Mun selviytymistarina..

Laihtunut kirjoitti:

No joo.. otsikko on harhaanjohtava. Ei tää mikään kunnon tarina oo. Kerronpa vaan mitä mulle mun elämässäni on tapahtunu. Mä oon ollu ylipainonen, pahasti. 'Läski', niin kuin oon tottunu kuulemaan. Mä olin kiusattu koko ala-asteajan. Ja syystäkin. Olin vajaat 150 senttiä pitkä ja painoin reilut 70 kiloa. Vaikka painoindeksiä ei voida soveltaa alle 18-vuotiaisiin, oli painoindeksini yli 30. Kaikki muut olivat laihoja pikkutyttöjä, mä olin ihan toista maata, ihan erilainen. Itseluottamukseni oli nollassa. Olin surkeassa kunnossa henkisesti ja fyysisesti.Koulun jälkeen tein läksyt ja söin. Olin yksinäinen, masentunut, mulla ei ollu mitään sisältöö elämässä. Jos olisin tajunnut mahdollisuuden itsemurhaan, olisin sen tehnyt. Mutta en tajunnut sitä, Luojan kiitos. Yläasteelle mennessäni päätin asioiden muuttuvan. Halusin elää, enkä vain kärsiä. Aloitin jalkapallon harrastamisen. Olin kolme kertaa isompi kuin muut pelaajat. Aluksi minua syrjittiin joukkueessakin. En välittänyt. Jatkoin jonkin ihmeen voiman avulla harrastamista. Aloin käydä lenkillä, uimassa, tehdä lihaskuntoa ja harrastaa hyötyliikuntaa. Jätin kerralla karkit, pullat, sipsit, roskaruuan, juuston, rasvaisen lihan, kaiken lihottavan. Ja tuloksia sain. Olen nyt 163 senttinen ja painan 57 kiloa. Mussa ei oo läskiä vaan pituuteen nähden 'korkea' painoni johtuu lihaksista. Olen onnellinen, voin hyvin, minulla on paljon ystäviä ja monet pojatkin pitävät minusta. Kiusaajani elävät vaikeata aikaa, minä olen onnellinen elämässäni. Harrastan jalkapalloa edelleen ja olen yksi joukkueemme parhaista pelaajista. Olen saanut vuoden pelaaja-palkintoja ja voittanut maalintekijä-titteleitä. Liikuntanumeroni on 10 ja uskon että tulevaisuuteni on liikunnan parissa. Sanonpa vaan että ottakaa itteänne niskasta kiinni, se kannattaa!!! Ja kommentoikaa mun juttuu.. olis kiva kuulla mielipiteitä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä