Nyt se sitten kävi. Menin -nalkuttamaan- vesimiehelle, ihan huomaamattani! :( Nyt on niin huono omatunto... Valitin huomaamattani siitä ettei hänellä muka ole tarpeeksi aikaa minulle. Äh! Ja hän selvästi hieman närkästyi. Jätti ystävälliset sanat ja vastasi yksinkertaisesti miksi hänelä on jäänyt minun huomioimiseni vähemmälle. Mitenkä nyt sitten eteenpäin? Miten pyydän anteeksi? ähhhh.... Ja kaikista eniten rakastamaani henkilöä sitten menen loukkamaan... Mutta eikö se sananlaskukin niin sitten vaan sano. Ja kun sen niin hyvin tiedän, että hän inhoaa yli kaiken "isoveli valvoo"-tyyppistä juttua, luottamuksen puutetta!
Voi hiton hiton hitto!!
....................
1585
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Äh. Just niin. Mähän tässä rupesin taas panikoimaan. Ja kun panikoi, sehän saa veskarin suojelusvietin heräämään. Ja rakastan häntä taas vielä vähän enemmän kuin muutama minuutti takaperin. ÄH. :) Ei ole mitään ihanampaa kuin saada veskari jätkäkaveriksi, ei ole!