koska voin vain itse auttaa itseäni, tiedän...:-(
Mun tilanne: olen 167 cm pitkä, sairastan anoreksiaa, käyn polikliinisessä hoidossa. Nyt olen mennyt dramaatisesti huonommaksi. Otettiin paino kuten tavallisesti poliklinikkakäynnillä. Oli pudonnut kilon. No, terapeutti sanoo jos nyt en HETI ala syödä 500 kcal enemmän/päivä ja paino ala nousta 1/2 viikkovauhtia polikliinista hoitoa ei voi jatkaa. Eli se on sitten osasto. Pakkohoitoon ne ei mua saa kun olen täysikäinen, joten jos ne osastolla uhkailee, lopetan koko hoidon. Ja mihin se sitten johtaa...
Niin se paino, se oli ennen 39 kiloa vaatteeet päällä, nyt viimeksi siis 38. Ja nyt kun kotona punnitsin tosin alasti, niin se oli 36, 8!! En tajua miksi laihdun!! En tarkotuksella syö vähemmän, mielestäni aika lailla samoin kuin ennen. Tai no joo, myönnetään, oon minä kyllä enemmän tarkkaillut mitä suuhuni pistän..
Siis nyt kun tiistaina menen terapiaan, se on sitten kai joku 37-37,5 sen vaakalla kun punnitaan vaatteet päällä. (Farkut ja t-paita, ilman kenkiä). Ja siitäkös haloo nousee!!!
TAJUAN ja mua pelottaa itseäni tää!! Ja kun se anoreksian ääni vahvistuu aina vaan sitä mukaa kun paino putoo, tiedän sen. Sitä on nyt jo niin vaikee vastustaa. :-(
Se sanoo: vaaka ei näytä oikein. Se sanoo: tuo painonlasku on vaan jotain tilapäistä, huomen aamulla heräät 80 kiloisena jne.
MIHIN uskoa???? Niin, tiedän että järjen ääneen eikä anoreksiaan mutta MITEN???!!!
Jokainen joka tässä tilanteessa on ollut tietää mikä oravanpyörä ja ansa tää on!!!
Tää on HIRVEÄN PELOTTAVAA!!!
Sanottakoon nyt myös se, että mitään tankkausneuvoja ja terapeutin huijauskonsteja en halua kuulla. Puran vaan pahaa oloani ja jos joku jolla olis samnalaista ollut ja siitä päässyt vois mua rohkaista! Tarvitsen rohkaisua syödä se 500 kcal lisää!! Just nyt se on mahdotonta!
Ja kun ei vaan ole nälkä, en saa syötyä ja se tuntuu niin turhalle. :-(
Voi kertokaa mitä voin tehdä!!!!!
Mun tilanne: olen 167 cm pitkä, sairastan anoreksiaa, käyn polikliinisessä hoidossa. Nyt olen mennyt dramaatisesti huonommaksi. Otettiin paino kuten tavallisesti poliklinikkakäynnillä. Oli pudonnut kilon. No, terapeutti sanoo jos nyt en HETI ala syödä 500 kcal enemmän/päivä ja paino ala nousta 1/2 viikkovauhtia polikliinista hoitoa ei voi jatkaa. Eli se on sitten osasto. Pakkohoitoon ne ei mua saa kun olen täysikäinen, joten jos ne osastolla uhkailee, lopetan koko hoidon. Ja mihin se sitten johtaa...
Niin se paino, se oli ennen 39 kiloa vaatteeet päällä, nyt viimeksi siis 38. Ja nyt kun kotona punnitsin tosin alasti, niin se oli 36, 8!! En tajua miksi laihdun!! En tarkotuksella syö vähemmän, mielestäni aika lailla samoin kuin ennen. Tai no joo, myönnetään, oon minä kyllä enemmän tarkkaillut mitä suuhuni pistän..
Siis nyt kun tiistaina menen terapiaan, se on sitten kai joku 37-37,5 sen vaakalla kun punnitaan vaatteet päällä. (Farkut ja t-paita, ilman kenkiä). Ja siitäkös haloo nousee!!!
TAJUAN ja mua pelottaa itseäni tää!! Ja kun se anoreksian ääni vahvistuu aina vaan sitä mukaa kun paino putoo, tiedän sen. Sitä on nyt jo niin vaikee vastustaa. :-(
Se sanoo: vaaka ei näytä oikein. Se sanoo: tuo painonlasku on vaan jotain tilapäistä, huomen aamulla heräät 80 kiloisena jne.
MIHIN uskoa???? Niin, tiedän että järjen ääneen eikä anoreksiaan mutta MITEN???!!!
Jokainen joka tässä tilanteessa on ollut tietää mikä oravanpyörä ja ansa tää on!!!
Tää on HIRVEÄN PELOTTAVAA!!!
Sanottakoon nyt myös se, että mitään tankkausneuvoja ja terapeutin huijauskonsteja en halua kuulla. Puran vaan pahaa oloani ja jos joku jolla olis samnalaista ollut ja siitä päässyt vois mua rohkaista! Tarvitsen rohkaisua syödä se 500 kcal lisää!! Just nyt se on mahdotonta!
Ja kun ei vaan ole nälkä, en saa syötyä ja se tuntuu niin turhalle. :-(
Voi kertokaa mitä voin tehdä!!!!!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mä vähän tiedän miltä susta tuntuu. Itsellänikin on anoreksiaa, tosin ei noin pahaa ja nyt tuntuu että pikku hiljaa olen pääsemässä siitä eroonkin. Sun pitäisi vaan syödä vaikka tiedän, se tuntuu vaikealta. Saat syödä!! Ja sun pitäisi oikeasti syödä TOSI paljon, että saisit edes kilon. Mä olen sua 6cm pidempi ja 14 kg painavampi ja mäkin olen tosi hoikka. Voimia.
