Buster XL, Silver Hawk - nousulistat pois

"Vasta, kun vene nousee ulompien nousulistojen varaan alkaa tapahtua."

Olisko tuossa pienehkö ajatusvirhe?

Välittäjä_LKV kirjoitti:

"Vasta, kun vene nousee ulompien nousulistojen varaan alkaa tapahtua."

Olisko tuossa pienehkö ajatusvirhe?

superturbiinikannet siis eivät kestäneet putkien taivutusta?

"Paine on suurin roiskeen juuressa joka aiheuttaa nosteen. Muu vedenalainen osa lähinnä aiheuttaa kitkavastusta."

Noste ja nostovoima ovat eri asioita, mutta jos tarkoitat nostovoimaa, niin em ajatuskulku ei voine pitää paikkaansa.

e.d.k kirjoitti:

"Paine on suurin roiskeen juuressa joka aiheuttaa nosteen. Muu vedenalainen osa lähinnä aiheuttaa kitkavastusta."

Noste ja nostovoima ovat eri asioita, mutta jos tarkoitat nostovoimaa, niin em ajatuskulku ei voine pitää paikkaansa.

Lue lisää

http://forum.surfermag.com/forum/showflat.php?Cat=0&Number=2192763&Main=2171765

Katsopa tuosta viestikerusta... Siinä on keskivaiheilla surffaritypyn alapuolellla kuva siitä miten paine plaanavassa kappaleessa jakautuu. paine on suuri juuri sillä kohtaa jossa roiske kääntyy suoraan kohti pohjaa.

Nousulistattomat veneet ovat taloudellisempia maltillisilla noin alle 25 solmun nopeuksilla, kuin vastaavat nousulistalliset. Tilanne muuttuu, kun nousulistattoman version palteet alkanat nousta vedestä suuremmilla nopeuksilla. Tällöin optimaalinen pohjanleveys on ylitetty ja tarvitaan nousulistojakin.

Itse ajan kyllä pääsääntöisesti 18-24 solmun nopeuksilla ja todella harvoin yli 30 solmua, jossa nousulistoista voisi olla hyötyä.

joilonaama kirjoitti:

http://forum.surfermag.com/forum/showflat.php?Cat=0&Number=2192763&Main=2171765

Katsopa tuosta viestikerusta... Siinä on keskivaiheilla surffaritypyn alapuolellla kuva siitä miten paine plaanavassa kappaleessa jakautuu. paine on suuri juuri sillä kohtaa jossa roiske kääntyy suoraan kohti pohjaa.

Nousulistattomat veneet ovat taloudellisempia maltillisilla noin alle 25 solmun nopeuksilla, kuin vastaavat nousulistalliset. Tilanne muuttuu, kun nousulistattoman version palteet alkanat nousta vedestä suuremmilla nopeuksilla. Tällöin optimaalinen pohjanleveys on ylitetty ja tarvitaan nousulistojakin.

Itse ajan kyllä pääsääntöisesti 18-24 solmun nopeuksilla ja todella harvoin yli 30 solmua, jossa nousulistoista voisi olla hyötyä.

Lue lisää

Veneen pohjaanhan vaikuttaa nosteen aiheuttama paine ja veneen liikkuessa veden dynaaminen paine joka voi olla pohjan eri osilla positiivinen tai negatiivinen.
Jos jätetään tilapäiset pienet vaihtelut ja ilman vastus pois, on em. paineiden summa aina sama kuin veneen paino ja painevoiman keskiö on aina veneen painopisteen kohdalla (tarkkaan ottaen hieman poikkeaa putkurin/purjeiden aiheuttaman momemtin vuoksi).
Venettä pinnalla kannattava voima on siis suuruudeltaan ja vaikutuspisteeltään miltei sama myös liikkuvassa veneessä, vene hakeutuu aina sellaiseen asentoon, jossa voimien tasapaino toteutuu.

