Pitäisi rakentaa pienjännitejärjestelmä taloon, mm. ovikellon sähkölle, vesikiertoisen lattialämmityksen termostaateille (kenties jollekin muullekin).
Mistä aloitan? Voitteko suositella muuntajaa? Onko tarvetta varautua sekä 12V että 24V jännitteisiin? Mitä johtoa?
paljon kysymyksiä, varmaan jossain on veppisivu, jossa on tärkeimmät asiat kerrottuna, mutta tuskin muuntajamerkeistä, eli mistä kannattaisi katsella muuntajaa?
Mistä aloitan? Voitteko suositella muuntajaa? Onko tarvetta varautua sekä 12V että 24V jännitteisiin? Mitä johtoa?
paljon kysymyksiä, varmaan jossain on veppisivu, jossa on tärkeimmät asiat kerrottuna, mutta tuskin muuntajamerkeistä, eli mistä kannattaisi katsella muuntajaa?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Periaatteessa kaapelina käy vaikka puhelinjohto kun nähtävästi tarkoituksena on vain pelkkä tehonsyöttö eikä informaation siirtoa tapahdu.
Eikös nuo asennettavat toimilaitteet ratkaise sen millaista jännitettä tarvitset?
Jos haluaa useampia jännitteitä (vaikka ei nyt tarvitsisikaan) niin monikääminen muuntaja eri ulostuloilla on tietenkin mahdollinen (kallis)
Nuo laitteet, joita luettelit eivät kyllä tarvitse kovinkaan kummoista muuntajaa tehojensa puolesta (kVA)
Missään tapauksessa ei kannata vetää liian ohuita johtimia , kun jännite on pieni niin virta kasvaa ja oikosulkutapauksessa johtimesta tulee sähkövastus.
Voit vaikka kokeilla , laitat sitä puhelin johtoa vaikka 20m ja kytket sen akkuun ja toisen pään johtimet laitat oikosulkuun. Huomaat että kohta piuhasi savuaa.
Kyllähän ne savuavat paksummatkin johdot tuolla tyylillä!!!! Tällaisia tapauksia varten on keksitty oikosulku-/ylikuormitussuojat!!
Kiitos vastauksista toistaiseksi. On totta, että (vesikiertoisen lattialämmityksen) toimilaitteet määräävät niille käytettävän jännitteen. Lisäksi toimilaitteiden tarvitsema muuntaja kannattanee laittaa toimilaitteiden (eli jakotukkien) lähelle (jonne pitää tietty sitten tuoda normaali 240V verkkjännite). Mutta minua arveluttaa lattialämmitystoimittajien tarjoamat muuntajat (joissa maksaisin luultavasti turhasta). Olisiko mahdollisesti olemassa joitan yleiskäyttöisiä ja hyviä ja edullisia muuntajia, jotka laittaisin jakotukkien läheisyyteen?
Mikset käytä 230 V toimilaitteita? Itselläni on sellaiset, ja syöttöjohdon pituudella ei ole silloin käytännössä rajoituksia. Myös ovikello toimii 230 V jännitteellä, pl. johto ovelta ovikelloon.
Ei kannata käyttää vesikiertoisen lattian termaretia, jotka kuristavat kiertoa. Kattilan hyötysuhde huononee. Säädä talon lämpötila kattilasta. Harmittaa että laitoin monta sataa euroa warmian termareihin ja toimilaitteisiin.
Sähkötaulussa minulla on din kiskoon asennettu 12 v muuntaja koska timeri ja logiikka tarvitsee 12 vee. Finnpartiasta esim saa sähötarvikkeita.
