Päivää,
Olen lukenut, että Ruotsin kuningatar Kristiina (joka hallitsi Ruotsia vuoteen 1654) oli viimeinen suomea osaava Ruotsin monarkki. Mutta Kristiina oli muistaakseni tunnettu oppineisuudestaan, joten en tiedä jos sellainen suomen taito löytyi hänen edeltäjistäänkin.
Mitkä Kristiinaa edeltävät Ruotsin hallitsijat osasivat (tai minkä heistä arvellaan osanneen) suomen kieltä?
Myös minua kiinnostaa tietää, oliko yleistä Ruotsin vallan aikana (ennen tai jälkeen Kristiina kuningattaren aikaa), että Suomessa asuvat aateliset puhuivat sujuvasti suomea?
Kiitos etukäteen avustanne!
(Pahoittelen muuten, jos olen tehnyt kielioppivirheitä tässä viestissä - en näet ole suomalainen, vaan Suomesta sekä suomesta kiinnostunut yhdysvaltalainen.)
Mitkä Ruotsin hallitsijat tai aateliset osasivat suomea?
GV
35
761
Vastaukset
- näin se meni
Aateliset osasi kyllä Suomea ihan yleisesti vielä 1600 luvulla, aatelistossa kyllä kävi suuri puhdistus suomen puolella kun Juhana ja Kaarle taistelivat vallasta, ensin toinen ja sitten toinen, Suomen oma alkuperäinen aatelisto tapettiin melkein olemattomiin, se oli pääosin Suomen kielistä, muistaakseni Juhana piti jopa puheen suomen kielellä yhden kapinan alkutaipaleella.
En tiedä muutttuiko Juhanan suhtautuminen suomen kieleen siinä vaiheessa, kun siitä tuli kuningas ...
Mutta aateliskalenterin mukaan noin 40 %:tia Suomen aatelistosta on alkuperältään suomalaisia talonpoikaissukuja, eli Suomen kieli sille oli todennäköisesti varsin tuttu ...
Noin 22 % aatelissuvuista on alkuperältään Ruotsalaisia ja 21 %:tia saksalaisia, eli ruotsalaisten osuus on vain viidennes, vaikka aatelisto ruotsia puhuukin pääasiassa, tai puhui ...- Anonyymi
Mitkä suomalaiset talonpoikaiset aatelissuvut ???? 😂😂😂😂
Suomessa ei ollut aatelisia omasta takaa, vaan vasta stten, kun sveat / ruotsalaiset, baltit ja germaanilähtöiset suvut alkoivat verottaa ja muutenkin hallita tätä harvaanasuttua maata.
Kerro lisää satuja....
- Noista suvuista
oli huomattava osa alunperin nimenomaan ruotsinkielistä talonpoikaistoa. Suomnekielisiä oli vähemmistö.
"Mutta aateliskalenterin mukaan noin 40 %:tia Suomen aatelistosta on alkuperältään suomalaisia talonpoikaissukuja, eli Suomen kieli sille oli todennäköisesti varsin tuttu ..."- näin se on
Ei pidä paikkaansa, ruotsinkieli sai vahvan aseman vasta 1700 luvulla, kun Balttia oli menetetty ja valtakuntaa piti turvallisuusyistä tiivistää, silloin tehtiin suunnitelmia valtakunnan "ruotsalaistamisesta" ja tuli lait ja säännökset, joissa säätyjen edustajilta alettiin vaatia ruotsinkielen taitoa, tätä vaatimusta ei kumminkaan ulotettu koskaan talonpoikaissäätyyn.
Aikaisemmin vahvoja kieliä Ruotsin valtakunnassa olivat Saksa kauppakieleinä, sekä Latina kirkon piirissä, muutos ruotsinkieleen lähti hiljalleen liikkeelle vasta Kustaa Vaasan noustua valtaan, aatelisto ruotsalaistui ensimmäisenä näiden Kustaa Vaasan poikien käynnistämissä valtataisteluissa, kun alkuperäinen aatelisto Suomessa teloitettiin tavallaan pois ja uudet aateliset nousivat palkkasotilaiden piiristä.
