestä kuitenkin poikkeaa tuosta totuudesta. Kaikissa noissa 4 veneessä on jossain vaiheessa ollut vuotoa ikkunoissa tai kattoluukuissa.
Saksalaisesta ja ranskalaisesta vuotoja on ollut vain vähän ja ne ovat loppuneet yksinkertaisesti tiivisteet puhdistamalla ja silikonilla voitelemalla.
Toisessa kotimaisessa oli mielestäni keulakajuutan kattoluukussa sekä suunnitteluvirhe (vesi lojui luukun kehyksen reunoilla) että virheellinen asennus. enkä tuota vuotoa saanut koskaan kokonaan pois.
Vanhemman kotimaisen kattorakenne oli puinen ja muutamaan otteeseen luukun kehys vuoti.
Kullakin on yksilölliset kokemuksensa ja sen perusteiset käsityksensä... Oma käsitykseni ja luuloni perustuu pursiseuramme kokemuksiin viimeisen viiden vuoden aikana, jolloin on tänne tullut kokonaan uusia veneitä n, 30 kpl. Näistä seitsemän on ollut suomalaista ja kolme ruotsalaista loput bavarioita ja beneteau-veneitä. Vuotokorjaukset on ollut helppo havaita, ne kun menevät takuuseen ja maahantuojan/valmistajan edustaja tulee ne korjaamaan. (asun näköetäisyydellä satamaan ja olen eläkkeellä).
Ainoat havaitsemani vuotokorjaukset ovat koskeneet neljää uutta bavariaa, ei yhtäkään kotimaista tai ruotsalaista venettä. Myös beneteaut ovat olleet tiiviitä tai sitten heillä on olleet vain laiskat omistajat.
Tämä siis vain meidän pursiseurassa. Jollakulla voi olla täysin toisenlainen havainto. Näitä ei taida kukaan tilastoida mihinkään?
"Ainoat havaitsemani vuotokorjaukset ovat koskeneet neljää uutta bavariaa, ei yhtäkään kotimaista tai ruotsalaista venettä. Myös beneteaut ovat olleet tiiviitä tai sitten heillä on olleet vain laiskat omistajat.
"
Tai sitten se on niin, että mitä kalliimpi hankinta, sen enemmän hyssyttellään sen puutteista. Eihän uuden swanin ostajan sovi antaa tyhmää vaikutelmaa, bavarian ostajalla on varaa olla tyhmä.
Laituripaikassa naapurivene joka on tehty nanomillimetrin tarkalla työllä, joutui heti takuukorjaukseen kun kansi ei ollutkaan laitettu kunnolla paikalle. En viitsinyt kysyä häneltä asiasta tarkemmin kun oli niin harmistunut ja joutui tappelemaan takuuasian kanssa.
Samoin satamaan tänäkesänä tuodusta uudesta veneestä oli laipio murtunut ennen kuin oli ollut vedessäkään.
Nämä on tietysti yksittäistapauksia, Suurin osa veneistä toimii varmasti kunnolla, Mutta jotenkin ne robootitkin taitaa välillä erehtyä. Kummassakaan tapauksessa ei ollut kysaassä Bavaria vaan Ranskalainen työ.....samoin ihmettelen miten ranskalaiset robootit eivät vieläkään osaa tehdä autoon toimivia sähkösysteemejä.
Hyvin tehty vene kestää käyttöä ja siitä on myös näyttöä. Esimerkkeinä tulee mieleen vaikkapa isältä pojalle siirtynyt 38-jalkainen Cabane III (purjehti 18 vuotta maailman meriä kiertäen pallon kolmasti) ja niin ikään isältä pojalle siirtynyt Swan 37 Tarantella II (kilpapurjehdusharrastuskin siirtyi veneen mukana isältä pojalle).
Olisikohan muuten Rolf Bjaelken 40-jalkaisella teräsveneellä Northern Lightsilla ennätys Antarktiksen purjehduksilta? Ainakin purjehdusmaileja on paljoin, yli 230.000, ja pallon kiertojakin tähän mennessä 11.
Laittakaapa lisää esimerkkejä!
Miten tuo on mahdollista:
"Ainakin purjehdusmaileja on paljoin, yli 230.000, ja pallon kiertojakin tähän mennessä 11. "
Ettei vain olisi noita kiertoja hiulan liioiteltu. Jos veneellä ei ole muuta tehty kuin kierretty palloa, keskimääräiseksi pallonkierron pituudeksi tulee vain vajaat 21.000 mailia! Ja jos pallonkiertojen ohessa on vaikka vain 10% muuta purjehdusta, kiertojen pituudeksi tulisi alle 20.000 nm.