Mä oon lähes samankokoinen nyt 51 kg:na kuin 45 kg:na. Paitsi että oon kiinteän näköinen, ja sitähän oon aina halunnukki. Mulla on melkein sikspäkki ja kunnon hauikset. Oon paljon ryhdikkäämmän näköinenki ku mulla on massaa! Ja suurin osa siitä painonnoususta on nestettä, korjaantunutta kudosta ja sisäelimiä, lihaksia. Alussa saattaa näyttää että rasvaa tulee vaan vitusti, mutta se muuttuu kyllä kiinteäksi massaksi ku odottaa eikä panikoi. Mä nostin mun painon 4 kk:ssa ja kävin salilla. Luurangosta ei saa nättiä eikä sellainen voi käyttää kuin lasten vaatteita. Vaatteet ostuu kauniisti kun on lihasten päällä hieman pyöreyttä. Mietippä vähän pidemmälle ku sun luut alkaa murtua höyhenen kosketuksesta? Tai et pysty pidättelemään virtsan tuloa? Kaikki kalorit jämähtää kroppaan ku sun aineenvaihdunta ei toimi?
TIEDÄN TIEDÄN JA TIEDÄN!!!
Siitä ei ole kyse.
En vaan tiedä MITEN tuon anoreksian äänen ja rautakouran voitan??!!!
Tuntuu täysin uskomattomalle että joku on siinä onnistunut!!!
Olen sairastanut vuosia ja vuosia, tämä ei ole mitään uutta. Mulla on paljon komplikaatioita, ja lisää tuntuu tulevan, sekin pelottaa hirvittävästi. Nyt viime aikoina on selkä alkanut oireilla, ristiselässä pistäviä kipuja ja välillä kipu säteilee oikeaan reiteen. Jotain siellä on vialla, ehkä vain heikot lihakset ehkä jo murtumia?!
On ollut murtumia sormissa, kädenselän luissa, nilkoissa, ihme kyllä parantuneet vielä. Osteoporoosi siis on tosiasia. Kuukautisia ei ole ollut ainakaan 5-6 vuoteen,
Hiukset putoilleet ja on hyvin ohuet ja rutikuivat kuolleet, kuin olkikasa. Iho oranssinkeltainen, kuiva kuin vanhuksella. Mitä vielä kertoisin.. :-(
Siis TIEDÄN mitä anoreksia on. HALUAN parantua, enemmän kuin mitään muuta!! Mutta MITEN voittaa se kauhea kauhea ääni ja kiduttaja joka vie minua,!?
Huomenna terapia ja punnitus. Tänä aamuna paino alasti omalla vaakalla oli 37,1. Sama toissapäivänä. Ja se ääni syyttää ja huutaa ja vaatii etten saa lihoa!
Pelkään huomista tosissaan. Pelkään että ne heittää mut ulos hoidosta kun paino ei ole noussut. Siinä tapauksessa kuolen. En tiedä miten kauan menee, mutta kuolen tähän. Ja kaikki on mun omaa syytäni, itse tämän helvetin valitsin ja itse saan tämän nyt kärsiä. Niin se vaan on.
Hirveää ja kauheaa ja surullista että me jotkut valitaan tämä tie, heitetään kokonainen ihmiselämä hukkaan!
Terveisin hyvin masentunut Dolly Duck
Ei ne sua voi hoidosta pois heittää, niillä on velvollisuus auttaa sua. Ja kun sä haluat anoreksiasta parantua, mieti että siellä osastolla sä voisit oikeasti parantua. sen tákia sulle sitä suositellaankin. Et ainakaan menetä mitään jos kokeilet osastoa. sinne yleensä mennään kun ei osata kotona enää syödä
Mene suosiolla osastolle, jos oikeesti haluat joskus vielä elää. Se on pelottavaa, mutta se on ehkä ainoa tarpeeksi tiivis hoitomuoto, jolla päästään oikeesti käsiksi tuohon syömisongelmaan. Etkä sä voi käsitellä niitä asioita, jotka ton kaiken takana on, jos oot noin pahasti alipainoinen. Aivot ei toimi kunnolla. Ei se osasto niin kamala paikka ole. Se on siinä vaiheessa turvallinen ja hyvä paikka, kun on noin huonossa kunnossa. Mee sinne osastolle, jos et halua kuolla. Se vaihtoehto kun ei valitettavasti kuulosta olevan kauhean kaukana.
Itse olin noin kolme vuotta sitten samanlaisessa tilanteessa. Pituutta oli 171 ja painoa alle 38kiloa. En enää vain kestänyt ja oireet alkoi olla jo fyysisiäkin. Suostuin osasto hoitoon, koska minulla ei oikeasti ollut mitään parenemismahdollisuutta omin keinoin.
Nyt kolme vuotta myöhemmin nautin elämästä: minulla on kiva uusi koti, uusi opiskelupaikka, harrastuksia ja paljon kavereita. Sairatuessani sosiaaliset suhteeni murenivat melkoisesti... Koen oppineeni paranemoisprosessistani todella paljon ja olen nykisin paljon avarakatseisempi ja suvaitsevaisempi. Edelleen katson mitä syön ja liikun erittäin paljon, mutta tiedän sen olevan minulle aivan luonteenomaista. Ota kulta pieni asiantuntijoiden apu vastaan, sillä voit menettää elämästäsi useita kallisarvoisia elinvuosia ja pahimmassa tapauksessa myös murentaa tulevaisuutesi unelmat, kuten perheen perustamisen ja harrastukset. Toivon sinulle hyvää jatkoa! :)