Alunperin aatelissäätyyn pääsi kaikki, joilla oli tarpeeksi rahaa siihen, eli pystyi varustamaan ratsusotilaan kuninkaan käyttöön, muuta vaatimusta ei ollut.
Ruotsi ei itseasiassa ole koskaan määritellyt valtiolle omaa kieltä, eli hallintokieltä, sitä ei ole vieläkään vaikka ruotsalaistaminen on aina käytäntönä kun maahanmuuttajia koulutetaan. - Anonyymi
Nimenomaan! Olette aivan kujalla - miksi ruotsalaiset hallitsijat ja mahtisuvut olisivat osanneet tai edes viitsineet opetella suomen kieltä, jota ei alunalkaen ollut olemassa yhtenä kielenä, vaan suurena joukko erilaisia murteita ja tapoja haastella.
Aatelissuvut = ruotsalaisia tai baltti / saksalaislähtöisiä sukuja, jotka vaurastuneet jopa jo 1000-luvun alussa siinä määrin, että edenneet korkeampiin asemiin ja lopulta saaneet aatelisarvon toimistaan Ruotsin kuninkaan ja valtakunnan hyväksi!
Kyllä on suomalaisten itsetunto ja tietämys juuristaan surkealla tolalla, kun ruotsalaisista (ja balteista ja germaaneista) tahdotaan aina vaan uudestaan tehdä "suomalaisia talonpoikia" ja "meikäläisiä" 😂😂😂😂 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nimenomaan! Olette aivan kujalla - miksi ruotsalaiset hallitsijat ja mahtisuvut olisivat osanneet tai edes viitsineet opetella suomen kieltä, jota ei alunalkaen ollut olemassa yhtenä kielenä, vaan suurena joukko erilaisia murteita ja tapoja haastella.
Aatelissuvut = ruotsalaisia tai baltti / saksalaislähtöisiä sukuja, jotka vaurastuneet jopa jo 1000-luvun alussa siinä määrin, että edenneet korkeampiin asemiin ja lopulta saaneet aatelisarvon toimistaan Ruotsin kuninkaan ja valtakunnan hyväksi!
Kyllä on suomalaisten itsetunto ja tietämys juuristaan surkealla tolalla, kun ruotsalaisista (ja balteista ja germaaneista) tahdotaan aina vaan uudestaan tehdä "suomalaisia talonpoikia" ja "meikäläisiä" 😂😂😂😂" baltti / saksalaislähtöisiä sukuja ... vaurastuneet jopa jo 1000-luvun alussa siinä määrin, että edenneet korkeampiin asemiin ja lopulta saaneet aatelisarvon toimistaan Ruotsin kuninkaan ja valtakunnan hyväksi "
Tosin Johann Patkul päätyikin arvostelemaan Ruotsin kuningasta, kun kuninkaalle oli vähän liikaa maistunut aatelisten maaomistusten mielivaltainen rohmuilu. Se arvostelu olikin Kaarlen egolle niin paljon, että langetti herra Patkulille oikein kuolemantuomion.
Patkul ei tietenkään kiltisti vain odottanut mestaamistaan vaan pakeni ulkomaille henkensä edestä, mutta sitten kohtalo tai historiallinen välttämättömyys tai sattumien kulku tai Jumala tai Diabolus tai mihin ikinä haluatkin uskoa puuttui peliin ja Patkul oli jo järjestämässä Puolan ja Venäjän hallitsijoiden tapaamista Rawa Ruskassa, jossa Puola ja Venäjä saivat toisistaan voimakkaat liittolaiset Ruotsia vastaan. Syttyi se pahamaineinen suuri pohjan sota, joka lopulta pääsi valumaan Suomeen jahka Ruotsi oli ensin ehtinyt edetä Venäjälle ja sitten joutunut jahdatuksi pois myös Suomen kautta.
Jos rupeaa omistuksia puolustavia toisinajattelijoida vainoamaan kuolemantuomioilla, näin käy. Kiitti vaan v#####i Kaarlelle.
