En päästä ketään lähelleni, en kerro kenellekkään mitä kaikkea kannan sisälläni. Tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa, mutta tietoisesti jätän ystävystymästä kehenkään.
Kadehdin ihmisiä jotka kykenevöt näyttämään tunteensa sponttaanisti, ilman että he arvioivat kuinka se tuöe vaikuttamaan muihin. En kerro mitä tunnen koska se tuottaisi muille murhetta, en halua sitä. En halua että muut joutuvat "kärsimään" takiani millään tavalla. Sanotaan että puhuminen helpottaa.. .En enää usko siihen, kukaan ei kuitenkaan ymmärrä asioita niin kuin itse ne ajattelen, joten mitä se hyödyttää kertoa tunteistaan kenellekkään kun kukaan ei kuitenkaan kykene niitä ymmärtämään?
Mutta tapani ajatella on tuhonnut minut sisältä, tiedän sen itsekkin. Ulos päin en näytä enää mitään. Ymmärrän vitsin mutten enää naura. JA kun kukaan ei näe sisinpääni, kaikki näkevät vain tämän synkä'n ja harmaan ulkokuoren jonka olen luonut torjuakseni itseni muilta, jotta kukaan ei kykenisi luomaan minuun sen suurempaa sidettä.
Minun murheeni, koko elämäni jolla ei tunne enää olevan mitään suuntaa, on minun vastuullani, minun taakkani kannettava. en halua jakaa sitä koska se vaikuttaisi muihin.
Väärä tapa ajatella, tiedän.. Mutta ainakin se estää minua vahingoittamasta itseäni tai muita.
Kadehdin ihmisiä jotka kykenevöt näyttämään tunteensa sponttaanisti, ilman että he arvioivat kuinka se tuöe vaikuttamaan muihin. En kerro mitä tunnen koska se tuottaisi muille murhetta, en halua sitä. En halua että muut joutuvat "kärsimään" takiani millään tavalla. Sanotaan että puhuminen helpottaa.. .En enää usko siihen, kukaan ei kuitenkaan ymmärrä asioita niin kuin itse ne ajattelen, joten mitä se hyödyttää kertoa tunteistaan kenellekkään kun kukaan ei kuitenkaan kykene niitä ymmärtämään?
Mutta tapani ajatella on tuhonnut minut sisältä, tiedän sen itsekkin. Ulos päin en näytä enää mitään. Ymmärrän vitsin mutten enää naura. JA kun kukaan ei näe sisinpääni, kaikki näkevät vain tämän synkä'n ja harmaan ulkokuoren jonka olen luonut torjuakseni itseni muilta, jotta kukaan ei kykenisi luomaan minuun sen suurempaa sidettä.
Minun murheeni, koko elämäni jolla ei tunne enää olevan mitään suuntaa, on minun vastuullani, minun taakkani kannettava. en halua jakaa sitä koska se vaikuttaisi muihin.
Väärä tapa ajatella, tiedän.. Mutta ainakin se estää minua vahingoittamasta itseäni tai muita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.