Vailla apua ..

Vaikutat olevan aika nuori ?
Vastaan kysymyksiisi, mutta ole kiltti ja lue tekstini loppuun asti

1.En.
2. riippuu juotko samalla.
3. Oksentaminen on aina vaarallista ja se että ensimmäisellä oksennuskerralla tulee verta on ainakin minun mielestäni melko epätodennäköistä. Mutta "aivan normaalia" ei ole edes se tahallinen oksentaminen.

Pyysit olemaan kertomatta mitään siitä miten elämäsi menee pilalle ja niin edespäin. ymmärrän sua kyllä, mutta kerron tähän nyt ihan kaikille ketä tän lukee.
Itse joskus 13 vuotiaana sairastin anoreksiaa. Aina kun söin jotain teki mieli oksentaa. Yrityksistäni huolimatta en saanut oksennettua. ainoa mitä siinä itselleni sain aiheutettua oli järkyttävä pääkipu ja huono olo.
Olin epätoivoinen ja etsin netistä oksennusvinkkejä ja sensellaista.
Jossainvaiheessa parannuin anoreksiasta. Tai ainakin fyysisesti..
Nyt sairastan bulimiaa. Se alkoi yhdestä harmittomasta oksentamisesta. Söin silti edelleen normaalisti ja oksentelin vain sillointällöin.
ysin loppuaikoina koulumotivaationi putosi nolliin. Masennuin. Välit mun vanhempien kanssa meni melkeen kokonaan ja en jaksanut lähteä kavereideni kanssa enää mihinkään. nykyään en voi syödä yhtään mitään tuntematta hirveää syyllisyyttä. En yhtään mitään.
Muutaman kerran olen tukkinut viemärin oksennuksellani. (sitä häpeän määrää ku porukat tajus.......)
naamani on turvonnut, lauluääneni huonontunut äänen kähentymisen myötä ja ihoni näyttää kamalalta.

Ennen mä jotenkin arvostin ja ihannoin syömishäiriöisiä. niin sairasta kun se onkin..
ajattelin vaan että jeejee hienoo kun laihtuu noin helposti. mutta faktahan on se että tämä ei ole helppoa, ja se pysyvä laihtuminenkin tällä tavalla niin epätodennäköistä ettei se ole minkäänlaisen vaivan arvoista. Voin ihan kokemuksesta sanoa että sen 2 viikkoa voi olla suht. tyytyväinen itseensä, mutta sitten se paino taas nousee korkojen kanssa takasin. ainakin siis omalla kohdallani. Ennen se vaan tuntu niin hienolta että oli joku tällänen "salaisuus" sellanen ongelma mitä kavereilla ei ollu. kun luuli että oli parempi kuin muut. taisiis...nii.

Kyllä mäkin sinuna nyt varmaan ajattelisin et " nojoo iha sama ei tää lähe käsistä ja ei täst mitää ongelmii tuu"

Joskus mä ajattelin noin.
nyt kärsin tän takia rytmihäiriöstä. mua sattuu.
hemoglopiini on tosi huono ja kaikki veriarvot perseellään.
en jaksa tehdä mitään.

Nyt joka ilta mietin että heräänkö enää seuraavana aamuna.
Nyt sen ymmärtää ettei oo oikeesti mitään hienoo olla sairas. Kadun niin paljon että koskaan menin edes aloittamaan tämän.
kaikenlisäksi täytyy nyt vielä ilmoittaa tähän, että olen edelleen oikeastaan normaalipainossa. Ja kerron tän ihan vaan siksi että itse joskus luulit että tää on maailman paras ja hienoin tapa laihduttaa.

Mä en sano että pilaat elämäsi jos aloitat. Sanon vaan, että et oikeesti halua joutua tähän helvettiliseen kierteeseen.

Joo, ei pienet ruokamäärät tahdo tulla ulos. Varsinkaan joku makaroni tai riisi. Oli tässä taas rahat loppu ahmimisen ja oksentelun takia loppukuusta niin söin pelkästään riisiä muutaman päivän. Siitä huolimatta piti yrittää oksentaa, ja eihän sieltä mitään muuta tullut kuin juotu vesi. Mitä rasvaisempi ruoka, sen helpommin sen oksentaa.