1.minkälaista teidän mielestänne on oikeanlainen kasvatus???
2.Miä hyviä puolia on teinivanhemmuudessa?
3. entä aikuisvanhemmuudessa???
(tarkoituksena ei ole haukkua teinivanhempia/aikuisvanhempia.. kerrotaanpa nyt vain niistä positiivisista puolista, koska niitä varmasti löytyy kummistakin tapauksista!)
2.Miä hyviä puolia on teinivanhemmuudessa?
3. entä aikuisvanhemmuudessa???
(tarkoituksena ei ole haukkua teinivanhempia/aikuisvanhempia.. kerrotaanpa nyt vain niistä positiivisista puolista, koska niitä varmasti löytyy kummistakin tapauksista!)
Vastaukset 9
Vanhimmat
1.minkälaista teidän mielestänne on oikeanlainen kasvatus???
rakkautta ja rajoja. välittämistä,huolenpitoa,luottamusta,ymmärrystä, aikaa lapselle,
2.Miä hyviä puolia on teinivanhemmuudessa?
itseni kohdalla ainakin koen että tahdon tehdä lapset nuorena,jaksaa olla heidän kanssaan(en nyt sano ettei vanhemmat äidit jaksaisi,puhun vain itsestäni) itselläni on aika iäkkäät vanhemmat,enkä murrosiässä ollenkaan siitä pitänyt! on mukana ajan hermoilla...:)
3. entä aikuisvanhemmuudessa???
no tietysti on kokemusta kaikesta enemmän, on turvattu tulevaisuus (ammatti, ehkä tulot paremmat...)
äh,nyt en saanut aikaiseksi oikeen mitään järkevää...;)
kukaan ei pidä vanhemmistaan murrosiässä...
hui... arvelinkin että mitä vain tänne kirjoittaa niin jonkun on pakko siihen heittää jotain oikein nasevaa...enkä ylläty että se on nimimerkki "mary"... joo,tiedän että murrosiässä ei vanhemmat ole suosiossa,mutta itselläni kuitenkaan ei niin paha se ikä ollut että olisin inhonnut vanhempiani..koin vain että he olivat liian iäkkäitä ymmärtääkseen minua... ja olen vieläkin sitä mieltä! olen nimittäin vasta 19v ja isäni jo reilusti päälle 70...:)
tosiaan ole ikäkysymys, kuten "mary" sanoi. Se on jokaisen teinin juttu, kellään ei ole "hyviä" vanhempia, paitsi ehkä kavereilla...
Itselläni on nuoret vanhemmat, ja inhotti kun äiti kulki samanlaisissa vaatteissa kuin minä teini-iässä...
olen kuitenkin sitä mieltä että jos vanhempani olisivat olleet vähän nuorempia niin se olisi ollut plussaa... "jokaisen teinin juttu" ei ollut kyllä minun juttu.... jos nyt ymmärrätte... jokainen on yksilö!
1. Oikeanlainen kasvatus on rakkautta, oikeiden rajojen asettamista. Kiukunpuuskia ja niistä selviämästä. Opettaminen väärästä oikeaan jne.
2. Mikä on teinivanhemmuuden raja? Itse pidän 20 rajana. Teini vanhemmuudessa ei loppujen lopuksi ollut mitään muuta hyvää kuin se lapsi. Vaikka nuorena tuntui, että mä pärjään. Mutta kuitenkin 18-19 vuotiaana halusin ehdottomasti kokea myös sen hullun bailukauden, mitä sen ikäiset yleensäki. Mutta en mä suosittele ensimmäisätä lasta yli 25. Eli MUN MIELIPIDE parhaasta iästä tehdä ensimmäinen on siinä 20-25 vuoden välillä. Silloin jaksaa parhaiten fyysisesti ja paljon paremmin henkisesti, kuin nuorempana. Jos on pakko tehdä lapsi ennen 20 niin ennemmin odottaa ainakin siihen 18. Ei ennen sitä.
3. On tullut jo tarvittavaa elämän katsomusta, on tullut kokeiltua omat rajansa ja tietää mitkä ne ovat. Kaikki baariseikkailut ja muut sekoilut, mitkä vain kuuluvat elämään on koettu. Tiedetään jo huomattavasti paremmin maailman menosta ja siitä jaksaako kuitenkin. On oppinut hallitsemaan rahansa ja ottamaan vastuuta, useammasta kuin yhdestä, ennen kaikkea myös Parisuhteesta. Vanhempana siitä huolehtii paremmin, koska sitä arvostaa ihan erillai ku nuorempana. Elämä on varmemmalla pohjalla.
Ja tuo vastuun ottaminen saa nyt niskakarvoja pystyyn, niin selvennän vähän. Teiniäiti joutuu pakon edessä kasvamaan vastuuseen, eikä se ole hyväksi kenellekkään. Nuoriäiti on jo saanut tietynlaista varmuutta omasta elämästään ja kenties jo oppinut ottamaan sitä vastuuta. Vanhemmilla äideillä on jo elämänkokemusta ja viisautta pärjätä henkisesti parhaiten.
Vastuu siitä pienestä on isompi kuin mihin monet aikuisetkaan eivät ole osanneet varautua ja näin ollen hekään eivät ole aina valmiita raskauteen. Mutta heillä on enemmän tietoa ja taitoa kasvaa siihen mitä lapsi vaatii.
Vauvat on helppo hoitaa, jopa teiniäidin. Mutta elämästä kokemattomampi äiti pakenee helpommin kun lapsi kasvaa ja tulee uhmaa ja ehkä muitakin ongelmia.
Kuitenkin jokainen tekee kuten tahtoo. Ajatellen noin ei käy minulle. Tajuamatta, että niin voi käydä alle 20 kuin päälle 30 ja siinä välissä oleville.
Ei taida vastaukset olla ihan sitä mitä odotit, mutta toivottavasti näistä on jotain apua.
1. johdonmukainen, määrätietoinen, mutta lempeä ja hellä.
2. jaksaa paremmin henkisesti ja fyysisesti.
sopeutuu helpommin muutoksiin kun ei ole kangistunut vielä kaavoihin. luovuutta ja mielikuvitusta ehkä enemmän. työ maailma ei aseta paineita eikä ole velkaa niskassa (toivottavasti)
3. elämän kokemusta enemmän. varmempi taloudellinen tilanne. tietää mitä elämältä haluaa. ei tarvitse kokeilla uusia juttuja. aikuinen on kasvanut murrosiän ja nuoruuden ohi ja on kypsä ottamaan vastuuta lapsesta.
1. Oikeanlainen kasvatus...
Ei ruumiillista kuritusta. Siinä pääsääntö.
Tässä menisi kyllä koko päivä luetellessa.
2. ja 3. Vanhemmuutta molemmat. Eivät poikkea niin kovasti toisistaan. Molemmissa hyvät ja huonot puolensa.
1. Ei "ruumiillista kuritusta", rakastavaa, opastavaa, hyväksyvää kasvatusta, jossa asetetaan lapselle tietyt rajat.
2. teinit jaksavat leikkiä lapsiensa kanssa toivottavasti, innostunut ote asioihin, koska näillä nuorilla niin paljon vielä uusia asioita edessä
3. elämänkokemus, taloudellinen tilanne parempi
-> turvallinen elinympäristö lapselle,