Mahtaako muilla olla samanlaista "vaivaa"?
Olen huomannut itsessäni, että jos olen omissa oloissani esim. viikonlopun (saati pidempiä aikoja) ja sitten menen töihin niin olen selkeästi sosiaalisempi ja "positiivisempi" heti maanantaina, sitten viikon loppua kohden alkaa sosialisointi tuskastuttaa ja alkaa menemään sellaiseksi seuran välttelemiseksi ja hyvä ettei vielä örähtele kuin luolamies.
Ihan kuin mitä kauemmin samojen tyyppien kanssa joutuu olla tekemisissä, sen nopeammin jotenkin väsyn henkisesti olemaan heidän kanssaan tekemisissä. Tästä syystä minulla ei varmaankaan ole juuri kavereita saatika tyttöystävää, en vaan jaksaisi heitä "daily basis".
Selkeästi kuitenkin sosiaalisia kontakteja täysin vailla oleminen aiheuttaa jonkinlaista "puutostilaa", joka kuitenkin vaikuttaa olevan äärimmäisen nopeasti täytettävä. Tällainenko minä sitten vain olen ja tulen olemaan, yksinäinen erakko pienine sosiaalisuuspuuskineni...
Olen huomannut itsessäni, että jos olen omissa oloissani esim. viikonlopun (saati pidempiä aikoja) ja sitten menen töihin niin olen selkeästi sosiaalisempi ja "positiivisempi" heti maanantaina, sitten viikon loppua kohden alkaa sosialisointi tuskastuttaa ja alkaa menemään sellaiseksi seuran välttelemiseksi ja hyvä ettei vielä örähtele kuin luolamies.
Ihan kuin mitä kauemmin samojen tyyppien kanssa joutuu olla tekemisissä, sen nopeammin jotenkin väsyn henkisesti olemaan heidän kanssaan tekemisissä. Tästä syystä minulla ei varmaankaan ole juuri kavereita saatika tyttöystävää, en vaan jaksaisi heitä "daily basis".
Selkeästi kuitenkin sosiaalisia kontakteja täysin vailla oleminen aiheuttaa jonkinlaista "puutostilaa", joka kuitenkin vaikuttaa olevan äärimmäisen nopeasti täytettävä. Tällainenko minä sitten vain olen ja tulen olemaan, yksinäinen erakko pienine sosiaalisuuspuuskineni...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kyllä siihen työpaikkojen ärsyttävään small talkkiin kyllästyy itse kukin viikon aikana... Se on sitten eri asia, jos saa olla sosiaalinen ja avautua ns. oikeista asioista ja tuntea oikeaa ymmärrystä ja yhteyttä toisen ihmisen kanssa. Tällaista toivoisin sen joskus olevan parisuhteessa. Että ei tarvitse teeskennellä sosiaalista, vaan olla hiljaa jos siltä tuntuu.
Ymmärrän siis täysin mitä meinaat. Itsellä tuo näkyy siten, että pinnallisissa ihmisporukoissa ja kanssakäymisissä vetäydyn helposti ja tunnen itseni epäsosiaaliseksi, mutta vähänkin kun ihmiset lähestyy toisiaan henkisesti, alkaa tuntuakin sen "arvoiselta" puhua.
Hei, kuulostaa tutulta. Olen ajatellut sen johtuvan siitä, että viikon mittaan väsyy, viikonlopun jälkeen on vielä energiaa kun on saanut levätä. Sosialisoiminen on nimittäin kovaa työtä välillä kun pitää olla niin puhelias ja hyvä tyyppi.
Oletko oma itsesi ja tunnetko/hyväksytkö itsesi? Tämän omaan ongelmaani kun on ilmeisesti auttanut se, että yritän olla enemmän oma itseni ilman "tyylikästä ja sosiaalista" yrittämistä, kyllähän siihen tottakai väsyy... Ja olen myös alkanut tuntemaan itseäni paremmin, ja hyväksynyt että sosiaalisissa taidoissani on puutteita.
Tiedäpä tuosta itsensä hyväksymisestä, ainahan siinä joku pieni "mitä muut ajattelee"-ajatus tykyttää takaraivossa. Mutta noin yleensä töissä porukka varmasti jo tietää että olen se duunin hiljainen ja hämy tyyppi jonka kanssa ei maksa vaivaa aloittaa jutusteluja ja kahvipöydässäkin saan olla rauhassa. En yrittämällä yritä olla sosiaalinen, vaan yleensä vasta silloin kun minulle puhutaan niin heitän jotain juttua takaisin, yleensä itseäni ärsyttävällä hermostuneisuuden aiheuttamalla hehettelyllä ja tekovirnistyksellä (mikä hitto kaikessa on muka aina niin hauskaa).
Jep. Duuniisi ei vaan ole sattunut ihmisiä, joiden kanssa synkkaisi. Kokeileppa huvikses puhumista enemmän ja ota osaa enemmän, saatat yllättyä miten paljon se tuo energiaa lisää kun samalla saat muilta enemmän. Anna enemmän niin saat enemmän. Hermostuneisuus luultavasti hellittää ajan mittaan. Yritä vaan tuoda enemmän ajatuksiasi ilmi. Yrittämällä yrittäminenkin saattaa kannattaa. Se tuo lisää rohkeutta ja parantaa sosiaalisia taitoja. Toki jos olet tyytyväinen tilanteeseesi (mitä et nähtävästi ole) niin voit jatkaa samaan malliin.