Alla on hieno lista miten talosta päästään pieneen energian kulutukseen mutta siitä puuttu yksi asiaa.... Miksi????
Talon muoto. Mitä monimuotoisempi talo sitä enemmän seinäneliöitä... Siis talon seinäneliöiden määrä on suoraan verranolinen talon kokonaisenergiatalouteen.
- hyvät ja tiiviit ikkunat
- hyvät ovet
- ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto
- hyvin eristetty alapohja
- ilmavuodoton ja hyvin eristetty yläpohja
- ilmavuodoton ja hyvin eristetty seinärakenne
- vähän vettä kuluttavat vesikalusteet
- energiaa säästävät kodinkoneet ja valaisimet
- lämpöä varastoivat ja auringon ilmaisenergiaa hyödyntävät massiiviset runkorakenteet.
Kuinka moni ottaa talon energiataloudelisen muodon huomioon suuniteluvaiheessa. Luulen että kun menee 15 vuotta talon energiataloudellinen muoto on yksi talohin vaikuttava asia....
en ottanut itsekkään tarpeeksi miksi??? :(
Talon muoto. Mitä monimuotoisempi talo sitä enemmän seinäneliöitä... Siis talon seinäneliöiden määrä on suoraan verranolinen talon kokonaisenergiatalouteen.
- hyvät ja tiiviit ikkunat
- hyvät ovet
- ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto
- hyvin eristetty alapohja
- ilmavuodoton ja hyvin eristetty yläpohja
- ilmavuodoton ja hyvin eristetty seinärakenne
- vähän vettä kuluttavat vesikalusteet
- energiaa säästävät kodinkoneet ja valaisimet
- lämpöä varastoivat ja auringon ilmaisenergiaa hyödyntävät massiiviset runkorakenteet.
Kuinka moni ottaa talon energiataloudelisen muodon huomioon suuniteluvaiheessa. Luulen että kun menee 15 vuotta talon energiataloudellinen muoto on yksi talohin vaikuttava asia....
en ottanut itsekkään tarpeeksi miksi??? :(
Vastaukset 9
Vanhimmat
Omat lisukkeet seassa (ei yhtä kriittisiä, mutta kuitenkin täydentäviä)
- hyvät ja tiiviit ikkunat
-- auringon lämpösäteilyä läpäisevät ikkunalasit kevätaurinkoa varten (räystäs suojaamaan kesän paahteelta)
-- edelliset ikkunat eteläänpäin
-- auringon lämpösäteilyä estävät ikkunalasit (tai esim markiisit) sinne missä kesällä aurinko paahtaisi liikaa sisään
- hyvät ovet
- ilmanvaihdon tehokas lämmön talteenotto
- hyvin eristetty alapohja
- ilmavuodoton ja hyvin eristetty yläpohja
- ilmavuodoton ja hyvin eristetty seinärakenne
- vähän vettä kuluttavat vesikalusteet
- energiaa säästävät kodinkoneet ja valaisimet
- lämpöä varastoivat ja auringon ilmaisenergiaa hyödyntävät massiiviset runkorakenteet.
-- kylmäsillaton runkorakenne
-- lämpöä varastoivat väliseinärakenteet
- matalalämpöinen lämmönjako (vesikiertoinen lattialämmitys)
- hyvällä hyötysuhteella ja minimaalisella hukalla (esim. savukaasujen lämpö) toimiva lämmönlähde
- talo etelärinteelle
- ei erillistä lämmintä autotallia
- maanvastaisien seinien rakentaminen (lämpötaloudellisuutta talvelle, viileyttä kesälle)
- varaava takka avotakan sijaan
- lämpötaloudellinen piippu (sisäpiippu eristetty ja/tai 2 sulkupeltiä)
Miksi haluette hitautta lämmön säätöön raskailla seninärakenteilla?
Mitä sinä haluat sisälämpötilassa säätää? Oletko ihminen, joka haluaa toisena päivänä 27C lämpöä ja seuraavana 10C? Vai onko sinusta oikea tapa (ns. englantilainen) pistää lämpö täysille kun paleltaa ja sitten kun on oikein tullut kuuma heittää ovet auki?
Eiköhän kaikki hae sitä _tasaista_ lämpötilaa vuorokauden ja vuoden ympäri. Näin minä ainakin haluan, vieläpä siten, että makkareiden lämpötila pysyy alempana ja kylppärien korkeampana kuin muut tilat.
Talon lämmitystehohan ei ole vakio. Parasta olsi jos siinä olisi täysin massaton rakenne, jolloin talon lämpötila muuttuisi suoraan lämmittimen tehon mukaan. Tähän kun lisättäisiin tarkaa mittaus ja säätö, niin huone olisi aina täsmälleen halutun lämpöinen. Nythän lämpötila on varsin tasainen, mutta jos pakkasyön jälkeen porottaa aurinko ikkunasta tai lämpimän ja aurinkoisen päivän jälkeen tuleekin kireä pakkas yö, niin lämpötila voi heittää useita asteita halutusta.
