Mitkä Ruotsin hallitsijat tai aateliset osasivat suomea?

GV

Päivää,

Olen lukenut, että Ruotsin kuningatar Kristiina (joka hallitsi Ruotsia vuoteen 1654) oli viimeinen suomea osaava Ruotsin monarkki. Mutta Kristiina oli muistaakseni tunnettu oppineisuudestaan, joten en tiedä jos sellainen suomen taito löytyi hänen edeltäjistäänkin.

Mitkä Kristiinaa edeltävät Ruotsin hallitsijat osasivat (tai minkä heistä arvellaan osanneen) suomen kieltä?

Myös minua kiinnostaa tietää, oliko yleistä Ruotsin vallan aikana (ennen tai jälkeen Kristiina kuningattaren aikaa), että Suomessa asuvat aateliset puhuivat sujuvasti suomea?

Kiitos etukäteen avustanne!

(Pahoittelen muuten, jos olen tehnyt kielioppivirheitä tässä viestissä - en näet ole suomalainen, vaan Suomesta sekä suomesta kiinnostunut yhdysvaltalainen.)

4

295

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • näin se meni

      Aateliset osasi kyllä Suomea ihan yleisesti vielä 1600 luvulla, aatelistossa kyllä kävi suuri puhdistus suomen puolella kun Juhana ja Kaarle taistelivat vallasta, ensin toinen ja sitten toinen, Suomen oma alkuperäinen aatelisto tapettiin melkein olemattomiin, se oli pääosin Suomen kielistä, muistaakseni Juhana piti jopa puheen suomen kielellä yhden kapinan alkutaipaleella.
      En tiedä muutttuiko Juhanan suhtautuminen suomen kieleen siinä vaiheessa, kun siitä tuli kuningas ...

      Mutta aateliskalenterin mukaan noin 40 %:tia Suomen aatelistosta on alkuperältään suomalaisia talonpoikaissukuja, eli Suomen kieli sille oli todennäköisesti varsin tuttu ...
      Noin 22 % aatelissuvuista on alkuperältään Ruotsalaisia ja 21 %:tia saksalaisia, eli ruotsalaisten osuus on vain viidennes, vaikka aatelisto ruotsia puhuukin pääasiassa, tai puhui ...

    • Noista suvuista

      oli huomattava osa alunperin nimenomaan ruotsinkielistä talonpoikaistoa. Suomnekielisiä oli vähemmistö.

      "Mutta aateliskalenterin mukaan noin 40 %:tia Suomen aatelistosta on alkuperältään suomalaisia talonpoikaissukuja, eli Suomen kieli sille oli todennäköisesti varsin tuttu ..."

      • näin se on

        Ei pidä paikkaansa, ruotsinkieli sai vahvan aseman vasta 1700 luvulla, kun Balttia oli menetetty ja valtakuntaa piti turvallisuusyistä tiivistää, silloin tehtiin suunnitelmia valtakunnan "ruotsalaistamisesta" ja tuli lait ja säännökset, joissa säätyjen edustajilta alettiin vaatia ruotsinkielen taitoa, tätä vaatimusta ei kumminkaan ulotettu koskaan talonpoikaissäätyyn.

        Aikaisemmin vahvoja kieliä Ruotsin valtakunnassa olivat Saksa kauppakieleinä, sekä Latina kirkon piirissä, muutos ruotsinkieleen lähti hiljalleen liikkeelle vasta Kustaa Vaasan noustua valtaan, aatelisto ruotsalaistui ensimmäisenä näiden Kustaa Vaasan poikien käynnistämissä valtataisteluissa, kun alkuperäinen aatelisto Suomessa teloitettiin tavallaan pois ja uudet aateliset nousivat palkkasotilaiden piiristä.

        Alunperin aatelissäätyyn pääsi kaikki, joilla oli tarpeeksi rahaa siihen, eli pystyi varustamaan ratsusotilaan kuninkaan käyttöön, muuta vaatimusta ei ollut.

        Ruotsi ei itseasiassa ole koskaan määritellyt valtiolle omaa kieltä, eli hallintokieltä, sitä ei ole vieläkään vaikka ruotsalaistaminen on aina käytäntönä kun maahanmuuttajia koulutetaan.


    • Kaarle IX osasi suomea sujuvasti. Ennen valtaannousuaan Nuijasodan aikana hän kirjoitti suomenkielisen julkisen kirjeen valtaamansa Turun asukkaille.

      Aateliston suomen osaamistaso vaihteli. Ennen 1700-lukua sen osaaminen oli yleistä, mutta sitten tilanne kehittyi seuraavaksi: täysin ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla se oli olematonta, mutta sisämaan suomenkielisillä alueilla, missä palvelusväki ja naapuritilojen asukkaat puhuivat suomea, myös aatelisto ymmärsi sitä ainakin auttavasti.

      Hieman aiheen vierestä kirjoittaen mainitsen seuraavan asian: 1700-luvulla oli tavallista että Venäjän keisarihoviin palkattiin Pietarin ympäristön suomenkielisiä asukkaita, heitä pidettiin kaikkein luotettavimpina. Koska palvelusväki puhui suomea, arvellaan (nimenomaan arvellaan, tästä ei ole todisteita) että Venäjän korkein aatelisto ja keisariperhe osasivat hieman suomea koska elivät koko elämänsä kuullen palvelijoiden käyttävän sitä. Aleksanteri I:llä oli henkilökohtaisessa komennossaan inkeriläisistä, siis suomeapuhuvista, koottu kaarti ja sitäkin kautta hän varmaan oppi hieman kyseistä kieltä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin kaivattusi

      Ja sinun juttusi kaatui?
      Ikävä
      190
      8627
    2. En löydä sinua

      En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k
      Ikävä
      26
      4788
    3. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      50
      4248
    4. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      62
      3817
    5. Opettelen sun jokaisen virheen

      ja rakastan sua.
      Ikävä
      51
      3226
    6. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      50
      3000
    7. Ne oli ne hymyt

      Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä
      Ikävä
      26
      2686
    8. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2491
    9. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      45
      2359
    10. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      38
      2223
    Aihe