Yleensä pallonkiertoon menee noin 25.000 nm.
Näin pallonkierto kisoissa määritellään
Yacht racing therefore defines a world circumnavigation to be a passage of at least 21,600 nautical miles (40,000 km) in length which crosses the equator, crosses every meridian in the same direction and finishes in the same port as it starts.
Ja näin se on käytännössä
... sail nonstop around the world, covering 25000 miles ...
... After 27000 miles, Ellen MacArthur celebrates as she arrives at Falmouth Bay after completing her record solo around-the-world sailing journey...
... Sailing Around The World Alone, Race Is 28000 Miles...
... They competed on identical 72 foot monohull racing yachts and faced the daunting challenge of sailing 29000 miles around the world...
Eikös siihen veneeseen voi suunnilleen kaiken muun vaihtaa paitsi rungon.
Löydät kyllä tietoa Rolfin ja Deborahin purjehduksista heidän Northern Lights-veneellään. Pariskunta on julkaissut lukuisia kirjoja. Luultavasti nestistäkin löytyy juttuja.
Selitys sille, että Northern Lightsilla merimaileja on "vain" alle 250 tuhatta, lienee purjehdusreiteissä. Matka esim. Kap Hornilta Kap Hornille on aika paljon lyhyempi kuin helpoin pasaatituulireitti Panaman kanavan kautta pallon ympäri. Maapallon kierroksi varmaankin katsotaan kun seilaa samaan suuntaan ja tulee lopulta lamalle longitudille, josta on startannut.
Kilpapurjedusreiteillä on tietääkseni rajoitukset miten kauas Eteläiselle Jäämerelle saa seilata, koska järjestäjät eivät halua riskeerata jäävuorilla.
Ei noin.
"Maapallon kierroksi varmaankin katsotaan kun seilaa samaan suuntaan ja tulee lopulta lamalle longitudille, josta on startannut."
Etelänavan/mantereen ympäri voi purjehtia alle 9000 nm, ei sitä voi pallonkierroksi laskea. Ja juoksemalla pallon voisi kiertää vaikkapa 5 minuutissa, kun juoksee (tai hiihtää) jommankumman navan ympäri.
Oleellista on, että on jossain vaiheessa kiertoa leikannut päiväntasaaja, Tuosta seuraa, että matkaa tulee kierrolle ainakin 21.600 nm.
Jaa, mikähän instanssi olisi määritellyt "virallisen pallonkierron"? Hiukan eurooppalaispainotteinen tuo määritelmä on. Ajatellaan nyt vaikka ausseja tai uusseelantilaisia: Jos joku sikäläinen seilaa Kap Hornin ja Hyväntoivonniemen kautta käymättä pohjoisella pallonpuoliskolla, niin ei ainakaan minulla olisi pokkaan mennä väittämään, ettei kyseessä ollutkaan "oikea maailmanympäripurjehdus".
Oliskohan ajatuksesi jotenkin syrjähtäneet keskusteluketjun varsinaisesta asiasta eli veneiden kestävyydestä? On varmasti suurempi rasitus sekä veneelle että miehistölle kiertää Etelänapamanner tai pohjoinen arktinen jääalue (luoteisväylä koillisväyä) kuin purjehtia leppoisasti myötätuulivoittoinen "coconut milk run"! Jälkimmäisen voi tehdä vaikkapa lasikuituisella perhepaatilla, mutta paljon tuntuu niihinkin tulevan kaikenlaisia vikoja jo ensimmäisen retken aikana niinkuin monista blogeista jokainen on voinut lukea.
Monessa paikassa nuo on määritelty, tässä muutama:
1. Wikipedia, Circum navigation:
In principle, if a person walks completely around either Pole, they will have crossed all meridians, but this is not generally considered a "circumnavigation." A basic definition of a global circumnavigation would be a route which covers at least a great circle.
2. ISAF/World Sailing Speed Record Rules for individually attempted Passage Records or Performances Offshore:
To sail around the World, a vessel must start from and return to the same point, must cross all meridians of longitude and must cross the Equator
3. Circumnavigation, www.docstoc.com
World circumnavigation
A basic definition of a world circumnavigation would be a route which covers at least a great circle...
Ja miksi noista määritelmistä pitäisi mitään välittää?
Easy, easy! Ei sinun niistä tarvitse mitään välittää.
Olikos noita viimeaikojen ennätyspurjehtijoita joka joutui käymään vielä toisen kerran päiväntasaajan toisella puolella jonkun säännön vuoksi?
