maalämmön turbotus

Minkäläinen lämmön vaihdin olisi hyvä ilmanvaihdon poisto-kanavaan, jolla siirtäisi ilmanvaihdosta ulosmenevästä hukkalämmöstä->maalämmön koneelle menevään keruu putkeen??

,eli kierrättäisi keruuputken nesteen maasta tullessaan ilmanvaihdon kautta maalämpö pumpulle.

,kävisikö hommaan esim.auton kuparinen sisätila-lämmittimen kenno? ,ja paljonkohan hyötysuhde paranee jos keruu piirin menevää lämpötilaa saa nostettua ,vaikka 3.astetta?

Onko järkeä Häh?
35964
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 35

Vanhimmat

kuulostaisi fiksulta.

Tarttis jonkun LVI-insinöörin laskea se hyötysuhde, kun itse en osaa.

Eikös se PILP (poistoilmalämpöpumppu) ole idealta tämän suuntainen?

Äänestä

No ei jollain 50 litraa/s ilman virtauksella paljon nosteta mitään. Muutamaa kymmentä vattia voi saada.

Äänestä

Aivan turhaa ei toimi. Hyvä lto on ok ja tuloilmakin lämpenee samalla. Maalämpö käy sitten joutavaksi jonka voit myydä vaikka ´Venäjälle.

Äänestä

Hyötyä järjestelmästä saisi, jos maapiiriin menevän liuoksen lämpötila olisi alhaisempi kuin jäteilman lämpötila. Hyöty kylläkin hukkaantuu järjestelmän kalleuteen verrattuna siitä saatavaan hyötyyn. Vuosittainen säästö ei voi olla edes 1000 kwh. Jäteilma sisältää myös LTO-kennon jälkeen vesihöyryä. Jos maapiiriin menevän nesteen lämpötila olisi alle nollan, jäätyisi kenno nopeasti umpeen.

Äänestä
  • Eipä tullut heti mieléen. Suuremman hyödyn saisi lämmittämällä maapiiristä otetulla haaralla raitisilmaa. Vuosittainen hyöty on 1000-2000 kwh. Tällaisia järjestelmiä on käytössä.

    Äänestä

Ei ei oo järkeä. Vai mitä? Häh.

Jäteilman lämpö ei tippuisi pätkän vertaa. Mistäköhän luulisit sitä energiaa tulevan? TIetenkin sillä edellytyksellä, että talossa on LTO.

Jos tavalliseen normiataloon puhalletaan about 70 ltr/s, niin voit hyvin miettiä onko auton lämppärin kenno tuohon riittävä ja hiljainen.

Aivan näin vinkkinä, että hyvän LTO:n jäteilma on kovilla pakkasilla reilusti pakkasella. Maapiiristä tuleva neste on about 1 asteista.

Äänestä

Tuommoinen viritys on maalämpöfoorumilla yhdellä jampalla käytössä, mutta se lienee vasta asennettu.

Joku auton kenno jäteilmakanavaan...maksaa pari kymppiä: http://www.ebay.de/sch/i.html?LH_BIN=1&_nkw=Wärmetauscher&rt=nc&LH_ItemCondition=11&_dmpt=DE_Autoteile&_ds=1&_fcid=70&_fln=1&_localstpos=&_sc=1&_sop=15&_ssov=1&_stpos=&_trksid=p3286.c0.m1539&gbr=1

Äänestä

kyllä nyt vaikuttaa siltä että maalämmön käyttäjä haaveilee pilpistä.ehkä
tulevaisuudessa pystytään hyödyntämään mlp ja pilpin vahvuudet.

Äänestä
  • Löytyykö linkkiä maalämpöfoorumin linkkiin? ,homma kiinnostaa. Suomessa on 70% ajasta poistoilman lämpö reilusti +puolella.

    Äänestä

  • ihi kirjoitti:

    Löytyykö linkkiä maalämpöfoorumin linkkiin? ,homma kiinnostaa. Suomessa on 70% ajasta poistoilman lämpö reilusti +puolella.

    Maalämpöfoorumin käyttäjä: Xargo

    Hänellä on moinen "turbotus"

    Äänestä

  • ljghölh kirjoitti:

    Maalämpöfoorumin käyttäjä: Xargo

    Hänellä on moinen "turbotus"

    Ja moisella turbotuksella tulee vuosisäästöä n.10e/vuosi.

