Viesti-aselaji täyttä kuraa?

Se vähän riippuu mistä viestimiehistä puhutaan. Varsinainen viestiaselaji on rasittavuudeltaan ehkä kaikkein helpoin tapa käydä intti. Jos et jaksa sivarina, mene viestiin.

Eri aselajeissa on myös viestimiehiä, jotka huolehtivat yhteyksistä etulinjan joukoissa. Siellä toiminta on toisinaan fyysisesti vaativampaakin, mutta silti selvästi kevyempää kuin jalkaväessä. Joskus vedetään hyökkäyksen mukana puhelinyhteyttä, mutta kun jääkärit jatkavat vielä syvemmälle metsään, viestimies istuu jo teltassa sähkövalon loisteessa päivystämässä. Eikä komentopaikkojen kalustoa suinkaan kuljeteta kantamalla.

Viesti on kaapelinvetoa lukuunottamatta aika kevyttä fyysisesti, henkisesti ehkä raskaimmasta päästä. Monessa aselajissa hommat toimivat kun ne tekee kunnolla, viestissä taas voi aselajin teknisyyden takia mennä sormi suuhun yhteyksien kanssa.

Riippuu harjoituksen luonteesta, joko piuhan vetämistä tai radiolla yhteyden pitoa. Itse suoritin palveluksen Panssari Prikaatissa aikaa sitten ja kertauksen raskaan kenttätykistön harjoituksessa. Saa kyllä kilometritolkulla mennä metsässä.

Digitaalinen viestintä on ollut puolustusvoimissa jo 30 vuotta. Nokia salauslaitteet olivat jokapäiväisiä viestintövälineitä tulenjohdolta. Mutta vaikka saat siis opetella digitaalista puolta myös armeijassa, niin silti luulen että oikeassa sodassa häirintä on siksi voimakasta että käytännössä palataan kaapelinvetoon ja kommunikoidaan sen avulla suullisesti, koska asemissa ei olla kuutta tuntia kauempaa.
Tosin en tunne uusinta tekniikkaa onko jotain uutta keksitty.

Viesti se on maammepuolustuksen heikoinlenkki.

Kaksi pettynyttä ainakin on Riksun ViestiR:iin. Toinen meni sinne että olisi päässyt RadioK:aan ja oppinut morsettamaan, päätyi varastomieheksi. Toinen meni puhelin-asentajana hakemaan linkki-tekniikka koulutusta, päätyi traktori-kuskiksi. Eli siellä tehdään vain orja työläisiä, jotka tekevät koko palvelus-aikansa 06-16 yöväijyt tahallista ilmaista orjatyötä valtiolle, tämä säästökuuri alkoi jo 90 luvun alussa, nyt ollaan ajettu kasarmeja alas ja vielä pitäisi nipistää.
Vähän samaa "minulla on unelma"-stooria kuin Lento-sota koululuun hakeutuville, kehutaan filmissä ja mainoksissa että Sinustako lentäjä? ja sitten saat duunin varmasti Finnairilta lentäjänä. Hah, korkeintaan pääset kenttä-huoltoon, tankkaamaan koneita.
Siinä sitä on unelmaa.

Itsekin "kelaperseenä" olleena sanoisin ettei se kelankantolaite parikaapelikeloineen ole raskas normaalikokoiselle ja -kuntoiselle miehelle. Homman rasittavuus johtuu enemmänkin harjoitusten aiheuttamasta univelasta, linjojen rakentamisesta ja purkamisesta lähinnä yöllä säkkipimeässä ja ryhmän hajoilemisesta potutuksensietokyvyn ylittyessä. Pitkillä yhteyksillä pitää tietysti olla useita keloja mukana ja painavathan ne, etenkin kun touhun mielekkyyttä sopii epäillä. Ei sotatilanteessa juuri vedellä kilometreittäin parikaapelia yöllä räntäsateessa umpirisukkoon ryhmän kompastellessa oksiin ja kiviin. Kertaamassa ollessani ei noita lakuja vedetty kuin 50-100 m yhteyksiä vartiopaikoille ym. Valokuitua kyllä vedettiin pidempiä matkoja mutta linkkejä käytettiin enemmän. Kertaus oli kohdallani lähinnä makaamista ja lämpimänä pysyttelyä. Mitään hienoa viestiasemaa ei ollut, teltta ja radiot kaukokäytettynä puun juurella, varajärjestelmänä. Kuitu välitti tulikomennnot.

V.90-91 P-SVP/Puhk Oulu/Jääkäriprikaati VK Sodankylä 285vrk. En tiedä mitä viestimiehen tehtävät on nykyään. Mutta silloin oli kyllä parikaapelin ja valokaapeli vetoa. Paitsi silloin kun pääsi keskuslinkille, jonne linkk1 ja linkki2 vedettiin kaapelit. On tuosta armeijasta jo kulunut yli 30v ja kerran olen käynyt kertaamassa. Sääli että lopettivat varuskunnat Oulusta. Oulu on kuitenki aina ollut varuskunta kaupunki. Eikö se tämä Jaakonsaari ollut se ratkaiseva tekijä että varuskunta loppui Oulusta.

Armeija ei tule toimeen ilman viestiä. Todella tärkeää toimintaa. Pidä siinä laitteet ja yhteydet kunnossa kun on metsäpaloja, räjähdyksiä, sadetta kun samaan aikaan johtojen yli kulkee vehkeitä panssareista lähtien edestakaisin ja omat joukotkin liikkuvat jatkuvasti. Tsemppiä viestimiehet ja -naiset, teitä tarvitaan enemmän kuin uskottekaan.