Joulu lähestyy, neljä viikkoa ja muutama päivä...Tuo aika hurahtaa ohi nopeasti.
Ennen rakastin joulua. Nyt ongelmana on se syöminen. Aion yrittää nauttia jouluherkuista kohtuudella itseäni kuunnellen, tehdä pitkiä kävelylenkkejä, herkkulakkoilla ennen joulua,kompensoida jostain ja keventää heti kun pyhät ovat ohi...En vaan tiedä, miten hyvällä omallatunnolla tuokaan nauttiminen onnistuu :( paniikki todennäköisesti tulee. Yritän parantua ja antaa itseni nauttiakin joskus, en haluaisi että tuo juhla menisi pilalle ruokien takia...
Miten te muut selviätte joulusta/joulunajasta?
Ennen rakastin joulua. Nyt ongelmana on se syöminen. Aion yrittää nauttia jouluherkuista kohtuudella itseäni kuunnellen, tehdä pitkiä kävelylenkkejä, herkkulakkoilla ennen joulua,kompensoida jostain ja keventää heti kun pyhät ovat ohi...En vaan tiedä, miten hyvällä omallatunnolla tuokaan nauttiminen onnistuu :( paniikki todennäköisesti tulee. Yritän parantua ja antaa itseni nauttiakin joskus, en haluaisi että tuo juhla menisi pilalle ruokien takia...
Miten te muut selviätte joulusta/joulunajasta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mulla on täysin sama ongelma! En yhtään tiedä miten selvitä niistä omantunnontuskista kun on syönyt läjäpäin pipareita, joulukinkkua, lanttulaatikkoa, joulutorttuja... jne. kaikkea rasvasta. tietysti juonut sadoittain kaloreita sisältävää glögiä. Unohtamatta tietysti joulukonvehteja. Kuitenkin nyt oon päättäny antaa itelleni luvan herkutella, mutta en usko, että pystyn antamaan, tai sitten käyn samana päivänä jollain tunnin juoksulenkillä ja hiihdän jonkun pitkän lenkin oikein hikiliikuntaa. En silti varmaan saa niitä kulutettua. Hohhoi
mäkään en tiedä, miten tuun selviämään tästä myrskystä pääni sisällä jouluna. On se kamalaa, ettei pysty edes tällasista nauttimaan. Mäkin mietin, että jos liikun sit paljon ja paastoilen ennen ja jälkeen, niin ehkä selviän oksentamatta joulun. On kyllä todella ahdistavaa. Kun paastoaa ennen joulua, nii kyllähän sitä sit turpoaa kunnolla sillon, pitää koittaa muistaa se! Vaikka kyl se tuvotuskin suututtaa, mutta koittakaa tekin muistaa se, et jos vähän helpottais ahdistusta.
Hei, kiva (tai no kiva...) että muitakin JO NYT joulusta ahdistuneita löytyy! Aloin juuri tänään miettiä, että kuinka kestän taas jotkut 1-2 viikon sukulaisvierailut, joilla joutuu syömään toisten mieliksi, "kun on joulu". Eikä pääse tietenkään liikkumaan normaalisti, kun on vieraissa paikoissa vieraana. Ärsyttää, koska en tykkää monistakaan jouluruoista (lähinnä suklaasta, heh) ja niistä tulee ylimääräisiä kaloreita, joita voisin säästää johonkin oikeasti hyvänmakuisen syömiseen.
Yleensä olen yrittänyt syödä mahdollisimman hitaasti ja pieniä paloja, ja sitten sukulaisten tuputtaessa lisää sanonut, että en jaksa millään. Hirveää, kun joutuu käymään joskus saman päivän aikana useammassa paikassa vierailulla ja kaikkialla tuputetaan jotain rasvaisia torttuja tms.
Tykkäisin kyllä nauttia jouluruoista, jos niitä ei tarvitsisi aina syödä jonkun imbesillin MIELIKSI. Varsinkin vanhemmilla ihmisillä on tapana vielä laittaa annos valmiiksi, niin siinähän sitten syöt... Että voi ärsyttää, kun ikää on itselläkin jo lähemmäksi 30, niin voisi kuvitella, että osaan jo itsekin ottaa sopivan määrän. Vaan ei. "Syö minun mieliksi!" OIKEESTI. Aargh.
Täälläkin sama ongelma ja pelko. Muistelin juuri kauhulla viime joulua, se oli kauheaa. Pakko syödä kun koko perhe istuu pöydässä ja ovat tottuneet siihen että minulle jouluruuat maistuu. No nyt ei maistukkaan, en tiedä miten pystyn olemaan oksentamatta. Olen kuitenkin jo yli 30-vuotias ja perheeni ei tiedä että en syö kun asun yksin. Varsinkin lämmin ruoka, sitä en saa alas. Eli miten sen joulun kestää... Toisaalta voisi olla "kipeä" niin ei pääsisi joulun viettoon ollenkaan. Siinä on kyllä se vaara että arvaavat mistä on kyse, olen tästä sairaudesta jo kerran "parantunut" ja taas mennään samaa rataa. Ei tätä jaksaisi enää, todellakin haluaisin nauttia joulusta ja syödä niinkuin muutkin ihmiset mutta minkäs teet kun on sairas niin se ei onnistu. Pelottaa.
Helpottavaa (ei tietenkään se, että muutkin ovat sairaita!), että täällä on samanlaisia ajatuksia, pelkoja ja huolia tuota ihanaa juhlaa kohtaan. En ole ainoa, joka tuskailee joulutortun kanssa, joko nenän edessä tai kun se on vatsassa...
Yhden illan syömisethän ei vaikuta, mutta kun jouluna pitää tosiaan rampata monessa paikassa joulupäivänä esimerkiksi :( ja mieliksi syöminen, tiedän tunteen. Vanhat ihmiset oikein tuputtavat ja kyttäävät, että syö...
Pitää kai syödä sitä luumukiisseliä, se edistää vastan toimintaa. Lisäksi liikuntaa, itse en usko että voisin todellakaan kuluttaa kaikkea...mutta kävelylenkki auttaa edes psyykkisesti :/ ja tietysti ottaa syömisten kanssa muuten tosi kevyesti.
Joulu on aina ollut ihana, olisi kiva nauttia. Ja pelottaa, että tulee pilattua muiden joulu saamalla joku kohtaus jostain ruuasta. Itse pystyn syömään paljonkin, mutta sitten jonkun ajan kuluttua kun ruuat ovat mahassa asti, tulee kamala paniikki päälle. Pitää kai vaan yrittää pidätellä.
Olen sanonut, että minulle ei lahjaksi konvehtirasioita, mutta tuleehan niitä (etenkin juuri minulle). Ja loukkaannutaan, jos en syö. Aion syödä edes vaan niitä, mistä todella tykkään, muut annan pois.
Voi sentään.... Tietenkin NAUTTIMALLA joulusta kaikinpuolin!! Ottamalla rennosti. Joulu on VAIN KERRAN vuodessa. Nautin perheen parissa olemisesta, kiireettömyydestä, saunasta, lahjojen antamisesta ja ihanista ruuista! :P
Mitä sitä turhaan panikoimaan ja pelkäämään ihanan juhlapäivän takia?
Mitä siellä joulupöydässä onkin tarjolla, niin se on vain ruokaa! :) ei se tee pahaa. Päin vastoin! :) Ruoka on hyväksi itselle, terveydelle, siitä tulee hyvä mieli. NAUTTIKAA! :) Yrittäkää edes jouluna selättää ruokapelkonne. Kyse on vain ruuasta.
Ei parissa viikossa paino mihinkään hurjaan nousuun karkaa, lähinnä ehkä jotain semmosta pientä turvotusta voi olla. Ja kuitenki joulun jälkeen syöksytte takaisin lenkkipoluille ni ei teille käy mitenkään. Koittakaa nauttia, sillä se on surullista jos tommonen turha painon kyttääminen ja lihomisen pelko vääristää ihanasta joulusta jonkun pakkosyöttöhelvetin.
Kiitos teille kahdelle viimeiselle. Viestinne helpottivat ja herättelivät, mutta anoreksia kuristaa kurkkua. Aion silti ainakin itse yrittää nauttia ja painua tosiaan lenkkipolulle sen jälkeen.
Minäkin painin ahdistuksen kanssa. Rakastan joulua, mutta se painonnousu... Äh. Pitää todellakin yrittää pitää ruokamäärät kohtuuden rajoissa, liikkua, eikä syödä suklaata. Olen ollut herkkulakossa n. 3 viikkoa, ja makeanhimo on kyllä hävinnyt miltei kokonaan.