Teorissa siis varaamattomalla rakenteella voitaisiin toteuttaa lämmiys niin että huoneess on vaikka 10 astetta silloin kuin siellä ei ole ketään ja lämpö pompsahtaa 22 asteeseen, kun sinne astutaan ovesta sisään.
No käytännön toteutus ei tietenkään voi olla silmänräpäystasoa, mutta mahdollistaa hyvin lämpötilan pudotuksia toisiin tiloihin yöksi ja toisiin päiväksi, kun ollaan pois kotoa tai ollaan nukkumassa.
Tämätä ajatusta vasten massiivisuus on ei toivottu ominaisuus.
on sitten keksitty!
Jaa mikä?? no kun astutaan huoneeseen niin huoneessa olevat mikrokuumentimet lämmittävät suoraan ihmisen kehoa (kuten mikroaaltouunissa) ja rakennusmassaa ei lämmitetä lainkaan.
"Teorissa siis varaamattomalla rakenteella voitaisiin toteuttaa lämmiys niin että huoneess on vaikka 10 astetta silloin kuin siellä ei ole ketään ja lämpö pompsahtaa 22 asteeseen, kun sinne astutaan ovesta sisään. "
No säteilylämmitin on tuollainen, se ei lämmitä ilmaa vaan pintoja, kuten ihoa.
>Talon lämmitystehohan ei ole vakio. Parasta olsi jos siinä olisi täysin massaton rakenne, jolloin talon lämpötila muuttuisi suoraan lämmittimen tehon mukaan.
Miltei yhtä "helppoa" olisi varmaan rakentaa äärettömällä massalla oleva talo. Sen lämpötilaa ei mikään koskaan muuttaisi eikä sitä tarvitsisi lämmittää.
Samaten jos satsattaisiin äärettömän hyvään eristykseen seinissä ja ikkunoissa, vältyttäisiin lämmitystarpeelta. Ainoastaan ihmisten , eläimien yms. sisääntuoma lämpö pitää saattaa ulos.
>Nythän lämpötila on varsin tasainen, mutta jos pakkasyön jälkeen porottaa aurinko ikkunasta tai lämpimän ja aurinkoisen päivän jälkeen tuleekin kireä pakkas yö, niin lämpötila voi heittää useita asteita halutusta.
En ymmärrä miten tuo voisi massiivisessa talossa olla mahdollista tai ainakaan huonommin hallittavissa kuin kevyessä talossa. Päin vastoin. Eihän kivitaloissa lämmitysvastukset/putket seinissä ole vaan ne seinät on suunnilleen huoneilman lämpöiset, ulkoseinät aina himpun viileämmät.
Jos massaa ei ole jarruttamassa lämmön nousua niin toinen vaihtoehto on käynnistää jäähdytys.
Fiksumpaa on imeyttää auringon säteilyenergia sisärunkoon päivällä jolloin lämmitystermostaatit pitävät huolen siitä että se varautunut lämpö säteilee seinistä seuraavana "pakkasyönä" ennen kuin lämmitys kytkeytyy päälle.
Laskin tuossa talvella että yhden asteen lämpötilamuutos taloni sisärungossa vastaa 3000 litran vesivaraajan kokonaiskapasiteettia (about 40-90 asteen lämmön vaihtelulla), mutta enpä kaavojani enään löydä.
Talvella kun oli pakkasta yli 15 astetta huomasin että sähköttömänä raksani lämpötila laski yhden asteen 12 tunnissa.
Samaten kun oli ovet auki 2-3 tuntia, sisälämpö tipahti 5-10 astetta mutta kun laitoin ovet kiinni niin about 15 minuutissa lämpötila oli 0.5 asteen tarkkuudella sama kuin ennen tuuletusta.
(lämmittimen ollessa poissa käytöstä)
Lammitalon lämpötilaan ei sään heilahtelut juuri vaikuta.
Jos aurinko alkaa paahtamaan, lämpö alkaa imeytyä 20 asteiseen sisäseinään ja sisärunkoon. (ulkoseinässä pitää lämmitää esim 50-100 tonnia yöllä jäähtynyttä betonia ennen kuin se lämpö voi alkaa puskea eristeen läpi 100-180 tonnin sisärunkoon, yöllä/varjossa ulko seinän lämpöä tuulettuu ja säteilee ulkoilmaan)
Yöaikana esim. 21 asteiseksi "lämmennyt" sisärunko luovuttaa energiaa ja jäähtyy.
Jne.
Raskasrunkoisessa talossa ei voida hyödyntää lämpötilanpudoksia, kuten itsekkin olit todennut, ilman lämmitystä 15 asteen pakkasella lämpötila putosi 12 tunnissa vain asteella.
Siinä olet kyllä oikeassa että eihän se massaisuus haittaa kun yritetään pitää lämpötilaa koko ajan vakiona, paitsi jos se lämmitinlaite itsessään on suuren varaavan massan omaava, kuten lattialämmitys.
Niin, muoto jossa olisi vähiten pinta-alaa tilavuuteen nähden olisi pallo =))))))