    Äänestä

Laskepa nyt huviksesi paljonko 70l/s ilmaa sisältää energiaa, jos pystyt siitä hyödyntämään vaikka keskimäärin 10 astetta. Ja sitten laske paljonko se vaikuttaa maapiirin lämpötilaan.

Äänestä

Tuo on muuten noin 900 W brutto.

Äänestä

Ei mitään hyötyä. Lämmön saa hyödynnettyä vain lämpimään aikaan, jolloin mlp käy harvoin. Kylminä aikoina taas iv-koneen lto ottaa lämmön tuloilmaan.

Äänestä
  • No olkoon se homma sitten, seuraava:
    -kuinka mielestänne toimii "turbotus" ilman vaihtoon, käyttäen maalämmön(kompressorin yms.) hukkalämpöä ilmanvaihtokoneen tuloilman esi-lämmittämiseen?? Eli kun maalämpö kone LTO on asennettu tekniseen tilaan, (jossa on painovoimainen ilman vaihto), nousee pienen teknisen tilan lämpö helposti yli 25c. ,eli kaikessa yksinkertaisuudessaan asennetaan tekniseen tilaan 100mm lautasventiili LTO:n tulo ilma putkeen, jolloin tuloilma esi lämpenee teknisen tilan hukkalämmöllä.(150mm putki pidetään edelleenkin ulos auki, lämmin ilma sekoittuu, koska 100mm reikä on lähempänä konetta ja luonnollisesti teknisestä tilasta ulos menevä lautas venttiili pidetään reilusti auki.)

    Onko järkeä??

    Äänestä

  • ihi kirjoitti:

    No olkoon se homma sitten, seuraava:
    -kuinka mielestänne toimii "turbotus" ilman vaihtoon, käyttäen maalämmön(kompressorin yms.) hukkalämpöä ilmanvaihtokoneen tuloilman esi-lämmittämiseen?? Eli kun maalämpö kone LTO on asennettu tekniseen tilaan, (jossa on painovoimainen ilman vaihto), nousee pienen teknisen tilan lämpö helposti yli 25c. ,eli kaikessa yksinkertaisuudessaan asennetaan tekniseen tilaan 100mm lautasventiili LTO:n tulo ilma putkeen, jolloin tuloilma esi lämpenee teknisen tilan hukkalämmöllä.(150mm putki pidetään edelleenkin ulos auki, lämmin ilma sekoittuu, koska 100mm reikä on lähempänä konetta ja luonnollisesti teknisestä tilasta ulos menevä lautas venttiili pidetään reilusti auki.)

    Onko järkeä??

    Eiku tuollaisen ylilämmön ratkaisu on kiertoilmatoiminto, joka on vakiona esim ilto 440:ssa. Siinä ylilämpöiseen tilaan tai huoneiston kattoon lämpimään kohtaan laitetaan poistoventtili ja 125mm putki vedetään lto 440 kiertoilmatuloon. Ilton sisällä kiertoilma sekoittuu ulkoilmaan ja nostaa ulkoilman kennolle menevää lämpötilaa ja samalla koko lvikoneen hyötysuhdetta.

    Äänestä

  • ilt 440 kirjoitti:

    Eiku tuollaisen ylilämmön ratkaisu on kiertoilmatoiminto, joka on vakiona esim ilto 440:ssa. Siinä ylilämpöiseen tilaan tai huoneiston kattoon lämpimään kohtaan laitetaan poistoventtili ja 125mm putki vedetään lto 440 kiertoilmatuloon. Ilton sisällä kiertoilma sekoittuu ulkoilmaan ja nostaa ulkoilman kennolle menevää lämpötilaa ja samalla koko lvikoneen hyötysuhdetta.

    Kiertoilmatoiminto lähentelee täysin turhaa ominaisuutta. Tuohan ei tee mitään muuta kuin kierrättää samaa likaista ilmaa ympäri taloa. Vaikutus on aivan sama kuin jos laittaa pöytätuulettimen takan päälle.

    Hyötysuhteeseen tuolla ei ole mitään merkitystä.

    Äänestä

  • Ei aivan näin kirjoitti:

    Kiertoilmatoiminto lähentelee täysin turhaa ominaisuutta. Tuohan ei tee mitään muuta kuin kierrättää samaa likaista ilmaa ympäri taloa. Vaikutus on aivan sama kuin jos laittaa pöytätuulettimen takan päälle.