Kaarle IX osasi suomea sujuvasti. Ennen valtaannousuaan Nuijasodan aikana hän kirjoitti suomenkielisen julkisen kirjeen valtaamansa Turun asukkaille.
Aateliston suomen osaamistaso vaihteli. Ennen 1700-lukua sen osaaminen oli yleistä, mutta sitten tilanne kehittyi seuraavaksi: täysin ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla se oli olematonta, mutta sisämaan suomenkielisillä alueilla, missä palvelusväki ja naapuritilojen asukkaat puhuivat suomea, myös aatelisto ymmärsi sitä ainakin auttavasti.
Hieman aiheen vierestä kirjoittaen mainitsen seuraavan asian: 1700-luvulla oli tavallista että Venäjän keisarihoviin palkattiin Pietarin ympäristön suomenkielisiä asukkaita, heitä pidettiin kaikkein luotettavimpina. Koska palvelusväki puhui suomea, arvellaan (nimenomaan arvellaan, tästä ei ole todisteita) että Venäjän korkein aatelisto ja keisariperhe osasivat hieman suomea koska elivät koko elämänsä kuullen palvelijoiden käyttävän sitä. Aleksanteri I:llä oli henkilökohtaisessa komennossaan inkeriläisistä, siis suomeapuhuvista, koottu kaarti ja sitäkin kautta hän varmaan oppi hieman kyseistä kieltä.- Anonyymi
Hah, todennäkösesti Kaarle IX ei osannut suomea, vaan käytti avustajia saadakseen kurjan viestinsä läpi suomenkielisillle talonpojille. Kirjeen sisöltö aiheutti närää talonpojissa, jotka ryhtyivät kapinaan (Nuijasota).
Mitään todisteita ammuisten Ruotsin kuninkaiden suomen kielen taidosta ei ole, ja tuskin kukaan aatelinenkaan suomea osasi 1500-1600 -luvuilla. Miksi olisi tarvinnutkaan, kun ruotsi oli hallintokieli, ja sen lisöksi latina ja saksa; myös englantia ja ranskaa mahtisuvut taisivat, koska tärkeät verkostot ulkomailla. - Anonyymi
" 1700-luvulla oli tavallista että Venäjän keisarihoviin palkattiin Pietarin ympäristön suomenkielisiä asukkaita, heitä pidettiin kaikkein luotettavimpina. Koska palvelusväki puhui suomea, arvellaan (nimenomaan arvellaan, tästä ei ole todisteita) että Venäjän korkein aatelisto ja keisariperhe osasivat hieman suomea koska elivät koko elämänsä kuullen palvelijoiden käyttävän sitä. "
Entä 1600-luvulla? Silloin tosin 1600-aluilla oli Venäjällä vielä nämä vaikeuksien ajat nälänhätineen, puolalaisten invaasiot Venäjälle ja venäläiskaupunkien polttelut, vale-Dimitrit ja Ruotsin painostamat Stolbovan rajoitesopimukset.
Oliko Venäjän hovissa suomalaispalvelijoita jo vuodesta 1613, kun ensimmäinen Romanov oli äänestetty Venäjän johtoon Zemskin soborikokoontumisessa?
https://en.wikipedia.org/wiki/Zemsky_Sobor_of_1613
- Anonyymi
Kuninkaamme Magnus Erikssonin maanlaissa noin 1350 määrätään, että valtion asiakirjat on Ruotsissa kirjoitettava ruotsin kielellä.
Kustaa III puhui Parolassa sotilaille suomea. Kustaa IV Adolfilla oli Armfelt opettamassa suomea.- Anonyymi
Mistä tuo tieto on peräisin, Parolasta tuli sotilaallisesti merkittävä paikka vasta venäjänvallan aikana?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä tuo tieto on peräisin, Parolasta tuli sotilaallisesti merkittävä paikka vasta venäjänvallan aikana?
Minä vuonna tarkalleen Parolasta tuli sotilaallisesti tärkeä paikka?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä vuonna tarkalleen Parolasta tuli sotilaallisesti tärkeä paikka?
