Kysymys taisi tullakin jo. Pelkäätkö kuolevasi epilepsian aiheuttamaan onnettomuuteen esim. tukehtumalla tyynyyn yön aikana?
Pelkäätkö kuolemaa?
pistepistepilkkuviiv
19274
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
en
Enemmän pelottaa ajatus, että jää kitumaan.
Joo. Tai ainakin ennen pelkäsin. Se oli asia mikä sairastumisessa oikeastaan eniten ahdisti. Kaatuminen ja päänkalautus, tukehtuminen.. jne. (asiaa ei helpottanut se, että toinen kohtaus kaatoi lattialle, kolhin päätäni ja palovarotin herätti kun sapuskat käristyi hellalla). Kuolemanpelko on väistynyt kun kohtaukset ovat jääneet taka-alalle, eli mitään isompaa ei oo ollut vähään aikaan.
Nyt taas asia liikkuu hiukan mielessä kun kokeillaan pienentää ilta-annosta ja siksipä tänne eksyin pitkästä aikaa.
Kauheeta että ihmiset joutuvat pelkäämään kuolemaakin..onneksi pahimmat epilepsia kohtaukseni sain ollessani pikkutyttö...nyt 16v ja kohtauksista jo pitkä aika :)
Kun ei oo mitään menetettävää, ei oo mitään pelättävää.. ja onahan se tavallaa vauhtelua kun ei tiä mistä sitä ittensä löytää enskerra naamallaa. Tos kyl joskus meinasin että pyöräillessä vois olla kypärä ihan hyvä.
Tässä asiassa olen kanssasi aivan samaa mieltä: "Kun ei oo mitään menetettävää, ei oo mitään pelättävää". Oikeastaan kuolema voisi olla aika helpottavakin asia.
Mutta mitähän mahdat tarkoittaa tuolla kommentillasi: "Tos kyl joskus meinasin että pyöräillessä vois olla kypärä ihan hyvä. ". Miten pyöräileminen liittyy asiaan? En nyt ihan ymmärtänyt pointtiasi.
"Oikeastaan kuolema voisi olla aika helpottavakin asia." Niin olisi, jos eutanasia hyväksyttäisiin Suomessa, mutta asiakkaalla ei ole oikeutta oman mielensä ilmaisuun, joten perustuslakia rikotaan sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä.
. .
,
-
Et vastannut kysymykseeni! Vihjasitko tuolla kommentillasi "Tos kyl joskus meinasin että pyöräillessä vois olla kypärä ihan hyvä. " kenties kohtauskypärän käyttöä?
Miksi kysyt "..,-"-nimimerkiltä sitä, jonka olit tarkoittanut nimim. "13 7":lle? Sinulla on tarkkaavuushäiriö (ADD), "pistepistepilkkuviiv".
Ja sinulla on narsistinen persoonallisuushäiriö.
Mikä siinä on vaikea ymmärtää? Polkupyöräillessä tulee käyttää pyöräilykypärää, oli epilepsiaa, narkomaniaa, vaihdevuosioiretta, aknea, maniaa, depressiota, suisidaalisuutta, tai mitä tahansa vaivaa.
Pyörän kanssa kaatuessa saattaa mennä henki, ja ilman kypärää ainakin pää haljeta, siten tässä tapauksessa pyöräily liittyy asiaan hyvinkin paljon.
Ei se mitä, jos kuolee pois, mutta jos nuppiin tulee sen kokoinen reikä, että sielu karkaa, mutta henki jää pihisemään. Se se kauheeta on. Oikeesti.
no en minä nyt varsinaisesti 'hae' kuolemaa, (siihen on helpompiakin tapoja) ja varmaan todennäkösyys jäädä kitumaan pyörällä kaatuessa on isompi kuin kuolla kupsahtaa suorilteen, muutaman kerran kokemuksella.
"Niin olisi, jos eutanasia hyväksyttäisiin Suomessa" Eiköhän tuohonkin tule pian muutos! Juuri luin Iltalehden nettisivuilta, että uudet presidenttiehdokkaat vaativat eutanasian laillistamista.. Ei muuta kuin äänestämään!
en. pelkään vain satuttavani vahingossa tulevaa lastani.
Elämä ei p ääty kuolemaan,vaan johtaa uuteen ja pa rempaan. Kuoleman voittaja on itse JEESUS KRISTUS: HÄN on itse voittanut k uoleman meidän tähtemme.
Get a life!
Taas tätä. En sano, etteikö Jeesus Kristus olisi avannut uuden mahdollisuuden jokaiselle kuolevaiselle, mutta varmaankin elämän halu on isompi monellakin, kuin lohdullinen kuoleman odottelu. Sitä kun ei edes tiedä, milloin se tulee, niin on rattoisampaa yrittää elää tätä päivää niine edellytyksine mitä on; vaikka kohtausten mahdollisuuden kanssa, kuin jäädä nyökyttelemään, että mitä tässä, kuoleman jälkeen on parempaa tiedossa. Mummo hyvä, jos ei ole elänyt, ei pysty sanomaan, että kuoleman jälkeinen olisi parempaa, kun ei ole mihin verrata. Sama kääntäen, ei pysty sanomaan, onko kuoleman jälkeinen elämä parempaa tai pahempaa kuin tämä nyt käsillä oleva, kun kukaan ei ole tullut kertomaan.
Omasta mielestäni elämä on tässä ja nyt sellaisenaan. Toisinaan maanpäällinen helvetti, toisinaan lähentelee taivaita. Parempaa ei ole.
Toisinaan pelottaa. Noita tilanteita on niin paljon, joissa se lähtö sitten voi tulla (uiminen,kiipeily, saunominen, aloittajan mainitsemat). Mutta mitä sitä pelkäämään lähtö on meillä kaikilla joskus edessä.
En yhtään enempää kuin ennen epilepsiaa. Jos jotain käy niin.. turha sitä on etukäteen pelätä. Toki olen varovaisempi uimisten, saunomisten ja monen muun asian suhteen, mutta en ole alkanut välttelemään tai pelkäämään mitään tekemisiä vain sen takia että olen epileptikko. Panikointi ja hulluksi tuleminen tästä vielä puuttuisi.