    Hyötysuhteeseen tuolla ei ole mitään merkitystä.

    Ei todellakaan ole sama vaikutus kiertoilmatoiminoola kuin pöytäätuulettimellä. Ilto 440:ssa keirtoilma kulkee samaa reittiä kuin ulkoilma, eli kahden suotimen ja lto kennon läpi. Kiertoilma säädetään poistoventtilillä 10-20% ulkoilmamäärästä. Se esilämmittää tuloilman ja näin ollen nostaa ivkoneen antamaa huonelämpöä. Eikä se mitään likaista ilmaa kierrätä, tietenkin kiertoilmaventtiili sijoitetaan sellaiseen paikkaan, jossa ilman on lämpöistä ja puhdasta kuten tulisijan läheisyyteen tai korkeimpaan kohtaan asuntoa.

    Äänestä

  • oplmkk kirjoitti:

    Ei todellakaan ole sama vaikutus kiertoilmatoiminoola kuin pöytäätuulettimellä. Ilto 440:ssa keirtoilma kulkee samaa reittiä kuin ulkoilma, eli kahden suotimen ja lto kennon läpi. Kiertoilma säädetään poistoventtilillä 10-20% ulkoilmamäärästä. Se esilämmittää tuloilman ja näin ollen nostaa ivkoneen antamaa huonelämpöä. Eikä se mitään likaista ilmaa kierrätä, tietenkin kiertoilmaventtiili sijoitetaan sellaiseen paikkaan, jossa ilman on lämpöistä ja puhdasta kuten tulisijan läheisyyteen tai korkeimpaan kohtaan asuntoa.

    No ei se mitään säästöä ainakaan tuo, koska huoneilmaa kierrätetään. Usein tuosta on pelkkää haittaa, kun kanavat kulkevat kylmissä tiloissa, jolloin syntyy lämpöhäviötä.

    Äänestä

  • oplmkk kirjoitti:

    Ei todellakaan ole sama vaikutus kiertoilmatoiminoola kuin pöytäätuulettimellä. Ilto 440:ssa keirtoilma kulkee samaa reittiä kuin ulkoilma, eli kahden suotimen ja lto kennon läpi. Kiertoilma säädetään poistoventtilillä 10-20% ulkoilmamäärästä. Se esilämmittää tuloilman ja näin ollen nostaa ivkoneen antamaa huonelämpöä. Eikä se mitään likaista ilmaa kierrätä, tietenkin kiertoilmaventtiili sijoitetaan sellaiseen paikkaan, jossa ilman on lämpöistä ja puhdasta kuten tulisijan läheisyyteen tai korkeimpaan kohtaan asuntoa.

    Kyllä, nostaa hieman iv-koneen antamaa lämpöä, mutta kokonaisuutena viilentää huonelämpöä. Siksi niitä ei uusiin taloihin laiteta. 90-luvun juttuja. Se miinus tulee yhtälöön tietty kanavista.

    Äänestä

Aloittaja on oikeilla jäljillä, hän tarkoittaa ilmeisesti lämmönkeruunesteen kaivosta/maapiiristä lämmittämistä jollain muullla energialla, eli käytännössä juuri iv/lto laitteen keskitetyllä poistoilmalla. Toinen vaihtoehto on aurinkolämpö.
Lämpimämpi neste tuo mukanaan aina paremman hyötysuhteen.

Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi, lämmittää joko keruunestettä sen tulo tai poistopuolelle eli ennen tai jälkeen mlp-pumpun.

Lämmittämällä suoraan tulevaa lämmönkeruunestettä saadaan sen lämpötilaa nostettua dramaattisestikin, mutta jos se tehdään esim aurinkolämmöllä, siten että keruupiirin tulossa on lämmönvaihdin, niin hyötyä saadaan lähinnä silloin kun sitä huonoiten voidaan hyödyntää. Poislukien esim kohteet joissa on äärimmäisen kova käyttöveden kulutus ympäri vuoden.

Järkevämpi vaihtoehto on yleensä lämmittää paluukiertoa, eli "ladata kaivoa". Tällöin pumpulle saatava neste on tasaisesti ympäri vuoden normaalia lämpimämpää.