Parola (Parolannummi) toimi sotilaiden kokoontumispaikkana jo 30-vuotisen sodan aikoihin. Kustaa III järjesti siellä 1786 suuren sotilaiden katselmuksen, jossa hän onnistui vahvistamaan asemaansa armeijan keskuudessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Parola (Parolannummi) toimi sotilaiden kokoontumispaikkana jo 30-vuotisen sodan aikoihin. Kustaa III järjesti siellä 1786 suuren sotilaiden katselmuksen, jossa hän onnistui vahvistamaan asemaansa armeijan keskuudessa.
Parola muistetaan myös siitä, että Kustaa III ollessaan menossa Haminaan tapaamaan keisarinna Katariina II:a 1783 putosi hevosen selästä Parolassa. Tuona aikana vamma oli vakava, mutta kuningas selvisi siitä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Parola muistetaan myös siitä, että Kustaa III ollessaan menossa Haminaan tapaamaan keisarinna Katariina II:a 1783 putosi hevosen selästä Parolassa. Tuona aikana vamma oli vakava, mutta kuningas selvisi siitä.
Vättern-järvessä sijaitsevan Visingsön saaren laivaranta (satama) sai tämän merkittävän tapauksen johdosta uuden nimen Parola Malm (Parolannummi), kun kuningas oli palannut pääkaupunkiin hyvässä kunnossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vättern-järvessä sijaitsevan Visingsön saaren laivaranta (satama) sai tämän merkittävän tapauksen johdosta uuden nimen Parola Malm (Parolannummi), kun kuningas oli palannut pääkaupunkiin hyvässä kunnossa.
Visingsö on monella tapaa tärkeä paikka Ruotsin kuningaskunnan historian kannalta. Siellä ja sen lähistösså on mm tärkeiden linnojen raunioita.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Visingsö on monella tapaa tärkeä paikka Ruotsin kuningaskunnan historian kannalta. Siellä ja sen lähistösså on mm tärkeiden linnojen raunioita.
Netistä löytyy kaikenlaista, kun jaksaa etsiä. "Geographie öfver Swerige" -teos vuodelta 1794 kertoo mm Hämeestä ja sen pitäjistä.
"Puolen peninkulman päässä Hämeenlinnasta sijaitsee huomattava (ansenlig) Campement-alue (harjoitusalue, kokoontumispaikka) läänissä sijaitsevia rykmenttejä varten." - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Netistä löytyy kaikenlaista, kun jaksaa etsiä. "Geographie öfver Swerige" -teos vuodelta 1794 kertoo mm Hämeestä ja sen pitäjistä.
"Puolen peninkulman päässä Hämeenlinnasta sijaitsee huomattava (ansenlig) Campement-alue (harjoitusalue, kokoontumispaikka) läänissä sijaitsevia rykmenttejä varten."Campement-alueen nimi on Lilluolais eli Parola (Malm) -- Hattulan pitäjässä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Campement-alueen nimi on Lilluolais eli Parola (Malm) -- Hattulan pitäjässä.
Teoksen nimi on "Geographie öfver Konungariket Swerige [...]."
- Anonyymi
Mannerheim osasi kyllä suomea.
Puheensa Lahden suojeluskuntapojille hän aloitti:
"Hyve päive, lahtipojat!"- Anonyymi
Ikivanha puujalkavitsisi, jota toistelet!
Marski osasi suomen kieltä, mutta ei se toki äidinkieli hänelle ollut!
- Anonyymi
Ruotsin kuningaskunnassa on todellakin voimassa oleva kielilaki. Kielilaki määrää, että kaikilla ruotsalaisilla on oltava pääsy ruotsin kieleen, koska Ruotsin demokratia toimii ruotsin kielellä. Tämä on todella hienosti sanottu!