Linkin kuvassa on vain periaate veden liikkeestä syntyvästä voimasta, ja sen käytöstä laudan liikevoimana.
Kyseisten alumiiniveneiden pohjassa olevat nousulistat ovat niin pieniä että ne eivät kanna venettä, listojen ensisijainen tarkoitus on rajata v-pohjan ulospäinvirtausta kulkuasennon parantamiseksi ja suurin hyöty lienee juuri liukukynnyksen tienoilla !

e.d.k kirjoitti:

Veneen pohjaanhan vaikuttaa nosteen aiheuttama paine ja veneen liikkuessa veden dynaaminen paine joka voi olla pohjan eri osilla positiivinen tai negatiivinen.
Jos jätetään tilapäiset pienet vaihtelut ja ilman vastus pois, on em. paineiden summa aina sama kuin veneen paino ja painevoiman keskiö on aina veneen painopisteen kohdalla (tarkkaan ottaen hieman poikkeaa putkurin/purjeiden aiheuttaman momemtin vuoksi).
Venettä pinnalla kannattava voima on siis suuruudeltaan ja vaikutuspisteeltään miltei sama myös liikkuvassa veneessä, vene hakeutuu aina sellaiseen asentoon, jossa voimien tasapaino toteutuu.

Linkin kuvassa on vain periaate veden liikkeestä syntyvästä voimasta, ja sen käytöstä laudan liikevoimana.
Kyseisten alumiiniveneiden pohjassa olevat nousulistat ovat niin pieniä että ne eivät kanna venettä, listojen ensisijainen tarkoitus on rajata v-pohjan ulospäinvirtausta kulkuasennon parantamiseksi ja suurin hyöty lienee juuri liukukynnyksen tienoilla !

Lue lisää

Mikäli ihan tarkkoja ollaan, niin jokaiselle painolle pohjakulmalle ja nopeudelle löytyy optimaalinen pohjan leveys.

Esimerkiksi 1000 kg painoisen veneen, jossa on 18 asteen pohjakulma, optimaaliset pohjan (tai nousulistojen suuremmilla nopeuksilla) leveydet ovat seuraavia:

20 kn --> 1,70 m
25 kn --> 1,40 m
30 kn --> 1,12 m
35 kn --> 0,80 m

Toisaalta jos veneellä ajetaan suuremmalla kuormalla niin nuo listat ainoastaan jarruttavat menoa, samoin mikäli ajetaan pääsääntöisesti vaikkapa noin 25 solmua. Listoilla voi keulassa kuitenkin taittaa roskeita venettä jarruttamasta ja samoin ne pitävät aallokossa keulaa ylempänä, lisäten keulaan kohdistuvaa painetta. On listoilla vaikutusta veneen ajettavuuteenkin ( joskus myös positiivista) .

1500 kg veneen optimileveyksiä

20 kn --> 2,50 m
25 kn --> 2,00 m
30 kn --> 1,25 m
35 kn --> 1,10 m

500 kg veneelle:

15 kn --> 1,74 m
20 kn --> 1,15 m
25 kn --> 0,95 m

Joilonaama kirjoitti:

Mikäli ihan tarkkoja ollaan, niin jokaiselle painolle pohjakulmalle ja nopeudelle löytyy optimaalinen pohjan leveys.

Esimerkiksi 1000 kg painoisen veneen, jossa on 18 asteen pohjakulma, optimaaliset pohjan (tai nousulistojen suuremmilla nopeuksilla) leveydet ovat seuraavia:

20 kn --> 1,70 m
25 kn --> 1,40 m
30 kn --> 1,12 m
35 kn --> 0,80 m

Toisaalta jos veneellä ajetaan suuremmalla kuormalla niin nuo listat ainoastaan jarruttavat menoa, samoin mikäli ajetaan pääsääntöisesti vaikkapa noin 25 solmua. Listoilla voi keulassa kuitenkin taittaa roskeita venettä jarruttamasta ja samoin ne pitävät aallokossa keulaa ylempänä, lisäten keulaan kohdistuvaa painetta. On listoilla vaikutusta veneen ajettavuuteenkin ( joskus myös positiivista) .

1500 kg veneen optimileveyksiä

20 kn --> 2,50 m
25 kn --> 2,00 m
30 kn --> 1,25 m
35 kn --> 1,10 m

500 kg veneelle:

15 kn --> 1,74 m
20 kn --> 1,15 m
25 kn --> 0,95 m

Lue lisää

Mitä tarkoittaa optimaalinen pohjan leveys, siis minkä suhteen optimaalinen ja miksi ? ?

