olinpa juhlimassa oikeastaan ainoan kaverini kolmekymppisiä koko ilta meni siinä kun muut kyseli mun kuulumisia ja miks sua ei ikinä näy missään ja aletaan pitää yhteyttä kunhan säkin hommaan naisen ja perheen niin sithän meil on taas yhteistä eli yksikään ei halua pitää muhun yhteyttä koska olen sinkku kohta kolmekymppinen en ole ikinä seurustellut enkä oikein sovi porukkaan muuten kuulema hyvä jätkä
olipa "ihana viikonloppu"!
risto82
13791
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No eipä kannata tuollaisen porukan suosiosta huolehtia jos se akan hommaaminen on jokin kriteeri yhteydenpidolle..
Lähetä sille "kaverille", viesti että soita kun oot eronnu.
Vituttaa tämä paska, että kaikkien pitää olla samasta muotista. Esimerkiksi tiedän itse, että en koskaan halua lapsia enkä tiedä haluanko edes seurustelusuhdetta. Joka kerta, kun aihe syystä tai toisesta tulee esille, saan niskaani paskaa ja minulle toitotetaan kuinka mieli vielä muuttuu. Miksi vitussa kaikkien pitäisi noudattaa sitä samaa polkua?!?! Ihminen on laumaeläin kuten rahoitusmarkkinatkin ovat osoittaneet. Ei uskalleta irtaantua joukosta. Sitten päästään siihen tilanteeseen, jossa ollaan eronneita yksinhuoltajia, jotka ovat dead-end työssä, jota he vihaavat ja heidän elämänsä on täyttä painajaista. Ja huudetaan vielä liity sinäkin meihin!
Sama, oon tosissani päättänyt etten halua lasta. Yhtäkään. Sitten kun tulee jossain porukassa puheeksi tulevaisuus, olkoot sitten suvun tai tuttujen kesken, niin tulee puhe lapsista ja työskentelystä ja seurusteluista. Totta kai oman miehen haluan, mutta en oo kiinnostunut menemään koskaan naimisiin tai ottamaan vastuuta lapsen elämästä ja pärjäämisestä. Rakastaisin omaa lastani, mutta kerta tiiän etten pärjäisi äitinä niin minkä vitun takia kaikkien pitää olla nälvimässä "kyllä se mieli vielä muuttuu, kunhan ees löydät jonkun miehen joka haluaa lapsia" en haluu sellasta miestä. Haluan korkeintaan koiranpennun ja se riittää. Maailmanloppua tarkoittaa kaikkein selvimmin näköjään se, etten oo vieläkään valmistunut ammattiin :O :O 20-vuotiaan pitäisi jo olla hyvässä vauhdissa pyörittämässä yhteiskunnan pyöriä niin kuin kaikki muutkin pikku hamsterit tekee. Eihän minun kuulu elää omaa elämää tai parantaa mielenterveyttäni ^___^
Aika typerää sanoa kaverille että ollaan yhteyksissä kun löydät naisen.. WTF. Muutenkin tympii kun entiset kaverit kylillä vastaan tullessa halailee ja hokee, "pidetään yhteyksiä, soitellaan joku päivä niin lähetään johonkin vaikka" sitten niistä ei kuulu mitään ennen kun vahingossa törmätään seuraavan kerran. Jos ei kiinnosta yhteydenpito niin riittää jos vaan moikkaa ohimennen.
"Sama, oon tosissani päättänyt etten halua lasta."
"Totta kai oman miehen haluan, mutta en oo kiinnostunut menemään koskaan naimisiin"
"Haluan korkeintaan koiranpennun ja se riittää."
Mistäs sunlaisen naisen löytäisi? :) Voisitko kuitenkin kuvitella meneväsi kihloihin? Ei mitään paperisotkuja eikä elämää vaikeuttavia soppareita vaan vain ne sormukset sormiin joka on sen merkki, että ollaan yhdessä ja rakastetaan toisiamme :) Jos jostain syystä haluaa lähteä eri teille, niin se käy helposti eikä kummallakaan ole mitään velvoitetta toista kohtaan. Sormukset veks ja homma on siinä. Mä ainakin voisin kuvitella kihlausta jos löytäisi toisen samanlaisen ihmisen vierelleen.
Onko tullut mieleen tai kokeillut itse ehdottaa tapaamista noille ihmisille, jotka ovat tavatessasi sinulle noin puhuneet? Verukkeella, kun viimeksi sanoit et pitäis nähdä niin...
Okei kaikki ei varmaan tarkoita mitä sanovat, mut suurin osa ei ota tollasta kontaktia ihmiseen jota ei vois vaik joskus nähdäkin. Joku voi jopa heistä ajatella että pallo on nyt sinulla. Noista vois oikeasti poikia ystäviä, vaikkei tietysti kaikkien kanssa kannata alatakaan yrittämään, mut vähän vasta eleitä iteltäkin please!
"Muutenkin tympii kun entiset kaverit kylillä vastaan tullessa halailee ja hokee, "pidetään yhteyksiä, soitellaan joku päivä niin lähetään johonkin vaikka" sitten niistä ei kuulu mitään ennen kun vahingossa törmätään seuraavan kerran. Jos ei kiinnosta yhteydenpito niin riittää jos vaan moikkaa ohimennen."
Minustakin kuulostaa siltä, että voisit itsekin yrittää olla yhteyksissä heihin päin jos yhtään kiinnostaa. Hehän ovat jo itse kertoneet, että heitä kiinnostaisi olla yhteyksissä ja nähdä.
Hekin ehkä ovat epävarmoja eivätkä uskalla soittaa ajatellessaan, ettei yhteydenpito ehkä sinua kiinnosta nähtyään epäilevän, skeptisen, torjuvan ilmeesi heidän ehdotuksensa jälkeen.
Toki jotkut puhuvat tällaista tarkoittamatta sanojaan, mutta et menetä mitään jos vaikka tekstaat/soitat perään ja ehdotat tapaamista sanoihin vedoten. Saattavat ilomielin suostua ja tapaamisesta poikia jotain enemmänkin. Pallo on heitetty sinulle.
Itse parisuhteessa olevana näen, että on suuuuuri virhe pitää yhteyttä vain pariskuntiin, tai vaikka kumppanin kavereihin..(toki en muutenkaan ymmärrä miten seurustelustatus liittyy ystävyyteen...)
Faktahan on, että tilastojen mukaan puolet noista, jotka nyt ovat suhteessa, ovat jossain vaiheessa eronneita ja sitten onkin vitsit vähissä, kun koko elämä on rakentunut näihin pariskuntiin...
Kihlaus = sopimus avioliitosta. Eli kihloissa ollaan kun on sovittu, että mennään naimisiin.
No eipä sitä mikään laki määrää noin kirjaimellisesti ottamaan :)
Mitä vittua?! Onko tuommoisia ihmisiä oikeasti olemassa?!!!
Noin tyhmiä: "Miksi sua ei ikinä näy missään?" Luultavasti siks ku ette oo pyytäny saada tavata...
"Aletaan pitää yhteyttä kunhan saat naisen ja perheen hommattua." Sairasta! Ihmisellä itsellään siis ei väliä vaan sillä mitä hänellä on. Vaatimus täydellisestä yhdenmukaisuudesta ja samankaltaisuudesta itsensä kanssa. Vai olikohan tarkoitettu piilovittuiluksi?
Joo mieluummin vittu yksin kuin tommoisten vatipäiden seurassa!
Ne, joilla on lapsia, tietävät että elämä muuttuu sillä hetkellä kun lapsi syntyy. Menoihin ei pääse enään koska vaan ja lastenhoitojärjestelyt ei aina onnistu ilman järjestelyaikaa. Myös kiinnostuksen kohteet ja se miten haluaa aikansa viettää muuttuu (kotibileet ja baari-illat vaihtuvat muutaman ihmisen rauhallisiin tapaamisiin kotona) Esimerkiksi 25v saattoi vain soittaa kaverille pe-iltana, että mennään baariin, nyt reilu 10v myöhemmin kahden lapsen äitinä onnistu noin vaan.
Kun ystävyydessä eletään eri elämänvaihetta vaaditaan molemmin puolista empatiaa. Toisen pitää ymmärtää lapsen tuoma elämänmuutos ja toisen taas vastavuoroisesti ymmärtää, että lapseton haluaa tehdä joskus jotain muutakin kuin puhua lapsista ja leikkiä hiekkalaatikolla. Suurin osa ystävistäni on saaneet lapset samaan aikaan, mutta myös kaksi pitkään sinkkuna ollutta ystävää on säilynyt, eikä siinäkään ollut ongelmaa. Myönnän tosin, että naisilla on taipumus ottaa sinkkukaverit paremmin mukaan muuttuneeseen elämäänsä kuin miehillä.
Siis neuvoisin sinua ap. Pidä itse sitkeästi yhteyttä ystävääsi. Hänellä on aika hullunmylly päällä ja siksi ei itse välttämättä aina saa aikaiseksi. Ja muista myös kertoa, että olisi kiva jos joskus mentäisiin aikuisten kesken johonkin. Voit sanoa, että sinusta isä/äitikin tarvitsee joskus aikuisten aikaa, vaikka lapset ovatkin niin ihania. Ystävyyden ei pitäisi olla millään tavalla siviilisäädystä tai perhetilanteesta riippuvaista.
Yksinäisyydestä sen verran vielä. Se ei ole parisuhderiippuvaista. Olin ex-avioliitossa todella yksinäinen. Jouduin varaamaan aikaani puolisolle, joka ei kuitenkaan ollut käytännössä koskaan läsnä enkä tullut kuulluksi tai nähdyksi omana itsenäni. Jouduin pitämään paljon asioita sisälläni lojaalisuudesta ex-kumppaniani kohtaan. Nyt 2v eron jälkeen, en ole yksinäinen. Tapaan ystäviäni niin kuin haluan, juttelen paljon puhelimessa. Olen oikeastaan onnellinen.
sille joka kysyi onko tällaisia ihmisä olemassa niin kyllä ihan oikeasti on.kyseinen synttäri sankari kyllä tuntee mut kun on oltu kavereita 5 vuotiaasta asti joten hän tietää ettei musta oo parisuhteeseen enkä varmaan ikinä haluaisi lapsia mutta kun hänen vaimonsa ja heidän kautta tulleet tutut pitävät mua jotenkin outona ja säälittävänä koska kaveri tietysti on puhunut vaimolleen että mulla on poikuuskin tallella ja sittenhän se on levinnyt kaikille.huvittavaa sinällään että tämä kaverinikaan ei halua soitella tai tavata kuin pienessä sievässä mutta siltihän tää harvoin näkeminen hänen ja muiden tuttujen kanssa on yksin minun säälittävän sinkun vika!