Lisäksi Ruotsissa on virallisia vähemmistökieliä. Suomi olisi nykyistäkin tärkeämpi vähemmistökieli, jos Tornionlaakson ihmiset olisivat halunneet tunnustautua suomenkielisiksi. Mutta heitä ei kiinnostanut pätkääkään alkaa noudattaa jotain Suomen tasavallan ja Helsingin viranomaisten päättämiä kielinormeja, ja he ovatkin nyt meänkielisiä. Suomen kielellä on yhä erikoisasema Ruotsin kuningaskunnan koululaitoksessa: suomenkielistä opetusta voi Ruotsin kouluissa olla suhteellisesti enemmän kuin mitään muuta kieltä kuin ruotsia -- mukaanluettuna englanti.- Anonyymi
Ruotsissa suomen kielen hallintoalueilla kansa voi asioida virkamiesten kanssa suomeksi. Luonnollisesti Ruotsin kirkko toimii edelleen myös suomen kielellä, kuten se on tehnyt jo 1500-luvulta alkaen, ja mm vihkii samasukupuolisia pareja avioliittoon suomeksi kirkkokäsikirjansa mukaisesti.
- Anonyymi
Suomenkieli vaan ei taida olla Ruotsissa pakkosuomea?
- Anonyymi
Ruotsin asukkailla on oltava pääsy _ruotsin_ kieleen, koska Ruotsn demokratia toimii ruotsin kielellä. Suomi on aina ollut Ruotsissa vähemmistökieli. Tämä ei liene mikään uutinen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruotsin asukkailla on oltava pääsy _ruotsin_ kieleen, koska Ruotsn demokratia toimii ruotsin kielellä. Suomi on aina ollut Ruotsissa vähemmistökieli. Tämä ei liene mikään uutinen.
Oltava pääsy....mikä sen "pääsyn" sitten estäisi, siinähän se kieli on jos vain sitä osaa ja ymmärtää..?
- Anonyymi
Ruotsin hallitsijoissa tuskin yhtään edes auttavasti suomentaitoista oli. Kohteliaisuusvierailuilla muutaman sanan saattoi tietysti opetella.
Aatelistoon nousi Suomen suuriruhtinaskunnan puolella useitakin sukuja, jotka olivat alkuperältään suomenkielisiä. Uralla etenemisen edellytti kuitenkin sujuvan ruotsin taidon omaksumista.
Sen sijaan papiston keskuudessa suomenkieli oli yleistä, sen osaaminen oli suotavaa, suorastaan pakollista alueilla, joilla suomenkielistä väestöä esiintyi. Kun 1870 tienoilla kirkonkirjojen merkinnät vaadittiin tehtävän suomeksi ruotsin asemasta, monien seurakuntien kirjanpidossa kielenvaihto kävi kuin lennosta, mikä viittaa papin kaksikielisyyteen.
Helsingissä 1600-luvun alussa protestoitiin, kun kaupunkiin oli lähetetty ummikkoruotsalainen pappi, sillä (väliaikaisesti) kaupungin väkiluvusta yli puolet oli suomenkielisiä. (Lopullisesti Helsingissä kielisuhteet kääntyivät suomen eduksi vasta 1890).- Anonyymi
Kuitenkin esim. minun "ruotsalainen" sukunimeni on perua mainitsemaltasi ajalta 1800- lukujen puolelta jolloin suvussani olleet pappismiehet ottivat, mistä lie tuulestatemmatun, ruotsinkielisen nimen. Heidän jälkeläisistään jokin sukuhaara sittemmin käänsi taas nimensä enemmän suomalaisuuteen päin, tosn eivät ottaneet sitä nimeä joka oli ollut nimenä ennen ko. pappien temppua.
Jos katsotaan suomen papiston nimiä esim. 1900- luvun alussa, ei siellä juuri esiinny esim. nimet Virtanen, Lahtinen tms. Että näinkin se ruotsinkieli vaikutti.
- Anonyymi
Ruotsin aateliset osasivat puhua suomen kieltä aivan yhtä tasokkaasti kuin Josef Stalin neukuissa!
- Anonyymi
Pietari Brahe osasi suomea ja muutti etunimensäkin suomalaiseksi Pietariksi.
- Anonyymi
Ahaa, milloj se muutos tapahtui?
- Anonyymi
Aateliset elivät pilvilinnoissaan joissa suomenlieltä ei kuullut vahingossakaan.
- Anonyymi
Ruotsin itsenäisen byrokratian tärkein kehittäjä ynnä 30-vuotisen sodan protestanttipuolen johtaja oli valtakunnankansleri Axel Oxenstierna. Hänen kirjeistään ja puheistaan elää edelleen kuuluisia sitaatteja, kuten "An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur".
Oxenstierna omisti Kemiön saaren ja oli mahdollisesti siellä oppinut suomea. Hänen vastuullaan oli kontakti ranskalaisen kardinaali Richelieun kanssa. Jossain yhteydessä Richelieu mainitsee, että hänen mielestään Oxenstierna oli kovin "suomalainen", mitä sillä sitten tarkoittikin. Heidän kirjeenvaihtokielekseen oli sovittu latina. Mutta kun Richelieu kuitenkin kirjoitti Oxenstiernalle ranskaksi, tämä vastasi suomeksi. Tarina ei valitettavasti kerro, kuinka pitkän suomenkielisen tekstin valtakunnankanslerimme kardinaalille kirjoitti. - Anonyymi
Oxenstiernan aikana ei Kemiönsaarella tiettävästi ollut enää juuri lainkaan suomenkielistä väestöä vaikka sitä arvellaankin aikaisemmin siellä olleen ja toisaalta, hän ei liene siellä edes käymäseltään käynyt.
Kuningas antoi luvan perustaa kaupunki Kemiönsarelle mutta sekään ei toetutunut.
Oxenstierna oli tavallisen aatelin yläpuolella ja osui myös elämään otolliseen aikaan niin, että saattoi Kuningas Kustaa Aadolfin 1632 kuoltua Kristiinan oltua yli 10 vuoden ajan alaikäinen, toimia käytännössä kuin kuningas konsanaan Kristiinan valtaannousuun asti.
Aatelin etuisuuksien kummastelussa on muistettava että pääsääntöisesti he olivat hankkineet arvon sotarintamilla kunnostautumalla ja sotiin he aateloituinakin usein joutuivat lähtemään ja monet siellä myös hengestään pääsemään kuten esim. eräs Wrede jonka leski kiitoksena sai huomattavat maaomistukset Suomesta. Aatelisten paikka taisteluissa oli ikään kuin työnjohdollinen homma jota hoidettiin usein kuninkaan rinnalla aivan rintaman edessä eli vaaralisemmissa paikoissa ja he myös olivat vihollisen erityisen tavoittelun kohteina.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Porvarimediat paniikissa demareiden huiman kannatuksen vuoksi
Piti sitten keksiä "nimettömiin lähteisiin" perustuen taas joku satu. Ovat kyllä noloja, ja unohtivat sen, että vaalit986298KATASTROFI - Tytti Tuppurainen itse yksi pahimmista kiusaajista!!!
STT:n lähteiden mukaan SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti3555795Mikä siinä on ettei persuille leikkaukset käy?
On esitetty leikkauksia mm. haitallisiin maataloustukiin, kuin myös muihin yritystukiin. Säästöjä saataisiin lisäksi lei602783Lääppijä Lindtman jäi kiinni itse teosta
Lindtman kyselemättä ja epäasiallisesti koskettelee viestintäpäällikköä. https://www.is.fi/politiikka/art-20000117808521072218Juuri nyt! Tytti Tuppurainen on käyttäytynyt toistuvasti epäasiallisesti
Ai että mä nautin, Tytti erot vireille! "Käytös on kohdistunut avustajia ja toisia kansanedustajia kohtaan, uutisoi STT1071908- 1251754
Puolen vuoden koeaika
Voisi toimia meillä. Ensin pitäis selvittää "vaatimukset" puolin ja toisin, ennen kuin mitään aloittaa. Ja matalalla pro191633Tytti Tuppurainen nöyryyttää avustajiaan
Tytti Tuppurainen nöyryyttää SDP:n eduskuntaryhmän kokouksissa sekä avustajia että kansanedustajia. Hän nolaa ihmisiä ju1811300- 731197
Huomaatteko Demari Tytti ei esitä pahoitteluitaan
Samanlainen ilmeisesti kuin Marin eli Uhriutuu no he ovat Demareita ja muiden yläpuolella siis omasta mielestään331098