Tärkeä seikka on kuitenkin se, että ymmärretään eri pumppumerkkien erot myös maalämpöpuolella. On suuria eroja eri valmistajien laitteissa kuinka korkean lämpöistä tulonestettä ne voivat ottaa vastaan ja miten se vaikuttaa hyötysuhteeseen, ja siksi kaikilla merkeillä ei ole mitään mieltä lähteä lämmittämään keruupiiria tai nestettä.

Yleisesti ottaen ns.bulkkitavara eli yleisimmät merkit jotka ovat toiminnallisia kompromisseja ovat huonoimpia tässä.

PILP:llä ei ole mitään tekemistä sen kanssa mitä aloittaja kysyi.

Äänestä
  • Ei näin.

    Eiköhän kuitenkin ole huomattavasti fiksumpaa lämmittää suoraan varaajaa tuolla auringolla, kuin maapiiriä.

    Jos LTO:n jäteilma on pakkasella, niin ei tuo maapiiristä tulevaa nestettä mitenkään lämmitä, vaan päinvastoin kylmentää.

    Miksi maapiirin poistopuolta pitäisi lämmittää? Jotta maa lämpenisi? Olitko vakavissasi?

    Ainoa hyöty voisi olla, jos LTO:n raitisilmaa esilämmitettäisiin. Tuosta saatava hyöty aika olematon vuositasolla, joten ei kannata investointeja. Lämmitys tapahtuu enen lämmönvaihdinta, joten energiasta menetetään LTO:n hyötysuhteen verran, eli nettohyöty olematon ja tämänkin vain silloin kun ilma on kylmempää kuin maapiiri.

    Äänestä

  • Joopa joo kirjoitti:

    Ei näin.

    Eiköhän kuitenkin ole huomattavasti fiksumpaa lämmittää suoraan varaajaa tuolla auringolla, kuin maapiiriä.

    Jos LTO:n jäteilma on pakkasella, niin ei tuo maapiiristä tulevaa nestettä mitenkään lämmitä, vaan päinvastoin kylmentää.

    Miksi maapiirin poistopuolta pitäisi lämmittää? Jotta maa lämpenisi? Olitko vakavissasi?

    Ainoa hyöty voisi olla, jos LTO:n raitisilmaa esilämmitettäisiin. Tuosta saatava hyöty aika olematon vuositasolla, joten ei kannata investointeja. Lämmitys tapahtuu enen lämmönvaihdinta, joten energiasta menetetään LTO:n hyötysuhteen verran, eli nettohyöty olematon ja tämänkin vain silloin kun ilma on kylmempää kuin maapiiri.

    Maapiirin lämmittäminen auringolla on hyvinkin fiksua. Näin on siksi, että aurinko paistaa silloin, kun lämpöä ei taloon tarvita. Jos aurinkokeräin mitoitetaan niin, että se vielä esim. lokakuussa tuottaa järkevästi lämpöä, on se reippaasti ylimitoitettu kesällä. Kun lämpö ajetaan tällöin MLP:n maapiiriin, saadaan talvella MLP:lle hiukan lämpimämpää nestettä -> MLP:n COP nousee.

    Äänestä

  • AM kirjoitti:

    Maapiirin lämmittäminen auringolla on hyvinkin fiksua. Näin on siksi, että aurinko paistaa silloin, kun lämpöä ei taloon tarvita. Jos aurinkokeräin mitoitetaan niin, että se vielä esim. lokakuussa tuottaa järkevästi lämpöä, on se reippaasti ylimitoitettu kesällä. Kun lämpö ajetaan tällöin MLP:n maapiiriin, saadaan talvella MLP:lle hiukan lämpimämpää nestettä -> MLP:n COP nousee.

    Voi hyvä ystävä anna minun kaikki kestää.