Mutta yksi lause mikä on auttanut minua on tämä:
"Tärkeää ei ole, mitä syöt joulun ja uudenvuoden välillä, vaan se mitä syöt uudenvuoden ja joulun välillä."
Meillä on vuosi aikaa "parantua" joulun seurauksista, ja se lohduttaa hieman. (Ainakin minua.)
Tsemppiä kaikille. :)
sama ongelma. pelottaa aatellakin sitä ruokamäärää mikä jouluna "täytyy" vetää jottei perhe ala huolestua... kun 500 kcal:n päiväannoskin turvottaa ja ennenkaikkea ahistaa. siis perheeni ei tiedä että mulla on ongelmia syömisen kanssa. täytyy vaan lähtee tonne loskaan juoksemaan kinkkua pois :( paha myös se että kaikki jouluruuat on niin julmetun ihania, mut en voi sallii herkutteluu itelle ku siitä seuraa kuitenki vaan tooooooosi huono omatunto.
muakin hirvittää, niin kovin paljon.. :/ Kunpa joulua ei edes olisi tänä vuonna. Minulla on nyt bulimareksia-kausi, eli oksentamalla päivästä toiseen selvinnyt... Hah, selvinnyt joopa joo. Ja nyt pitäisi ennen kotiin lähtöä selvitä tästä oksentamiskierteestä ja sitä seuraavasta turvotuksesta eroon, että voisi edes jonkinmoisen joulun viettää. Tuntuu aika mahdottomalta, kun miettii, että oksentamallahan mä sitä ahdistusta oon selvitelly, niin mitenkä sitten nyt?? Ehkä tapahtuu "joulun ihme" ja selviän koko loman oksentelematta. Paastoilematta en kyllä lupaa itselleni olla, edes päivä tai pari, jos sillä vaan saa tuon toisen puolen kuriin.
Niin miten ihmeessä tällanen romukasa voisi NAUTTIA joulusta? Pää on siihen aivan liian puhki, mutta yritetään nyt sitten vaikka hampaat irvessä... Toivottavasti olisi edes paljon lunta, että voisi mennä hiihtoladulle viilentymään.
Mä oon kans kärsiny aikani noista tommosista ajatuksista mitä ihmisillä täällä tuntuu olevan, mut oon onneks päässy niistä irti kohtalaisen hyvin. Mäkin olin ihan varma et kaikki mitä syö niin pomppaa saman tien lantioille, mut ei se menny niin lainkaan. Lukiossa kun olen niin koeviikoilla kun joutuu sisällä istumaan melkein kaiket päivät lukiessa niin huomasin et vaikka miten mätät menemään ja jätät lenkin väliin ni paino on silti kohillaan. Jotta ihminen oikeesti lihoo, niin sen syömisen on tosiaanki oltava tosi extremeä, et ei millää normi kinkulla saa mitään pömppistä parissa viikossa. Se oli mullakin vaikee uskoo sitä et kyl se keho kuluttaa sitä energiaa muuhunki kun pelkkään liikkumiseen, se on vaan niin vaikee hahmottaa.
Ja jos nyt tosissaan tulee syötyä ''liikaa'' niin ainahan sen saa sitten myöhemmin kulutettua pois. Jos ajateltais näin teoriassa et jos lihoisitte 1kg, niin jos semmosilla vajaan 1000kcal eväillä elätte päivässä ni ei aikaakaa ku toi kilo häviää.
Ja pitäkää mielessä, että yhden kilon painonnousuun vaaditaan 7000 ylimääräistä kaloria. :)
miksi 2000 kcalorin päivämäärä tuo sitten aina 2kg lisää? :(
Tätä on toistettu täällä kyllästymiseen asti mutta vielä yhden kerran; kun olet ollut pitkään esim 800 kcal, sitten yhtenä päivänä syöt enemmän, ehkä just sen 2000 kcal, kroppa imaisee itseensä nesttä. Se on täysin luonnollinen ilmiö ja menee ohi päivässäa parissa, ja se tosiaan on nestettä!!
On täysin mahdotonta lihoa oikeasti 2 kiloa päivässä, se on aina nestettä!