"Ei kannata käyttää vesikiertoisen lattian termaretia, jotka kuristavat kiertoa. Kattilan hyötysuhde huononee. Säädä talon lämpötila kattilasta. " - No tässä on asuttu jo monta vuotta tuolla periaatteella, kiertoon menevän veden lämpötila määräytyy ulkolämpötilan mukaan ja melko hyvin on toiminut. Mutta kun tuli laitettua varaukset termostaateille, ajattelin kokeilla. Kyllähän ne maksavat, mutta haluan nähdä, olisiko apua tietyissä tilanteissa. Suurin syy on kuitenkin halu saada kosteisiin tiloihin korkempi lämpötila, sinne menee saman lämpoinen vesi kuin muuallekin taloon. Eli nostaisin "kattilan" (mlp) lämpöä parilla asteella ja säätäisin muun huushollin lämpötilaa termostaateilla. Kyllä, hyötysuhde huononee, tiedostettu on.
Et tee kosteissa tiloissa mitään korkeammalla lattilalämmöllä. IV:n pitäisi olla kunnossa, poistot märkätiloissa ja se kyllä muutamssa tunnissa kuivaa lattian vaikka olisi keraamista laattaa. Esim meillä on toukokuusta marraskuulle lattilämpö pois ja siltikin lattia märkätiloissa kuivuu alle 10 tunnissa. Kosteusulun laattojen alla pitää tietenkin olla kunnossa.
Älä mitään puhelinjohtoja laita sinne. Ne on tarkoitettu puhelinhommiin. Kuvailemissasi tapauksissa johtona käytetään KLMA 2x0,8 0,8 tai 4x0,8 0,8. Jos enemmän tarvitaan johtimia niin sitten MHS:ää, jota saa vaikka 100-parisena.
Ja nythän puhutaan PIENOISjännitteestä (
aika rankka temppu vaihtaa KLMA:sta MHS:ään heti johtimien loppuessa. samoilla neliöillä saa esimerkiks MMSA:ta 12 tai 20 johtimisena ja jos on vara tiputtaa johdinkoko 0.8mm^2:sta 0.5mm^2:een, niin NOMAK taikka (tällä kertaa turhaan?) suojatumpi JAMAK tuntee kokoja 48 _pariin_ saakka.
"Ja nythän puhutaan PIENOISjännitteestä (
Öö? "Rankka temppu" vaihtaa KLMA 4x0,8 0,8:sta MHS 3x2x0,5:een? Onhan tuossa jo kaksi johdinta enemmän, mutta jos tarvitaankin vain yksi johdin lisää, niin rankka temppuhan sen tosiaan on kun sitten jää yksi käyttämättä. Kuten sanoin MHS:ää "saa vaikka 100-parisena". En tarkoittanut että neljäkertaisesta KLMA:sta kun loppuu johtimet niin siirrytään suoraan 100-pariseen MHS:ään.
Mutta sinun tarkoitetuksesi olikin vain tuoda tietämystäsi esille minkälaisia erilaisia kaapeleita on olemassa.
Rankkaa tossa oli 0.8mm² --> 0.2mm² poikkipinnan muutos. Jostain käsittämättömästä syystä MHS:n tapauksessa tyypissä ilmotettu johtimen numeerinen arvo kun tarkoittaa halkaisijaa, ei poikkipintaa, siten se 0,5mm osuu aika lähelle 0,2mm².
Eli jos KLMA 4x0.8 0.8 vaihtuu MHS 10x2x0,5:ksi, neljän johtimen yhdistämisellä saat vastaavan poikkipinnan aikaiseksi ja siten 5 käyttökelpoista "johdinta". Ja jos tosta ei vielä ilmennyt, tulee tossa tolkuttomasti lisää kuorittavia johtimia ja niiden kuoriminen noin ohkasena on muutenkin älytöntä. Puhelinkäytössähän johtimia ei tarvi kuoria, ne kun survotaan hahloliittimiin sellasenaan.
Kyllä se vaan on kaikinpuolin helpompaa pysyä paksummissa (KLM/KLMA/MMSA) taikka notkeammissa (NOMAK/JAMAK) johtimissa.
Myös KLMA:ssa 0,8 meinaa halkaisijaa eikä poikkipinta-alaa, kuten JAMAKissa NOMAKissa ja muissakin ns. heikkovirtakaapeleissa ilmoitetaan halkaisija poikki-pinta-alan sijasta. Joten pudotus 0,8mm halkaisijasta 0,5mm:iin ei ole rankka temppu.