    Äänestä

Huuhaata koko turbo hahahhahhhhaaaaa

Äänestä
  • LTO:n tuloilman esi lämmitys teknisen tilan hukka lämmöllä:
    -Tässä arvoja tuloilman esilämmityksestä teknisentilan hukkalämmöllä, selvennyksenä tässä ei kierrätetä mitään jäte ilmaa mistään ,vaan osa tuloilmasta otetaan teknisen tilan läpi,hyödyntäen maalämpökoneen hukka lämpöä:
    LTO:na Vallox digit se(ristivirta kennolla, sähkövastus ei päällä).
    Ulkolämpötila molemmissa mittauksissa sama 1c

    Konenäytön lämpötilat, tuloilma vain ulkoa:
    Ulko 1c
    sisä 22c
    tulo 14c
    Jäte 13c

    Konenäytön lämpötilat, tuloilma ulkoa teknisentilan läpi(100mm lautas venttiili täysin auki):
    Ulko 8c
    Sisä 22c
    Tulo 17c
    Jäte 13c

    ,eli tällöin saadaan asunttoon tulevan ilman lämpöä nostettua 3c"ilmaiseksi", sekä todennäköisesti LTO:n kenno ei jäädy yhtä paljon/nopeasti,koska tuleva ilma on lämpimämpää. Ulkoilman lämpötila muuttuu näytössä, koska laite mittaa ulkolämpötilan LTO:n sisältä(anturi ei ole ulkona).

    Äänestä

  • ihi kirjoitti:

    LTO:n tuloilman esi lämmitys teknisen tilan hukka lämmöllä:
    -Tässä arvoja tuloilman esilämmityksestä teknisentilan hukkalämmöllä, selvennyksenä tässä ei kierrätetä mitään jäte ilmaa mistään ,vaan osa tuloilmasta otetaan teknisen tilan läpi,hyödyntäen maalämpökoneen hukka lämpöä:
    LTO:na Vallox digit se(ristivirta kennolla, sähkövastus ei päällä).
    Ulkolämpötila molemmissa mittauksissa sama 1c

    Konenäytön lämpötilat, tuloilma vain ulkoa:
    Ulko 1c
    sisä 22c
    tulo 14c
    Jäte 13c

    Konenäytön lämpötilat, tuloilma ulkoa teknisentilan läpi(100mm lautas venttiili täysin auki):
    Ulko 8c
    Sisä 22c
    Tulo 17c
    Jäte 13c

    ,eli tällöin saadaan asunttoon tulevan ilman lämpöä nostettua 3c"ilmaiseksi", sekä todennäköisesti LTO:n kenno ei jäädy yhtä paljon/nopeasti,koska tuleva ilma on lämpimämpää. Ulkoilman lämpötila muuttuu näytössä, koska laite mittaa ulkolämpötilan LTO:n sisältä(anturi ei ole ulkona).

    Värkkääkö ihmiset todella tällaisia?


    Huomenta!

    Äänestä

  • joopa joo kirjoitti:

    Värkkääkö ihmiset todella tällaisia?


    Huomenta!

    Kyllä olet aivan oikeilla jäljillä, näillä energian hinnoilla ei ole aivan sama kuinka asunnon lämmitys järjestelmänsä säätää.
    http://www.kotkankiinteistopalvelu.com/energiansaasto.html

    Yhden 1. asteen lämmönpudotus asunnossa vähentää lämmityskustannuksia 5 %,joten teoriassa sinulla on mahdollisuus säästää 15% vuotuisissa lämmitys kustannuksissa!

    Äänestä

  • Ketjun aloittajalle kirjoitti:

    Kyllä olet aivan oikeilla jäljillä, näillä energian hinnoilla ei ole aivan sama kuinka asunnon lämmitys järjestelmänsä säätää.
    http://www.kotkankiinteistopalvelu.com/energiansaasto.html

    Yhden 1. asteen lämmönpudotus asunnossa vähentää lämmityskustannuksia 5 %,joten teoriassa sinulla on mahdollisuus säästää 15% vuotuisissa lämmitys kustannuksissa!

    Taitaa olla huomenen sijasta aika ehtoopuolen hommaa.

    Jos maapiirin lämpötila nousee 3 astetta, niin hieman eri asia, kuin lämmitystarpeen lasku 3 astetta, johonka sinä vertaa. Haloo!!?!?! Soiko mikään!!!

    Jos värkkäilee jotain purkkaviritystä tuollaiseen p*skaan ilmanvaihtokoneeseen, niin eikö olisi ollut helpompi ostaa heti kunnollinen.

    Mut kun tää mun korolla on aivan oikeesti pemari ku mul on nää karvanopakki....