No, ei ole mitään "miksiä", että niiden pitäisi kestää, mutta ne nyt vaan kestää, ainakin hyvät, hyvin tehdyt ja hyvin pidetyt konstruktiot. 30 - 40 vuotta vanha skandivene on hyvin pidettynä hyvässä kunnossa, jos on ollut pito hunningolla, on varmaan hieman "kunnostusta vailla". Ei se mitään rakettitiedettä ole...
Lasikuitu ei lahoa mutta jos joku väittää 20 v veneessä ei ole ominaishajua valehtelee. Onkos se haju sitten terveellistä tai ei mutta uuden veneen hajua se ei ole. Suosittelen ihan oman terveuden takia tekemään homevlljely testin keväällä. Eiköhän netistä läydy talven aikana tarpeelliset instanssit
Hajusta ei pääse eroon edes otsonoinnilla. se olisikin halpa ratkaisu. Ratkaisu on että revitään kaikki sisäverjoilut pois kaikki mikä sisältä lähtee irti vedään ulos ja poltetaan. Puretaan kaikki mikä mahdollisesti imee kosteutta.
Otetaa n kone irti viedään ulos ja painepestään kunnolla koekäytetään ja selvitetään vuodot. Toisaalta on parempi että vaihdetaan samalla uuteen. Vanhan koneen tekohengitys ei vältämättä maksa vaivaa.
Sitten kutsutaan desinfiointifirma joka tietää miten kalman haju poistetaan asunnosta jossa mummo on mädäntynyt puolivuotta.
Tehdään uusi sisäverhoilu.
Lopputulos saattaa olla jopa sellainen että perhe ei niiskuta ensimmäisen viikon jälkeen.
Höpö höpö...
Uusi venehän ei haisisi hyvältä jos et tietäisi mikä haju tuo on, eikä käryt edistä terveyttäkään kuin korkeintaan itsetunnon oloa omasta mielestään mutta hänellehän paskankin saisi haiseen hyvälle
nih, uudessa veneessä ei haise laminaatit ja lakat....Sitä voi miettiä kumpi on turvallisempaa hengittaa, homeet vai kemikaalikäryt.
Omistan 24 vuotta vanhan Bella 8000:n. Siinä ei ole yhtään hometta, eikä minkäänlaista ummehtunutta hajua. Vene on sisältä ja päältä kuin uusi.
Johtuisiko siitä, että talvisäilytyksessä veneen päälle on aina tehty pressukehikko, jonka helmat ovat 1.5 m maasta irti ja pressu tietenkin reilusti irti veneen rungosta. Lisäksi molemmissa kajuutoissa on talven yli kaliumkloridi-vedenkeräin. Vettä kertyy 0.3-1 litraa talven aikana keräimiin.
Kaikkein pahin virhe lienee sitoa tiivis pressupaketti veneen ympäri, niitä näkee erityisesti purjeveneissä. Homeen kasvatus sellaisissa kasvihuoneissa toimii varmasti hyvin.
Niin ja veneettömille irvileuoille; liikumme todella paljon veneellämme ja olemme tyytyväisiä kaikkiin hyviin käyttöominaisuuksiin Bellassa.
Nykyisen purjeveneeni (-85) omistajahistoriaa on melko aukottomasti rekisteröity noin kymmenkunta rekisteröintikirjaa ja vuosikatastuksia. Kivilläkäyntien korjauksisata on laskut. Patjat on uusittu viimeksi 5 vuotta sitten. Vene on vuosittan katsastettu ja huolella pidetty. Kaikesta näistä ylläpitotoimista huolimatta tunnistan silti tuoksun kun astun sisään kajuuttaan.
Kaikki hyvä kestää.
Appiukollakin on sellainen kirves että se on 60 vuoden käytön jälkeen lähes uutta vastaava. Vain varsi on vaihdettu kuusi kertaa ja terä kolme kertaa.
Muistahan varmuuskertoimet.
Jos vene kestää isältä pojalle niin sehän tarkoittaa, että joko poika saa entisen veneesi nuorena tai sitten ajelet sillä kypsään ikään saakka eli vuosia eteenpäin.
Jos vene ei kestä isältä pojalle, tarkoittaa se mahdollisesti sitä, että se hajoaa käsiisi.
Pakko kysyä että kukas semmosta haluaa?
Niin ja jos isä purjehtii isoilla vesillä eikä vene kestä isältä pojalle, niin kohta pojalla ei ole enää isää.
Kyllä paatti kuin paatti yhden maapallon kierron kestää ja tyhmähän se on joka ei yhdestä kerrasta usko. Se suomalaisten normaalit 200 mpk /kesä ei paljon venettä rasita.
Ei muuten kestä paatti kuin paatti. Ja kenen normaali on sellainen Hki-Hanko-Hki yksi viikonloppureissu lähisaareen?