"Listoilla voi keulassa kuitenkin taittaa roskeita venettä jarruttamasta ja samoin ne pitävät aallokossa keulaa ylempänä, lisäten keulaan kohdistuvaa painetta"

Kerrataas vielä :
venettä pinnalla pitävä paine Ei voi olla veneen painosta poikkeava kuin hetkellisesti, eikä paineen kokonaisjakautuma voi poiketa painopisteestä (ellei vene laukkaa tai painopistettä tai muuta ulkoista voimaa muutetaan), siis pelkästään pohjan virtauksia tai listoja muuttamalla nostovoiman kokonaisvaikutusta ei voi poikkeuttaa tasapainoasemasta.

E.d.K.

? ? ? ? kirjoitti:

Mitä tarkoittaa optimaalinen pohjan leveys, siis minkä suhteen optimaalinen ja miksi ? ?

"Listoilla voi keulassa kuitenkin taittaa roskeita venettä jarruttamasta ja samoin ne pitävät aallokossa keulaa ylempänä, lisäten keulaan kohdistuvaa painetta"

Kerrataas vielä :
venettä pinnalla pitävä paine Ei voi olla veneen painosta poikkeava kuin hetkellisesti, eikä paineen kokonaisjakautuma voi poiketa painopisteestä (ellei vene laukkaa tai painopistettä tai muuta ulkoista voimaa muutetaan), siis pelkästään pohjan virtauksia tai listoja muuttamalla nostovoiman kokonaisvaikutusta ei voi poikkeuttaa tasapainoasemasta.

E.d.K.

Lue lisää

Paine vaihtelee aaltoiskuissa voimakkaasti veneen pohjakulmasta, pohjan leveydestä ja myös nousulistoista riippuen. Ei ole todellakaan sama minkä muotoinen ja levyinen runko on ja paine keskittyy käytännössä keskimäärin alueelle, josta näkyvä roske taittuu. Lähdettäessä liikkelle keula nousee, kun roskekin on keulassa ja veneen lähtiessä liukuun vene nousee aaltonsa päälle ja "roiskeaura" saavuttaa peräpalteet. huippunopeudella palteetki voivat perässä irrota vedenpinnasta kun runko nousee ylös paineen kasvaessa ja kohdistuessa pienemmälle alueelle. Aallokossa veneeseen voi kohdistua jopa yli 7 g hetkellisiä voimia, jotka eivät todellakaan jakaudu tasaisesti pohjan alueelle. Nousulistoihin ja palteisiin muodostuu voimakkaita painehuippuja. Optimaalinen veneen kulkuasento kölilinjan ja vedenpinnan suhteen on noin 4,5-5,5 astetta riippuen veneen painosta, pohjakulmasta, nopeudesta, painopisteestä ja pohjan leveydestä.

Liukkariteoriaa kirjoitti:

Paine vaihtelee aaltoiskuissa voimakkaasti veneen pohjakulmasta, pohjan leveydestä ja myös nousulistoista riippuen. Ei ole todellakaan sama minkä muotoinen ja levyinen runko on ja paine keskittyy käytännössä keskimäärin alueelle, josta näkyvä roske taittuu. Lähdettäessä liikkelle keula nousee, kun roskekin on keulassa ja veneen lähtiessä liukuun vene nousee aaltonsa päälle ja "roiskeaura" saavuttaa peräpalteet. huippunopeudella palteetki voivat perässä irrota vedenpinnasta kun runko nousee ylös paineen kasvaessa ja kohdistuessa pienemmälle alueelle. Aallokossa veneeseen voi kohdistua jopa yli 7 g hetkellisiä voimia, jotka eivät todellakaan jakaudu tasaisesti pohjan alueelle. Nousulistoihin ja palteisiin muodostuu voimakkaita painehuippuja. Optimaalinen veneen kulkuasento kölilinjan ja vedenpinnan suhteen on noin 4,5-5,5 astetta riippuen veneen painosta, pohjakulmasta, nopeudesta, painopisteestä ja pohjan leveydestä.

Lue lisää

Eh...
Aallokko ja muutkin tilapäiset häiriöt aiheuttavat poikkeavia painevaihteluja, jotka taas johtavat veneen liikkeeseen ja asentomuutoksiin veneen pyrkiessä uudelleen tasapainotilaan, kuten keulan nousu lisää painetta veneen takapäähän ym , mutta tästähän nyt ei edes ollut kyse eikä veneen liikkeistä aallokossa muutenkaan ole mitään säännöllisyyttä.

Veneen pohjan optimileveys ei tahdo aueta , joten voisitko ystävällisesti kertoa sen taustaa.

? ? ? ? kirjoitti:

Eh...
Aallokko ja muutkin tilapäiset häiriöt aiheuttavat poikkeavia painevaihteluja, jotka taas johtavat veneen liikkeeseen ja asentomuutoksiin veneen pyrkiessä uudelleen tasapainotilaan, kuten keulan nousu lisää painetta veneen takapäähän ym , mutta tästähän nyt ei edes ollut kyse eikä veneen liikkeistä aallokossa muutenkaan ole mitään säännöllisyyttä.

Veneen pohjan optimileveys ei tahdo aueta , joten voisitko ystävällisesti kertoa sen taustaa.

Lue lisää

Yksinkertaistaen jos laitat pieneen (ja kapeaan) mökkiveneeseen mummot ja muksut mukaan niin nouseeko plaaniin? Ei nouse, koska on liian kapea pohjainen vene painoonsa nähden. (poikkeukena todella pitkä ja kapea kanootti jossa painopiste perästä on kauempana). Liian leveäpohjainen kevyt vene taas "yliplaanaa" ja laukkaakin, koska kantopintaa (pohjan leveyttä) on liikaa. Venehän nousee ylöspäin vedestä plaanissa sitä mukaa mitä paine pohjassa kasvaa. Lopulta, kun nopeutta lisätään, nousee pallekin kokonaisuudessaan vedestä. Tällöin on jo pohjan optimileveys ylitetty ja veneestä voi tulla epävakaa ajettava. Tätä kompensoidaankin sitten perään asti menevillä nousulistoilla, jotka nostavat veneen taas nojaamaan "uusien palteiden varaan" . Paine listojen kohdalla on suurempi ja ne toimivat "tukijalkoina". Nopea vene (yli 40 solmua) ilman palteita voi olla varsin levoton ajettava, jos nopeus kasvaa liiaksi. Tästä huolimatta tuolla 20-25 solmun marssinopeuksilla harvoin tarvitaan nousulistoja muuhun kuin keularoiskeiden irroittamiseen rungosta hallitusti. Laitaa myöden nousevat roiskeet aiheuttavat jonkin verran lisävastusta. Lisäksi keulassa olevat listat nostavat keulaa ylös "yliplaanaamisen estämiseksi suuremmilla nopeuksilla. Kaikki vedenalaiset mutkat ja epäjatkuvuudet lisäävät veden pyörteilyä joka jarruttaa venettä, siksi nousulistoja ei nykyään enää viedä keulasta perään asti, kuin korkeintaan se ulommainen. Ilman nousulistojakin pärjää ja käytös on usein normaaliaossa miellyttävän johdonmukaisuuksia, kun listat eivät tee temppuja veden virtauksille, mikäli kyseessä on vene jonka huippunopeus ei nouse suurin piirtein yli 35 solmun.

joilonaama kirjoitti:

Yksinkertaistaen jos laitat pieneen (ja kapeaan) mökkiveneeseen mummot ja muksut mukaan niin nouseeko plaaniin? Ei nouse, koska on liian kapea pohjainen vene painoonsa nähden. (poikkeukena todella pitkä ja kapea kanootti jossa painopiste perästä on kauempana). Liian leveäpohjainen kevyt vene taas "yliplaanaa" ja laukkaakin, koska kantopintaa (pohjan leveyttä) on liikaa. Venehän nousee ylöspäin vedestä plaanissa sitä mukaa mitä paine pohjassa kasvaa. Lopulta, kun nopeutta lisätään, nousee pallekin kokonaisuudessaan vedestä. Tällöin on jo pohjan optimileveys ylitetty ja veneestä voi tulla epävakaa ajettava. Tätä kompensoidaankin sitten perään asti menevillä nousulistoilla, jotka nostavat veneen taas nojaamaan "uusien palteiden varaan" . Paine listojen kohdalla on suurempi ja ne toimivat "tukijalkoina". Nopea vene (yli 40 solmua) ilman palteita voi olla varsin levoton ajettava, jos nopeus kasvaa liiaksi. Tästä huolimatta tuolla 20-25 solmun marssinopeuksilla harvoin tarvitaan nousulistoja muuhun kuin keularoiskeiden irroittamiseen rungosta hallitusti. Laitaa myöden nousevat roiskeet aiheuttavat jonkin verran lisävastusta. Lisäksi keulassa olevat listat nostavat keulaa ylös "yliplaanaamisen estämiseksi suuremmilla nopeuksilla. Kaikki vedenalaiset mutkat ja epäjatkuvuudet lisäävät veden pyörteilyä joka jarruttaa venettä, siksi nousulistoja ei nykyään enää viedä keulasta perään asti, kuin korkeintaan se ulommainen. Ilman nousulistojakin pärjää ja käytös on usein normaaliaossa miellyttävän johdonmukaisuuksia, kun listat eivät tee temppuja veden virtauksille, mikäli kyseessä on vene jonka huippunopeus ei nouse suurin piirtein yli 35 solmun.

Lue lisää

Kerran vielä.

Esitit edellä pohjan optimileveysarvoja eri painoisille veneille.
Nniiden perusteita kyselin, missä suhteessa ne ovat optimaalisia, minkämuotoiselle pohjalle ja minkä takia ja kuinka juuri em tarkkoihin mittoihin on päädytty ? ?

Riippumatta "roiskeista", stabilisuudesta , "yliplaanauksesta" ym, mummojen kuljetus liukuvalla veneellä onnistuu riittävän tehokkaalla moottorilla pohjan leveydestä riippumatta, joten se ei oikein auta leveysmittojen tarkkaan optimointiin.

Mistä mitat ?

Mutua, vai jotain perusteitakin ?

? ? ? ? kirjoitti:

Kerran vielä.

Esitit edellä pohjan optimileveysarvoja eri painoisille veneille.
Nniiden perusteita kyselin, missä suhteessa ne ovat optimaalisia, minkämuotoiselle pohjalle ja minkä takia ja kuinka juuri em tarkkoihin mittoihin on päädytty ? ?

Riippumatta "roiskeista", stabilisuudesta , "yliplaanauksesta" ym, mummojen kuljetus liukuvalla veneellä onnistuu riittävän tehokkaalla moottorilla pohjan leveydestä riippumatta, joten se ei oikein auta leveysmittojen tarkkaan optimointiin.

Mistä mitat ?

Mutua, vai jotain perusteitakin ?

Lue lisää

http://illustrations.marin.ntnu.no/hydrodynamics/resistance/planing/index.html

Tuolla, kun laskeskelee niin asia selviää. Painopisteensijainti perästä eteenpäin (yleensä noin pohjan leveyden verran tai kolmasosa veneen pituudesta) vaan tarvitsee syöttää oikein ja käyttää pilkun sijaan pistettä. "figurea" kun klikkaa niin näkee kuvasta mitä mitoilla tarkoitetaan.

Hauskaa laskelmointia!

Joilonaama kirjoitti:

http://illustrations.marin.ntnu.no/hydrodynamics/resistance/planing/index.html

Tuolla, kun laskeskelee niin asia selviää. Painopisteensijainti perästä eteenpäin (yleensä noin pohjan leveyden verran tai kolmasosa veneen pituudesta) vaan tarvitsee syöttää oikein ja käyttää pilkun sijaan pistettä. "figurea" kun klikkaa niin näkee kuvasta mitä mitoilla tarkoitetaan.

Hauskaa laskelmointia!

Lue lisää

Tämä vanha laskentaohjelma ei ilmoita mitään optimi leveyksiä.
On laskennallinen vastus annetuille arvoille ja täydelle prismamuodolle, on hyvin epätarkka ja täysin "syvältä".

Katseles vaikka itse, hyväksyy vain vakio p0hjakulman ...20 asteeseen, antaa samat arvot pohjakulmasta riippumatta ja esimerkiksi 5000 kg painoiselle veneelle 30 kn nopeuden 160 hv teholla ! !

Uskottavaako ?

Ps Nopeusasteikko ei voi olla km/h, koska laskut pätee vain liukuvalle pohjalle.

2012