    Äänestä

  • Ketjun aloittajalle kirjoitti:

    Kyllä olet aivan oikeilla jäljillä, näillä energian hinnoilla ei ole aivan sama kuinka asunnon lämmitys järjestelmänsä säätää.
    http://www.kotkankiinteistopalvelu.com/energiansaasto.html

    Yhden 1. asteen lämmönpudotus asunnossa vähentää lämmityskustannuksia 5 %,joten teoriassa sinulla on mahdollisuus säästää 15% vuotuisissa lämmitys kustannuksissa!

    "Yhden 1. asteen lämmönpudotus asunnossa vähentää lämmityskustannuksia 5 %,joten teoriassa sinulla on mahdollisuus säästää 15% vuotuisissa lämmitys kustannuksissa! "

    Pelkästään tuloilmaa 3 astetta lämmittämällä saadaan 15% pois lämmityskustannuksista? Mietipä nyt uudelleen. Ja teknisestä tilastako tulee loputtomiin sitten sitä hukkalämpöä, jolla tuo toteutetaan talvellakin????

    Äänestä

Tälläsia asioita miettii ihmiset joilla ei ole edes peruskoulu fysiikka hallussa, maalaisjärjesta puhumattakaan.

Äänestä

Harvoin aurinkokeräimillä pelkkää maapiiriä lämmitetään, mutta koska käytännössä oiekim mitoitetusta ja vähän vajaastakin aurinkolämpöjärjestelmästä saadaan kesällä enemmän aina energiaa kuin varaajaan voidaan varata, on järkevää työntää ylimäärä lämmönvaihtimen kautta kaivoon ja automatiikka väliin, joka suorittaa vaihdon. Näitä on tehty varsin paljon ja hyvin toimivat.

Esim tampereen Ikea, joka lämpiää carrierin maalämmöllä käyttää kaivojen lataukseen kiinteistön jääähdytyksestä saatavaa poistoenergiaa. Kiinteistö jäähdytetään kesäisin maakylmällä eli kaivojen keruunesteellä, joka tietty tässä käytössä lämpenee ja lataa kaivoja.

Käytännössä keruupiirin neste lämpiää tällä tavoin jopa 15asttetta yli "normin" /keskiarvon ja tasaantuu siihen vasta helmikuun tienoilla.

Suuren osan lämmityskautta korkea maapiirin neste parantaa cop-kerroint aniin paljon,että mlp-järjestelmä vie sähköä murto-osan verrattuna normaaliin.

Suuressa kiinteistössä säästö on todella merkittävä.

Monilla kirjoittajilla on kumma tarve huudella, vaikka heti näkee etteivät he alalla ole näitä töitä tehneet tai muutoinkaan ole aiheen kanssa tuttuja.

Äänestä
  • Kertookohan alan ammattitasosta tällaiset kirjoitukset jotain?

    Isoissa laitoksissa maanalaisia öljysäiliöitä lämmitetään kesällä aurinkoenergialla. Seuraavaksi varmaan kirjoittelet, että aurinkokeräimien ylijäämäenergialla kannattaa pientaloissa lämmittää öljysäiliötä.

    Äänestä

"Suuren osan lämmityskautta korkea maapiirin neste parantaa cop-kerroint aniin paljon,että mlp-järjestelmä vie sähköä murto-osan verrattuna normaaliin."

"Monilla kirjoittajilla on kumma tarve huudella, vaikka heti näkee etteivät he alalla ole näitä töitä tehneet tai muutoinkaan ole aiheen kanssa tuttuja."

Olikohan niin, että 1 asteen nosto höyrystimelle vähentää kompuran sähkönkulutusta n.3%. Melkoisesti saat nostaa keruupuolen lämpötilaa, jotta järjestestelmä vie MURTO-OSAN sähköä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ihi kirjoitti:

Minkäläinen lämmön vaihdin olisi hyvä ilmanvaihdon poisto-kanavaan, jolla siirtäisi ilmanvaihdosta ulosmenevästä hukkalämmöstä->maalämmön koneelle menevään keruu putkeen??

,eli kierrättäisi keruuputken nesteen maasta tullessaan ilmanvaihdon kautta maalämpö pumpulle.

,kävisikö hommaan esim.auton kuparinen sisätila-lämmittimen kenno? ,ja paljonkohan hyötysuhde paranee jos keruu piirin menevää lämpötilaa saa nostettua ,vaikka 3.astetta?

Onko järkeä Häh?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu